Mikheil Nikolozis dze Saaka?vili
(
georg.
?????? ????????? ?? ??????????
,
Mikheil Nik'olozis dze Saak'a?vili
, s.
21. joulukuuta
1967
Tbilisi
,
Georgian SNT
,
Neuvostoliitto
) on
georgialais
?
ukrainalainen
lakimies
ja
poliitikko
. Han toimi
Georgian presidenttina
2004?2013 ja Ukrainassa
Odessan alueen
kuvernoorina 2015?2016.
Saaka?vili nousi presidentiksi
Eduard ?evardnadzen
syrjayttaneessa verettomassa niin sanotussa
ruusuvallankumouksessa
. Han erosi 25. marraskuuta 2007 hanta vastustaneiden mielenosoitusten jalkeen ja asettui ehdolle toiselle kaudelle tammikuun
2008 vaaleissa
, joissa sai vahan yli puolet aanista. Vuoden 2012 vaaleissa han ei enaa asettunut ehdolle. Vuonna 2015 Saaka?vilista tuli
Ukrainan kansalainen
ja
Ukrainan presidentti
valitsi hanet Odessan alueen kuvernooriksi.
[1]
Han erosi virasta vuonna 2016.
[2]
Heinakuussa 2017 presidentti
Petro Poro?enko
vei Saaka?vililta Ukrainan kansalaisuuden
[3]
, mutta uusi presidentti
Volodymyr Zelenskyi
palautti sen viikko virkavalansa jalkeen toukokuussa 2019.
[4]
Saaka?vili on naimisissa hollantilaisen
Sandra Roelofsin
kanssa. Saaka?vili puhuu
georgiaa
,
englantia
,
ranskaa
,
venajaa
ja
ukrainaa
[5]
, seka hiukan
osseettia
ja
espanjaa
.
Monen muun laajasti entisen Neuvostoliiton alueella vaikuttavan tapaan Saaka?vililla on kaytossaan monta erilaista versiota nimestaan riippuen kaytetysta kielesta. Alkuperaisen georgialaismuodon lisaksi kaytossa ovat venalainen
Mihail Nikolajevit? (Nikolozovit?) Saaka?vili
(
ven.
Михаи?л Никола?евич (Николозович) Саакашви?ли
) ja ukrainalainen muoto
Mih’eil Nikolozovyt? Saaka?vili
(
ukr.
М?хе?л Н?колозович Саакашв?л?
). Kansainvalisesti kaytetaan monesti nimen venalaista muotoa
Mihail
. Niin georgiaksi, ukrainaksi kuin venajaksikin hanet tunnetaan lempinimella
Mi?a
.
Saaka?vili opiskeli kansainvalista oikeutta
Kiovan valtionyliopistossa
Ukrainassa
valmistuen 1992.
Zviad Gamsahurdian
syrjayttamisen jalkeen han tyoskenteli jonkin aikaa
Tengiz Kitovanin
ja
D?aba Ioselianin
hallituksessa. Samaan aikaan han sai
Yhdysvaltain ulkoministerion
stipendin opiskeluja varten. Han suoritti tutkinnon
Columbia Law Schoolissa
1994 ja vaitteli kansainvalisen oikeuden tohtoriksi seuraavana vuonna
George Washingtonin yliopistossa
.
Saaka?vili oli valmistumisensa jalkeen toissa
Patterson, Belknap, Webb & Tyler
-lakitoimistossa
New Yorkissa
. Siella ollessaan Saaka?viliin otti yhteytta hanen vanha ystavansa
Zurab ?vania
, joka
Eduard ?evardnadzen
lahettamana etsi lahjakkaita nuoria georgialaisia rakentamaan uutta yhteiskuntajarjestelmaa. Saaka?vili osallistui joulukuun 1995 vaaleihin yhdessa ?vanian kanssa, ja molemmat paasivat parlamenttiin ?evardnadzen
Georgian kansalaisten unioni
-puolueen ehdokkaina.
