Meiji (keisari)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taman artikkelin nimi saattaa olla virheellinen . Ehdotettu uusi nimi on Meiji .
Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Tarkennus: selkeasti yleisin merkitys, useissa muissakin kieliversioissa keisari on tasmenteettomalla nimella
Meiji-tenn?
明治天皇
Meiji-keisaria esittava kuva 1890-luvulta
Japanin keisari
Valtakausi 3. helmikuuta 1867 ? 30. heinakuuta 1912
Kruunajaiset 12. syyskuuta 1868
Edeltaja K?mei
Seuraaja Taish?
Syntynyt 3. marraskuuta 1852
Kioto , Japani
Kuollut 30. heinakuuta 1912  (59 vuotta)
Tokio , Japani
Hautapaikka Meijin pyhakko
Puoliso Sh?ken
Sachiko Sono (jalkavaimo)
Naruko Yanagiwara (jalkavaimo)
Lapset Taish?
Masako
Fusako
Nobuko
Toshiko
+ useita lapsena kuolleita
Suku Yamato
Isa K?mei
Aiti Nakayama Yoshiko
Uskonto ?intolaisuus
Nimikirjoitus

Meiji ( jap. 明治天皇 , Meiji-tenn? , 3. marraskuuta 1852 Kioto ? 30. heinakuuta 1912 Tokio ) [1] , syntymanimeltaan Mutsuhito ( jap. 睦仁 ), oli perinteisen vallanperimysjarjestyksen mukaan Japanin 122. keisari . Keisari Meijilla oli keskeinen rooli Japanin Meiji-restauraatiossa , jossa keisarihuone palautettiin jalleen valtaan. Hanen syntyessaan Japani oli eristaytynyt, esiteollinen feodalistinen Tokugawa-sh?gunaatin ja daimioiden hallitsema maa, joka oli jakautunut 250 laanitysalueeseen . Hanen kuollessaan maa oli kaynyt lapi poliittisen, yhteiskunnallisen ja teollisen vallankumouksen ja siita oli tullut suurvalta .

Keisari Meijia edelsi valtaistuimella keisari K?mei . Meiji nousi valtaan isansa kuoleman jalkeen 3. helmikuuta 1867 ja oli ollut kuollessaan vuonna 1912 maan hallitsija yli 45 vuoden ajan. Hanta seurasi valtaistuimelle hanen poikansa Yoshihito .

Varhaiset vuodet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mutsuhito syntyi vuonna 1852 keisari K?mein ja taman jalkavaimon Nakayama Yoshikon pojaksi Gashon palatsissa Kioton kaupungissa. Nuori prinssi tunnettiin aluksi nimella Sachi . [2] [3]

Keisarinna adoptoi prinssin 16. elokuuta 1860 virallisesti ja tasta tuli potentiaalinen kruununperija. 11. marraskuuta hanet nimitettiin virallisesti kruununprinssiksi, jolloin han sai aikuisnimensa Mutsuhito. [2]

Keisari K?mei kuoli akillisesti sairastuttuaan vakavasti 3. helmikuuta 1867, ja vain Mutsuhito nousi valtaistuimelle vain 14-vuotiaana. [3]

Keisarina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noustessaan keisariksi Mutsuhiton valtakausi sai nimekseen Meiji ( suom. "valaistunut valta" ), jota hanesta kaytettiin tasta eteenpain ja hanen kuolemansa jalkeen japanilaisten perinteiden mukaan. [2]

Meiji-restauraation uudistukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaa: sosiaalisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin. Feodalistiset yhteiskuntaluokat lakkautettiin virallisesti, mutta kaytannossa alempaan luokkaan kuuluneita syrjittiin edelleen. Japani alkoi Meijin kaudella myos teollistumaan todella nopeasti, ja vain parissa vuosikymmenessa halveksittu kauppias-luokka oli korvattu rikkaalla ja vaikutusvaltaisella porvaristolla, joka omisti teollisuuslaitoksia. Armeijaa uudistettiin myos isolla kadella, koska se avattiin kaikille yhteiskuntaluokille asevelvollisuuden kautta. Maahan perustettiin myos sotilaskouluja ja upseerioppilaita lahetettiin mm. Preussiin ja Ranskaan opiskelemaan lansimaista sodankayntia. [4] Lisaksi Meiji lopetti Japanin eristaytyneisyyden ja pyrki solmimaan ystavallismielisia suhteita ulkovaltoihin. [5]

Keisarin uudistukset eivat kuitenkaan ajaneet lansimaalaista demokratiaa, vaan maarays uudistaa maan taloutta ja politiikkaa tuli ylhaalta kasin. Tama johti oligarkiaan ja japanilaisen imperialismin nousuun. [6]

