Laila Tellervo Jokimo
(ent.
Backman
;
5. maaliskuuta
1921
Pihlajavesi
,
Suomi
?
31. toukokuuta
1988
Tukholma
,
Ruotsi
) oli
suomalainen
nayttelija
ja
balettitanssija
.
[1]
Pihlajavedella vuonna 1921 syntynyt Laila Jokimo kavi
Virroilla
kirkonkylan kansakoulua 1930?1932 ja
Tampereella
keskikoulun iltaopiskelussa. Han harrasti ratsastusta, kielia ja maalaustaidetta. Jokimo oli esiintymishaluinen ja haaveili jo lapsena nayttelijan- ja tanssijanurasta.
Jokimo aloitti tanssimisen 14-vuotiaana. Tampereella esitettiin silloin
Carmenia
ja Jokimo esiintyi siina espanjalaisittain
Ida Tahtisen
johdolla. Han kavi Tampereella
Liisi Hallaksen
Balettikoulua noin 1934?1937 ja esiintyi
Tampereen Teatterissa
muun muassa
Serpin
revyyssa
Lennokki
seka lukuisissa Hallaksen ohjaamissa tanssikappaleissa.
Jokimo aloitti syksylla 1937 Helsingissa
Kansallisoopperan
balettikoulun, jonka kaytyaan opiskeli muun muassa
Alexander Saxelinin
ja myohemmin viela
Julian Algon
oppilaana Tukholmassa. Han toimi menestyksekkaasti Suomen Kansallisoopperan solistitanssijana 1942?1947. Han teki sopimuksen Ruotsin Kuninkaallisen Oopperan kanssa, jonka jalkeen han esiintyi lahinna Tukholmassa 1947?1949. Hanen tarkeimmista rooleistaan Suomen Kansallisoopperassa mainittakoon baletit
Onnen linna
(Heilema),
Nakyja
(portto),
Joutsenlampi
(pikkujoutsenet; morsian) ja
Musta joutsen
(Lemminkaisen sisar Ainikki). Baletissa
Soiree De Bal
1945 Jokimo esitti komiikkaa irtonaisesti. Samana vuonna balettituotanto
Nakyja
suomalaisen baletin toteuttamana saavutti niin suuren menestyksen, etta se sittemmin liitettiin oopperan ohjelmistoon Tukholman vierailua varten. Jokimo esitti osansa aistillisen iloisesti.
[1]
Jokimo kuului Kansallisoopperan baletin kymmenhenkiseen valioryhmaan, joka teki Tukholman vierailun jalkeen pitkan kiertueen Tanskaan ja Norjaan 1946. Suurta menestysta saavuttaneella tahtikiertueella Jokimon
cakewalk
, jonka han tanssi yhdessa
Jaakko Latin
kanssa, heratti hauskalla huumorillaan ansaittua huomiota. Operettiin
Bajadeeri
lisattiin ylimaaraisia tanssikohtauksia ja sooloja kaikille tanssitahdille. Mukana oli poreilevaa pikanttia
can-cania
, jota johtivat Jokimo,
Mary Gronroos
ja
Hannele Keinanen
.
Jokimo muistetaan erityisesti myos operetista
Eramaan laulu
, jossa han naytteli menestyksekkaasti Azurin osan vuonna 1946. Han piti myos oman menestyksekkaan tanssi-iltansa oopperassa kevaalla 1947.
Jokimo hakeutui elokuva-alalle 14-vuotiaana, jolloin han lahetti valokuvansa eraalle elokuvaohjaajalle ja paasi sen perusteella koekuvaukseen. Han kavi Helsingissa
SF:n
filmikoulun 1940?1943. Koulusta paastyaan Jokimo opiskeli saannollisesti laulua, lausuntaa ja puhetekniikkaa seka muuta alaan liittyvaa. Jokimolla oli lukuisia osia suomalaisissa elokuvissa.
Han aloitti filmiuransa tanssijan osassa elokuvassa
Aktivistit
vuonna 1939. Jokimo tuli suurelle yleisolle tutuksi
Kulkurin valssin
myota, jossa han naytteli Cleo-nimista
akrobaattia
. Filmikoulun aikana kuvaamissaan elokuvissa han oli useimmiten tanssirooleissa. Vuonna 1944 Jokimo teki ensimmaiset puheroolinsa, jotka olivat hillitty Karin Lofberg
draamaelokuvassa
Sylvi
ja pirtea Agnes seurapiiri
komediassa
Miesmalli
.
1940-luvun jalkipuoliskon suomalaisen elokuvan suurin menestys Suomen ulkopuolella lienee ollut vuonna 1946 valmistunut
Houkutuslintu
, jossa Jokimolla oli naispaaosa. Han naytteli maalle pakenevaa ilotyttoa Maria Linnoilaa. Etenkin
Ranskassa
elokuva oli yleisomenestys vuosina 1951 ja 1952. Sita pidetaan ainoana suomalaisena elokuvana, josta on kuvia elokuvan erotiikkaa kasittelevissa ranskalaisissa teoksissa. Rankassa roolissa esiintynyt Jokimo sai arvosteluissa kiitosta filmaattisuudesta ja ehyesta suorituksesta.
Jokimo naytteli balettitanssijaa vuonna 1949 valmistuneessa
Ingmar Bergmanin
ruotsalaiselokuvassa
Jano
. Hanen viimeiseksi elokuvaroolikseen jai kreivitar Marinan osa kansanballadissa
Hallin Janne
vuonna 1950.
[1]
Jokimo olisi halunnut jatkaa elokuvauraansa, mutta hanen aviomiehensa ei hyvaksynyt sita.
[1]
Jokimo esiintyi Helsingissa revyyteatteri
Punaisessa Myllyssa
sota-aikana ja kesaisin rintamilla viihdytyskiertueilla, joiden aikana han oppi myos ratsastamaan. Han esiintyi myos lukuisissa muissa tilaisuuksissa, kuten
Jussi-gaalassa
. Eraan helsinkilaisen ravintolan kabarettiohjelmassa 1949 Jokimo helaytteli
Mustalaisruhtinattaren
lauluja. Hanen kaunista lauluaantaan kuultiin lisaksi muun muassa
Yleisradion
suorissa lahetyksissa. Jokimo olikin yksi 1940-luvun monipuolisimpia suomalaisia esiintyjia.
[1]
Jokimo avioitui kesalla 1950 Lars Hakan Moliisin kanssa. Heille syntyi nelja lasta. Jokimo sairastui vanhimman poikansa kuoltua vuonna 1961 ja muutti perheineen Tukholmaan vuonna 1969. Jokimo asui Tukholmassa kuolemaansa saakka. Han menehtyi 67-vuotiaana 31. toukokuuta 1988.