Saaka?vili hankki pian itselleen nimea toimiessaan puheenjohtajana valiokunnassa, jonka tehtavana oli luoda uusi vaalijarjestelma, riippumaton oikeuslaitos, seka riippumattomat poliisivoimat. Han sai julkisesti paljon tunnustusta, ja kyselytutkimusten mukaan hanesta oli tullut Georgian toiseksi suosituin henkilo presidentti ?evardnadzen jalkeen. Toimittajien ja ihmisoikeusasiantuntijoiden lautakunta valitsi hanet "vuoden mieheksi" 1997. Tammikuussa 2000 Saaka?vili nimitettiin
Euroopan neuvoston
parlamentaarisen yleiskokouksen varapuhemieheksi.
12. lokakuuta 2000 Saaka?vilista tuli ?evardnadzen hallituksen oikeusministeri. Han aloitti laajat uudistukset Georgian kehittymattomassa rikosoikeus- ja vankilajarjestelmassa, jota vaivasi korruptio. Tasta han sai kiitosta monilta kansainvalisilta tarkkailijoilta ja ihmisoikeusaktivisteilta, mutta vuonna 2001 han joutui kiistoihin talousministeri Vano T?harti?vilin, turvallisuusministeri Vahtang Kutateladzen ja
Tbilisin
poliisipaallikko Soso Alavidzen kanssa, silla han syytti naita lahjonnan vastaanottamisesta liikesopimusten yhteydessa.
Saaka?vili erosi virastaan 5. syyskuuta 2001 ilmoittaen syyksi sen, etta han piti "moraalittomana pysya ?evardnadzen hallituksessa". Han kertoi lahjonnan pesiytyneen Georgian hallituksen ytimeen, eika ?evardnadzella ollut hanen mukaansa halua toimia sita vastaan. Saaka?vili varoitti myos, etta "Georgian nykyinen kehityssuunta tekisi maasta rikollisvaltion muutamassa vuodessa".
Yhdysvaltain presidentti
George W. Bush
ja Saaka?vili.
Erottuaan hallituksesta ja ?evardnadzen johtamasta Georgian kansalaisten unionista Saaka?vili perusti lokakuussa 2001
Yhdistyneen kansallisen liikkeen
. Liike oli muiden Euroopan maiden sosiaalidemokraattien kaltainen, lievasti vasemmistolainen puolue.
Georgiassa pidettiin 2. marraskuuta 2003 parlamenttivaalit, joissa seka paikallisten etta kansainvalisten tarkkailijoiden mukaan tapahtui
vaalivilppia
. Saaka?vili vaitti voittaneensa vaalit, ja tata vaitetta tukivat riippumattomien ovensuukyselyiden tulokset. Han kehotti georgialaisia osoittamaan mieltaan ?evardnadzen hallitusta vastaan ja harjoittamaan
kansalaistottelemattomuutta
. Saaka?vilin puolue ja Burd?anadze-demokraatit ryhtyivat yhdessa vaatimaan ?evardnadzen eroa ja uusia vaaleja.
Tbilisissa pidettiin 20.?23. marraskuuta 2003 valtavia mielenosoituksia, joiden yli 100 000 osallistujaa kuunteli Saaka?vilin ja muiden oppositiopoliitikkojen puheita. ?evardnadze joutui lopulta toteamaan eroamisen vaistamattomaksi. Han erosi 23. marraskuuta, ja presidentiksi tuli valiaikaisesti parlamentin puhemies
Nino Burd?anadze
. Tata vallanvaihtoa on kutsuttu
samettivallankumoukseksi
ja myos "ruusujen vallankumoukseksi".
24. helmikuuta 2004
Yhdistynyt kansallinen liike
ja
Yhdistyneet demokraatit
yhdistyivat. Uuden puolueen nimeksi tuli
Kansallinen liike - Demokraatit
. Puolueen poliittisia paatavoitteita olivat elakkeiden korottaminen, sosiaalisten palveluiden tarjoaminen koyhille, taistelu korruptiota vastaan ja valtion tulojen kasvattaminen.
Saaka?vilin virkaanastujaistilaisuus.
Saaka?vili voitti 4. tammikuuta 2004 pidetyt presidentinvaalit yli 96 %:n aaniosuudella. Hanesta tuli samalla Euroopan nuorin presidentti. Saaka?vilin vaaliteemoina olivat korruption kitkeminen seka palkkojen ja elakkeiden korottaminen. Han on myos luvannut parantaa suhteita ulkomaailmaan. Saaka?vili on voimakkaasti lansimyonteinen ja ajaa Georgian jasenyytta
Natossa
ja
Euroopan unionissa
.
