Lansisatama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo Helsingissa sijaitsevasta satama-alueesta. Sanan muita merkityksia on tasmennyssivulla .
Lansisatama
Silja Europa Terminaali 1:n edustalla vuonna 2013.
Silja Europa Terminaali 1:n edustalla vuonna 2013.
Sijainti
Sijainti Jatkasaari , Helsinki (laitureita myos Hernesaaressa )
Koordinaatit 60°09′21″N , 024°54′51″E
Yksityiskohtia
Avattu 1912
Omistaja Helsingin Satama
Tyyppi matkustaja- ja rahtisatama
Tyontekijoita yli 800 [1]
Tilastoja
Matkustajamaara noin 7 miljoonaa [1]
Kotisivut

Lansisatama on matkustajasatama Helsingin Lansisataman kaupunginosassa, paaosin Jatkasaaren osa-alueella. Se on toinen kantakaupungin kahdesta matkustajasatamasta: aluksia liikennoi myos Kauppatorin ymparistossa sijaitsevassa Etelasatamassa .

Terminaalit ja laiturit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lansisatamassa on kaksi matkustajaterminaalia, joista molemmat sijaitsevat Jatkasaaressa. Lansiterminaali 1:a (T1) kayttaa paaasiassa Helsingista Pietariin kulkeva matkustaja-alus, mutta myos Helsingista Tallinnaan kulkevia aluksia. Helmikuussa 2017 valmistui uusi Lansiterminaali 2 (T2) [2] , joka on varattu nopealle reittiliikenteelle Helsingin ja Tallinnan valilla.

T1 on tarkoitus purkaa, ja sen tilalle suunnitellaan uutta terminaalia, jonka rakennustoiden on maara alkaa vuonna 2025 ja paattya 2028. [3] Uuden terminaalin valmistuttua Lansisatamassa olisi viisi laivapaikkaa. [4]

Satama-alueisiin kuuluu myos Jatkasaaren itapuolella sijaitseva Hernesaari , jonka lansireunalla sijaitsee kolme kansainvalisten risteilyalusten kayttamaa laituria. [5] Jopa 360-metrisia aluksia palveleva LHD-laituri otettiin kayttoon Hernesaaressa huhtikuussa 2019. [1] [6]

Costa Luminosa Hernesaaren laiturissa vuonna 2012.

Kaytto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Satamaa kayttaa vuodessa noin 7 miljoonaa matkustajaa saannollisessa linjaliikenteessa seka 400 000 kansainvalisen risteilyliikenteen matkustajaa. [1] Lisaksi sataman kautta kulkee vuosittain noin 1,3 miljoonaa ajoneuvoa. [1] Erityisesti raskaan liikenteen maara on sataman vuoksi Jatkasaaressa niin merkittava, etta se pyritaan viemaan maan alle: Helsingin kaupunginvaltuusto on hyvaksynyt Jatkasaaresta Lansivaylalle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen. [7] Nykyista laiturirakennetta myos laajennetaan ja sataman etelakarkeen rakennetaan uusi kenttaalue. [8] [9]

Lansisatama tyollistaa yli 800 henkiloa. [1]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Satamanosturi ja konttipinoja Jatkasaaressa lokakuussa 2008, alle kuukausi ennen muuttoa Vuosaareen .
Katso myos: Jatkasaaren historia

Lansisatama oli aiemmin merkittava tavaraliikenteen satama, joka tunnettiin myos Jatkasaaren satamana. [10] Se syntyi vuonna 1911, kun kaupunginvaltuusto myonsi varoja alueen tasoitustoihin. [11] Seuraavana vuonna Hietasaari ja Jatkasaari yhdistettiin penkereella mantereeseen. [10] Asemakaava hyvaksyttiin ja rakennustyot aloitettiin vuonna 1913. [12] Toihin myonnettiin kokonaisuudessaan yli kaksi miljoonaa markkaa. [11] Jarjestely perustui kaupungininsinoori Gabriel Idstromin lausuntoon siita, ettei Etelasataman kapasiteetti tulisi tulevaisuudessa riittamaan merenkulun ja kaupan tarpeisiin. [12]

