Kaisaniemen puisto
(
ruots.
Kajsaniemiparken
) on
puisto
Helsingin
ydinkeskustassa,
Kluuvin
kaupunginosan pohjoisosassa. Siella jarjestetaan monenlaisia tapahtumia, kuten
Maailma kylassa
-kulttuuripaivat.
Helsingin kasvitieteellinen puutarha
sijaitsee Kaisaniemen puiston pohjoisosassa. Osa puistoa luovutettiin
Helsingin yliopistolle
puutarhaa varten jo vuonna 1829, ja puutarhan vanhin viherhuone avattiin vuonna 1889. Puistossa jarjestetaan useita konsertteja, kuten
Helsinki-paivan
konsertti.
Puiston alueella on
jalkapallokentta
,
koripallokentta
seka
tenniskentta
. Puiston luoteiskulmassa toimii
ravintola Kaisaniemi
. Koko puisto on saanut nimensa ravintolan perustajan
Cajsa Wahllundin
mukaan.
Puisto on saanut kielteista mainetta erityisesti seksuaalisen vakivallan ja tappelujen vuoksi.
[1]
Tehokkaan valvonnan ansiosta puiston ilmapiiri on kuitenkin viime vuosina rauhoittunut.
lahde?
Kaisaniemen puistoa kesalla 2005
Vuonna 1763 Maaherra
Hans Henrik Boije
vuokrasi kaupungilta tontin Hameen maantien (nyk. Siltasaarenkatu) varrelta ja perusti sille puutarhan. Vuonna 1773 se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. 1700-luvun jalkipuolella Kaisaniemeen muodostui eraanlainen kaupunginpuisto, ”Promenadtradgard”.
[2]
Helsingin saatua paakaupungin aseman vuonna 1812 puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi.
Johan Albrecht Ehrenstrom
laati vuosina 1815?1816 suunnitelman puistoalueen laajentamisesta ja sen hahmon selkeyttamisesta.
[2]
Vuonna 1827 alettiin sita
Carl Ludvig Engelin
luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kavelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon seka kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna 1829 kavelypaikkaa supistettiin, kun sen viereen muutti
Turusta
yliopiston kasvitieteellinen puutarha. Myos
Kluuvinlahden
tayttaminen seka
paaradan
ja
Helsingin paarautatieaseman
ratapihan rakentaminen supistivat alkuperaista suunnitelmaa.
[2]
Kajsaniemen ravintola
vuonna 1862.
Vuonna 1839
Catharina ”Kajsa” Wahllund
rakennutti Kaisaniemen karkeen
ravintolan
, josta tuli varsinkin ylioppilaiden suosima paikka. Puistoon valmistui myos
keilarata
ja meripaviljonki. Kun ylioppilaat esittivat 1. toukokuuta lauluja Kajsalle, puisto sai nimekseen Kaisaniemenpuisto;
[3]
siihen saakka se oli tunnettu
Seurapuistona
.
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli viela selvasti niemi, ja ravintola sijaitsi niemen karjessa, mutta 1800-luvun loppupuolella sen lansipuolelle rakennettiin rautatien ratapiha. Sita varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi se rakennettiin tayttomaalle. Talloin taytettiin paikalla ollut
Toolonlahden
etelaosa ja siita etelaan tyontynyt Kluuvinlahti, jolloin myos Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi,
[4]
ja se rajoittuu mereen enaa vain pohjoisessa.
Puistossa alkoivat sen historian suurimmat kunnostus- ja muutostyot vuonna 2022.
[5]
Puistoon asfaltoidaan
pyoravayla
, jolle ohjataan liikennetta vuonna 2023 valmistuvasta
Kaisantunnelista
.
[6]
Kaisaniemen puistossa sijaitsee Helsingin vanhin julkinen muistomerkki: 1700-luvulta sailynyt niin sanottu
Vapaamuurarin hauta
.
Kansallisteatterin
pienen nayttamon edustalla on nayttelija
Ida Aalbergin
kunniaksi pystytetty
Esirippu
-patsas, joka paljastettiin 15. lokakuuta 1972. Lahes seitseman metria korkean
pronssipatsaan
on suunnitellut kuvanveistaja
Raimo Utriainen
. Sen vieressa on vesiallas, jonka pohjoispuolella on
Emil Wikstromin
tekema saveltaja
Fredrik Paciuksen
rintakuva vuodelta 1895. Altaan ita- ja lansisivuilla ovat
Viktor Janssonin
alastonta naishahmoa esittava veistos
Convolvulus
vuodelta 1931 ja
Jussi Mantysen
elainveistos
Nuori hirvi
vuodelta 1929.
-
Nakyma Vuorikadun paasta.
-
Nakyma kaakosta pain.
-
Hiekkakentta, useimmin jalkapalloilijoiden kaytossa.
-
Koripallokentan kausi on paattynyt.
-
Nakyma puistoon vesialtaan lahelta.
Commons
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Maantieteelliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
|