Saaka?vili astui virkaan Tbilisissa 25. tammikuuta 2004. Heti seremonian jalkeen han allekirjoitti maarayksen uudesta valtion lipusta. 26. tammikuuta han julkisti maarayksen, joka salli Georgian ensimmaisen presidentin
Zviad Gamsahurdian
ruumiin palauttamisen
Groznyista
(
T?et?enia
) Tbilisiin. Samalla yksi Tbilisin paakaduista maarattiin nimettavaksi Gamsahurdian mukaan. Saaka?vili myos paasti vankilasta 32 Gamsahurdian kannattajaa, jotka olivat olleet poliittisina vankeina siita lahtien, kun ?evardnadzen hallitus vangitsi heidat vuosina 1993?1994.
Jotkut ovat olleet huolestuneita Saaka?vilin
autoritaarisista
hallintotavoista.
lahde?
Raskaasti varustautuneet poliisit ovat hajottaneet joitakin pienia mielenosoituksia. Lokakuussa 2004 neljatoista merkittavaa asiantuntijaa kirjoitti avoimen kirjeen presidentille, ja se julkaistiin monissa Georgian sanomalehdissa. Heidan mukaansa "suvaitsemattomuus eri mielipiteita edustavia ihmisia kohtaan on juurtumassa Georgian politiikkaan ja muille sosiaalisen elaman alueille".
lahde?
Saaka?vili aloitti liberaalit talousuudistukset, jotka johtivat joukkoirtisanomisiin valtion ennen omistamista yrityksista. Nollatoleranssipolitiikka rikollisuuden suhteen kolminkertaisti vankiluvun.
[6]
Georgian ja Venajan suhteet ovat olleet koko Saaka?vilin kauden kireat. Venaja kielsi maaliskuussa 2006 seka georgialaisen etta moldovalaisen viinin tuonnin Venajalle. Syyskuussa 2006 Georgia pidatti nelja venalaista upseeria syytettyna vakoilusta. Vastineeksi Venaja katkaisi seka diplomaattiset etta kulkuyhteydet Georgiaan ja aloitti georgialaisten laittomien maahanmuuttajien karkotukset. Georgia on myos ajoittain syyttanyt Venajan asevoimia ilmatila- ja alueloukkauksista.
[7]
Lupaus maan jalleenyhdistamisesta johti toukokuussa 2004
Aslan Aba?idzen
hallitseman
Ad?ariaa
liittamiseen takaisin keskushallituksen yhteyteen. Sen sijaan kaksi muuta keskushallitusta uhmaavaa aluetta
Etela-Ossetia
ja
Abhasia
pysyivat itsenaisina ja hakivat turvaa Venajalta. Vuoden 2006 kesalla Georgian sai haltuunsa osan Abhasiaan kuuluvaa
Kodorin solaa
.
Tultuaan valtaan Saaka?vili aloitti voimakkaan sotilaallisen varustelukampanjan. Viela vuonna 2003 budjetista 0,7 % meni sotilastarkoituksiin. Vuonna 2006 osuus oli noussut kolmeen prosenttiin ja 2008 se nousi 5,6 prosenttiin. Rahassa lisays oli nelikymmenkertainen
[8]
. Asevoimien henkilomaara nousi vuoden 2004 noin 20 000 miehesta 33 000 vakinaiseen ja 100 000 reservilaiseen. Kalustoon lisattiin uusinta liikkuvaa tykistoa, taisteluhelikopterien maara kolminkertaistui ja taistelupanssarivaunujen kymmenkertaistui.
[9]
[10]
Saaka?vili on pyrkinyt Yhdysvaltain liittolaiseksi ja Naton jaseneksi.