Hietasaari ja Saukko -saaret sulautettiin Jatkasaaren satama-alueeseen tasoittamalla ja tayttamalla. Merenpohjaa ruopattiin suuria valtamerialuksia varten. Vuonna 1916 satama yhdistettiin paarataan Kampin lapi kulkeneella Helsingin satamaradalla . [11] Satama kasvoi nopeasti 1920-luvun nousukauden myota, ja Jatkasaari-nimitys vakiintui koko satamalle vuonna 1928. [11] Maantaytot ja Lansisataman rakentaminen olivat ratkaisu kapasiteettiongelmaan, silla viereisesta 1800-luvulla perustetusta Hietalahden satamasta oli loppumassa tila. [11]

1930-luvulla satama-alue jakaantui kahteen osaan: valtameriliikenteen linjalaivoille varattuun Hietalahden satamaan ja Saukon hiilisatamaan, joka oli avattu vuonna 1925. Ennen toista maailmansotaa alue oli kehittymassa Helsingin suurimmaksi satamaksi. Sota keskeytti kehityksen, ja 1930-luvun huippulukemiin paastiin uudelleen vasta vuonna 1955. [11] 1950-luvulla Lansisatama muutettiin paaasiassa kappaletavarasatamaksi, kun hiilisatama siirrettiin Hanasaareen . [11] Liikenteellisesti satama oli Helsingin suurin 1960-luvulta lahtien, ja sen laajentaminen jatkui 1970-luvulla. [11] Samaan aikaan kantakaupungin toisella puolella laajennettiin Sornaisten satamaa , jonka ymparilta taytettiin merialueita ja yhdistettiin saaria.

Marraskuussa 2008 konttisataman toiminnot siirtyivat uuteen Vuosaaren satamaan , ja myos satamarata purettiin. Jatkasaaresta vapautui tilaa tuhansille uusille asunnoille. [13]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f Lansisatama Itameren sujuvinta matkailua (pdf) Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
  2. ↑ Helsingin Sataman Lansiterminaali 2 avautuu maanantaina 27.2. 24.02.2017. Helsingin satama. Viitattu 22.6.2017.
  3. ↑ Jompero-Lahokoski, Sanna: Upeat kuvat Lansisataman suunnitelmista: uusi terminaali ja kaksi kilometria pitkan tunneli ??hinta 600 miljoonaa euroa Helsingin Uutiset . 28.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
  4. ↑ Sanna Jompero-Lahokoski: Tallainen on Lansisatamaan suunniteltu uusi terminaali ? bilettajien palvelut eri paikkaan kuin perheiden, perinteinen laivaanousujono historiaan Helsingin Uutiset . 9.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  5. ↑ Risteilylaiturit Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
  6. ↑ Hernesaaren risteilysatama valmiina vilkkaaseen kauteen 23.04.2019. Helsingin satama. Viitattu 2.4.2021.
  7. ↑ Backgren, Noona: Helsingin kaupunginvaltuusto hyvaksyi Jatkasaaren satamatunnelin rakentamisen, Etelasataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat . 2.3.2021. Viitattu 20.7.2021.
  8. ↑ Lansisataman kapasiteetin nostaminen | Ymparistovaikutusten arviointiohjelma (PDF) lokakuu 2022. Helsingin Satama Oy. Viitattu 20.12.2022.
  9. ↑ Helsingin Satama Oy:n Lansisataman laajentaminen, Helsinki 15.12.2022. Ymparistohallinto. Viitattu 20.12.2022.
  10. ↑ a b Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensa paassa | Helsingin rantoja kiertavat syrjaraiteet katoavat metri metrilta Helsingin Sanomat . 7.4.1990. Viitattu 2.4.2021.
  11. ↑ a b c d e f g h Bysa ja Sandis ja Uttern ? sittemmin Jatkasaari Uutta Helsinkia . 11.9.2017. Arkistoitu 5.12.2022. Viitattu 26.8.2021.
  12. ↑ a b Eravuori, Jukka:  Helsingin sataman ja satamahallinnon historia , s. 77?79. Helsingin kaupunki, 1981.
  13. ↑ Toivio, Tuula: Lansisataman ruuhkia ratkotaan. Metro , 30.8.2013, 15. vsk, nro 158, s. 4 i. Sanoma. Artikkelin verkkoversio (PDF) . Viitattu 30.8.2013. [ vanhentunut linkki ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lansisatama&oldid=21788524 ”