Johann Deisenhofer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Johann Deisenhofer
Henkilotiedot
Syntynyt 30. syyskuuta 1943 (ika 80)
Koulutus ja ura
Tutkinnot Munchenin teknillinen yliopisto
Vaitostyon ohjaaja Robert Huber
Instituutti Max Planck -instituutti
Howard Hughesin laaketieteellinen instituutti
Tutkimusalue Biokemia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto

Johann Deisenhofer (s. 30. syyskuuta 1943 Zusamaltheim ) on saksalainen biokemisti. Han sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1988 fotosynteettisen keskuksen loytamisesta Rhodopseudomonas viridis -bakteerista. Deisenhofer jakoi palkinnon Robert Huberin ja Hartmut Michelin kanssa.

Deisenhofer valmistui tohtoriksi vuonna 1974 Munchenin teknillisesta yliopistosta vuonna 1974 tutkimustyosta, jonka han teki Max Planck -instituutille . Siella han toimi vuoteen 1988 asti, jolloin han siirtyi Howard Hughesin laaketieteelliseen instituuttiin . [1]

Yhdessa Huberin ja Michelin kanssa Deisenhofer selvittivat tietyista fotosynteesiin pystyvissa bakteereissa olevan proteiinin rakenteen. Talla bakteerin solukalvoon kiinnittyvalla proteiinilla on tarkea rooli yksinkertaisissa fotosynteesireaktioissa. Deisenhofer, Huber ja Michel selvittivat yli 10 000 atomia kasittavan proteiinikompleksin rontgenkristallografiatekniikalla . Heidan tyonsa oli tarkea askel bakteerien ja kasvien fotosynteettisten prosessien yhtalaisyyksien tuntemisessa. [2]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Autobiography  (From Nobel Lectures, Chemistry 1981-1990, Editor-in-Charge Tore Frangsmyr, Editor Bo G. Malmstrom, World Scientific Publishing Co., Singapore, 1992) nobelprize.org . Viitattu 17.10.2012.
  2. Johann Deisenhofer Encyclopedia Britannica