Vuonna 1868 Meiji siirsi paakaupungin Edoon, joka nimettiin uudelleen Tokioksi. [7] Taustalla oli se, etta ?ogunien vallan murennuttua Meiji ei halunnut keskittaa valtaansa vanhaan paakaupunkiin Kiotoon, minka lisaksi Edo oli kasvanut jo tarkeaksi taloudelliseksi ja poliittiseksi keskukseksi. [8]

Meijin valtakauden tarkeisiin tapahtumiin lukeutuivat Japanin lansimaistamisen aloittanut Viiden artiklan vala vuonna 1868, feodalismin lopettaminen, modernin koulutusjarjestelman luominen, Meiji-perustuslain kayttoonotto vuonna 1890, Japanin parlamentin avaaminen ja lopulta sodat Kiinaa ja Venajaa vastaan. Keisari Meiji oli itse esikuva sille, miten lansimaisia keksintoja haluttiin omaksua osaksi japanilaista kulttuuria: han ”kaytti lansimaisia vaatteita ja soi lansimaista ruokaa, mutta kirjoitti samalla elamansa aikana 100 000 perinteista japanilaista runoa”. [1]

Meijin kaudella Japanin imperiumi alkoi kasvaa paasaarteen ulkopuolelle, kun Japani otti haltuunsa Korean niemimaan, Taiwanin, Ryukyu-saaret ja Mant?urian. [4] Lisaksi Japanin vakiluku tuplaantui Meijin kaudella 25 miljoonasta 50 miljoonaan. [3]

Avioliitto ja lapset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varsin pian valtaannousunsa jalkeen uudelle keisarille alettiin etsia puolisoa. Tallaiseksi ehdotettiin Masako Ichij?a , joka oli kolme vuotta Meijia vanhempi ja hovivakeen kuuluvan miehen tytar. Pari meni naimisiin 11. marraskuuta 1869. Keisarinna oli ensimmainen, joka osallistui julkiseen elamaan jollakin tavalla, mutta han ei kuitenkaan saanut Meijin kanssa yhtaan lapsia. Hovinaistensa kanssa Meiji sai ainakin 15 lasta, joista vain viisi selvisi aikuisikaan. [3]

Viimeiset vuodet ja kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Meiji karsi paristakin terveysongelmasta, mm. diabeteksesta, ja kuoli vuonna 1912 ollessaan 59-vuotias. [3]

Meiji ja hanen vaimonsa on haudattu Meijin pyhakkoon , jossa keisariperheen nykyiset jasenet kayvat toisinaan osoittamassa kunnioitusta talle. [9]

Kunnianosoituksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Japanilaiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahde: [11]

Ulkomaalaiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Meiji Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.10.2011.
  2. ↑ a b c Meiji, Emperor of Japan National Portrait Gallery . 2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Emperor Meiji of Japan (Mutsuhito) Unofficial Royalty . 16.4.2019. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b Learn About Japan's Pivotal Meiji Era ThoughtCo . 2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Enshrined Kami Meiji Jingu . 2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Hoffman, Michael: When Emperor Meiji opened Japan, a little democracy sneaked in The Japan Times . 18.3.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  7. ↑ History of Tokyo Tokyo Metropolitan Government . 2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  8. ↑ Heres Why Tokyo Became Japans Capital City Culture Trip . 28.9.2017. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Imperial family visits Tokyo shrine to honor Emperor Meiji Nippon TV News 24 Japan . 22.7.2022. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Hall Chamberlain, Basil:  Things Japanese: Being Notes on Various Subjects Connected with Japan for the Use of Travellers and Others , s. 114. J. Murray, 1908. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2023). (englanniksi)
  11. ↑ Types of Decorations Cabinet Office Home Page . 2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Pedersen, Jørgen:  Riddere af Elefantordenen, 1559-2009 , s. 303. Syddansk Universitetsforlag, 2009. ISBN 978-87-7674-434-2 . Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2023). (tanskaksi)
  13. ↑ Hof- und Staats-Handbuch des Konigreichs Bayern , s. 8. Munchen, 1727. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2023). (saksaksi)
  14. ↑ The Royal Tourist?Kalakaua's Letters Home from Tokio to London (pdf)  (s. 76?77) Hawaiian Journal of History . 1881. Arkistoitu 2019. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Calendario generale del Regno d'Italia , s. 54. Unione tipografico-editrice, 1900. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.11.2023). (italiaksi)
  16. ↑ Caballeros de la insigne orden del toison de oro  (s. 147) Guia Oficial de Espana . 1887. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  17. ↑ ??????????????????? ??????????????? . 30.12.1887. Arkistoitu 2019. Viitattu 9.11.2023. (thaiksi)
  18. ↑ Kungl. Serafimerorden  (s. 613) Svensk rikskalender . 1909. Viitattu 8.11.2023. (ruotsiksi)
  19. ↑ Issue 27913  (s. 3325) London Gazette . 15.5.1906. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Meiji_(keisari)&oldid=22162156 ”