George W. Bushista
tehtiin maassa sankari, ja hanen mukaansa on nimetty paakaupungista sen lentokentalle johtava tie. Georgia lahetti Irakin sotaan yli 2 000 sotilasta ja kaytti siihen 600 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
[6]
Loppuvuoden 2007 kriisi ja ennenaikaiset presidentinvaalit 2008
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Saaka?vilin arvostelu huipentui hanen entisen liittolaisensa
Irakli Okrua?vilin
puheeseen 25. syyskuuta 2007, jossa Okrua?vili syytti Saaka?vilia lukuisista rikoksista, kuten poliittisten vastustajiensa murhien tilaamisesta. Okrua?vili pidatettiin pari paivaa myohemmin, ja hanen pidatyksensa sai aikaan Saaka?vilia vastustavia mielenosoituksia. Pidatyksen aikana Okrua?vili tunnusti valehdelleensa ja veti syytokset pois Georgian televisiossa naytetylla nauhalla, ja hanet vapautettiin takuita vastaan. Taman jalkeen Okrua?vili kuitenkin perui aiemman tunnustuksensa ja pakeni perheineen Saksaan.
Saaka?vilia vastustavat mielenosoitukset kasvoivat, ja marraskuussa jopa sadattuhannet mielenosoittajat tukkivat paakaupunki Tblisin kadut. Saaka?vili julisti maan hatatilaan 7. marraskuuta 2007, ja poliisi tukahdutti mielenosoitukset. Saaka?vilia vastustanut televisiokanava
Imedi
suljettiin yli kuukaudeksi.
[6]
Painostuksen alaisena Saaka?vili ilmoitti marraskuun alussa ennenaikaisesti jarjestettavista presidentinvaaleista ja luopui presidentinvirasta 25. marraskuuta 2007. Tana aikana presidentin virkaa hoiti parlamentin puhemies
Nino Burd?anadze
. Vaalissa Saaka?vilin merkittavimmat vastaehdokkaat olivat kymmenen oppositionpuolueen nimittama ehdokas
Levan Gat?et?iladze
ja liikemies
Badri Patarkatsi?vili
. Saaka?vili voitti vaalit saatuaan virallisten tulosten mukaan 52,8 prosenttia aanista ensimmaisella kierroksella. Yhdysvaltain ulkoministerion edustaja ylisti tammikuun 2008 vaaleja puutteista huolimatta ensimmaisiksi "kilpailluiksi". Myos Euroopan unioni ja Nato pitivat vaalia rehellisena.
[11]
ETYJin vaalitarkkailijoiden mukaan siina oli "merkittavia haasteita", mutta vaalit olivat "Georgian kansan vapaan tahdon todellinen ilmaus".
[12]
Georgian oppositio sen sijaan syytti hallitusta vaalivilpista ja vaati toisen kierroksen jarjestamista.
[13]
[14]
ETYJin
vaalitarkkailijoiden johtaja, saksalainen diplomaatti
Dieter Boden
antoi saksalaiselle
Frankfurter Rundschaulle
haastattelun
[15]
, jonka mukaan kay entista ilmeisemmaksi, etta tarkoitettu vaarentaminen tapahtui vaalien aantenlaskennan aikana ja etta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyojarjeston vaalitarkkailijoiden ennakkoarvio, joka oli myonteinen, ei vastaa todellisuutta.
[16]
ETYJin edustaja kuitenkin sanoi, etta Bodenin kommentit oli irrotettu asiayhteydestaan ja etta ETYJ pysyy aiemman raporttinsa takana.
[17]
|
|
Tama artikkeli tai osio on keskenerainen.
Voit auttaa Wikipediaa
laajentamalla sivua
. Lisaa tietoa saattaa olla
keskustelusivulla
.
Merkinnan syy: Sodasta Venajan kanssa ja toisesta presidenttikaudesta ei kerrota mitaan.
|
Syyskuun 2012 parlamenttivaalien lahestyessa miljardoori
Bidzina Ivani?vili
rahoitti voimallisesti kuuden oppositiopuolueen muodostamaa
Georgialainen unelma
-koalitiota.
[18]
Georgialainen unelma voitti enemmiston parlamentissa, Ivani?vilista tuli paaministeri ja Saaka?vilin ENM jai oppositioon.
[19]
Seuraavan vuoden presidentinvaalit voitti Ivani?vilin suojatti
Giorgi Margvela?vili
, kun taas Saaka?vilin puolueen ehdokas Davit Bakradze sai vain 22 prosenttia aanista. Vallanvaihdon yhteydessa tuli voimaan myos perustuslain uudistus, jolla presidentin valtaoikeuksia kavennettiin.
[20]
Monia Saaka?vilin hallinnon jasenia on pidatetty hanen valtakautensa paattymisen jalkeen.
[20]
Maaliskuussa 2014 ulkomailla oleskellut Saaka?vili kutsuttiin kuulusteltavaksi kotimaahan.
[21]
Odessan kuvernoorin virasta eroaminen, karkotus ja paluu
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Toukokuussa 2015 Ukrainan presidentti
Petro Poro?enko
myonsi Saaka?vilille Ukrainan kansalaisuuden ja nimitti hanet
Odessan alue
en kuvernooriksi.
[1]
Saaka?vili menetti samalla Georgian kansalaisuuden. Marraskuussa 2016 Saaka?vili erosi kuvernoorin virasta. Han syytti Ukrainan viranomaisia uudistustensa vesittamisesta. Saaka?vilin mukaan Poro?enko tukee henkilokohtaisesti kahta Odessan alueen rikollisjarjestoa.
[2]
Taman jalkeen Saaka?vili perusti puolueen. Heinakuussa 2017 Ukrainan maahanmuuttovirasto ilmoitti, etta Saaka?vililta on viety Ukrainan kansalaisuus. Saaka?vili aikoi taistella paatosta vastaan.
[3]
Saaka?vili paasi takaisin Ukrainaan 10. syyskuuta 2017 ilman papereita ja aloitti kiertueen maassa ja protestoinnin presidentti Poro?enkoa vastaan. Saaka?vilin mukaan
Ukrainan kansalliskaarti
ja
Ukrainan turvallisuuspalvelu
ovat presidentti Poro?enkon kaskysta kaapanneet hanen avustajiaan, joita on hakattu ja kuljetettu pussi paassa takaisin Georgiaan. Saaka?vilin liittolaisia on myos estetty paasemasta maahan ja hanen sukulaisiaan pidatetty.
[22]
Ukrainan tiedustelupalvelu pidatti hanet joulukuun 2017 alkupaivina syytettyna yhteyksista rikollisjarjestoihin, mutta kannattajien sanotaan vapauttaneen hanet.
[23]
Vuoden 2018 tammikuussa Saaka?vili tuomittiin Georgiassa poissaolevana kolmeksi vuodeksi vankilaan. Tuomion mukaan han oli yrittanyt peitella todisteita georgialaisen pankkiirin murhasta.
[24]
Helmikuussa 2018 Saaka?vili pidatettiin Kiovassa ja karkotettiin Puolaan.
[25]
14. helmikuuta 2018, Saaka?vili muutti
Alankomaihin
, jossa hanelle myonnettiin oleskelulupa
perhesuhteiden perusteella
.
[26]
Saaka?vilin olisi ollut mahdollista anoa Alankomaiden kansalaisuutta, koska han on naimissa hollantilaisen Sandra Roelofsin kanssa.
[26]
Talloin Saaka?vililla
ei ollut minkaan maan kansalaisuutta
[26]
Kesakuussa 2018 hanet tuomittiin jalleen Georgiassa poissaolevana vankilaan, nyt kuudeksi vuodeksi. Tuomion mukaan han oli yrittanyt peitella todisteita opposition asianajajan pahoinpitelysta.
[24]
Artikkelissaan
Foreign Policy
-lehdessa maaliskuussa 2019 Saaka?vili ennusti Venajan hyokkaavan Putinin laskevan kansansuosion vuoksi Ruotsiin tai Suomeen ja valloittavan saaria kuten
Gotlannin
tai
Arktisia aluei
ta.
[27]
Ukrainan uusi presidentti
Volodymyr Zelenskyi
aloitti virkakautensa 20. toukokuuta 2019 ja kahdeksan paivaa myohemmin hanen ilmoitettiin palauttaneen Saaka?vilille taman Ukrainan kansalaisuuden. Seuraavana paivana Saaka?vili palasi Puolasta Kiovaan ja hanta oli vastassa toimittajien lisaksi laulava kannattajajoukko.
[28]
Toukokuussa 2020 Zelenskyi nimitti Saaka?vilin kansallisen uudistusneuvoston johtoon. Georgia kutsui vastalauseena suurlahettilaansa pois Ukrainasta, koska Georgiassa Saaka?vilia odottaa vankilatuomio.
[29]
Lokakuussa 2021 Saaka?vili palasi Georgiaan. Hanet pidatettiin saman tien.
[30]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|