Halabjan joukkomurha 1988 oli Irakin armeijan tekema kaasuhyokkays Halabdjan eli Halabjan kurdikylaan 16. maaliskuuta 1988 . Se on kaikkien aikojen suurin siviileja vastaan tehty kaasuhyokkays. Irak hyokkasi kylaan, koska se oli kurdisissien valtaama ja sen lahella oli saarrettu irakilainen kasarmi. Niinpa irakilaiset kohdistivat kylaan tykkitulta, tavanomaisen lentokonehyokkayksen ja lopulta taistelukaasuhyokkayksen , joka surmasi ainakin 3 500 siviilia ja sairastutti vahintaan 7 000. ^[1]

Hyokkays liittyi Irakin al-Anfal-kampanjaan , jossa surmattiin kaikki tietyilla alueilla olleet kurdit vastarinnan kukistamiseksi. Uhrien oireista voi paatella etta iskussa on kaytetty muun muassa sinappikaasuja ja hermokaasuja kuten sariinia . ^{[2] [3]} Halabjan kaasuhyokkays on tiettavasti suurin koskaan siviileja vastaan tehty sotatoimen tyyppinen kaasuhyokkays ^[4] .

Tausta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Halabjan kaupunki sijaitsee vuorten keskella olevassa viljavassa laaksossa koillis-Irakissa lahella Iranin rajaa. Laaksossa on jarvi ja noin 15 km paassa Iranin rajasta olevasta Halabjasta vie vain yksi tie muualle, Sulaimanjaan . ^{[5] [6]} Irakin?Iranin sota oli kaynnissa viela maaliskuussa 1988. Iranilaisilla oli talloin kaynnissa kurdialueella operaatioita mm. nimilla Zafar 7, Bait al Muqaddas II ja Valfarj 10. ^[7]

Iranilaiset etenivat Zafar 7 -operaatiossaan Sulaimanjan kaupungin ulko-osiin, mutta irakilaiset loivat lopulta heidat. Iran tuki Irakin kurdeja, joita vastaan Irak oli aloittanut 1987 kaikkien tietyilla alueilla olevien kurdien surmaamiseen pyrkivan al-Anfal-kampanjaan, jonka tarkoituksena oli murtaa kurdisissien vastarinta. Osin tahan liittyen irakilaiset tuhosivat ehka jopa satoja kurdikylia ^[5] vuosina 1986?1989. Vuonna 1987 irakilaiset pommittivat kemiallisin pommein ainakin 24 kurdikylaa. ^[8] Irakin vastaus Zafar 7:aan kuului muun muassa hyokkays Iranin rajan lahella olevaan Halabjan kylaan, jonka lahella oli saarrettu irakilainen armeijan tukikohta. Halabja kapinoi irakilaisia vastaan jo toukokuussa 1988. Irakilaistet murskasivat kuitenkin kapinan ja noin puolet kaupungin 70 000 asukkaasta pakeni vuorille. ^[5]

Maaliskuussa 1988 kapinoivat kurdisissit olivat siella yhta aikaa Saddamin joukkojen kanssa. Mutta yhtakkia 15. maaliskuuta Irakin armeija veti joukkonsa pois nopeasti ja jatti jopa kalustoaan sinne. ^[9] Iranilla oli kaynnissa Valjfar 10 -niminen hyokkays yhteistyossa kurdien kanssa. ^[7] Iranilaisten ja kurdien yhteiset joukot pystyivatkin valtaamaan kaupungin. ^[10]

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alussa irakilaiset tulittivat sissien hallussa olevaa Halabjaa tykistolla, kranaatinheittimilla ja raketeilla. Ihmiset pakenivat talloin talojen kellareihin suojaan ^[10] .

Alkuillasta 16. maaliskuuta 1988 Irakin MiG - ja Mirage-lentokoneet alkoivat pommittaa silloin noin 40 000 asukkaan Halabjan pikkukaupunkia kemiallisilla pommeilla. Pommien seassa oli rypalepommeja ja fosforikranaatteja . Kurdikapinallisten mukaan kaupunkiin tehtiin 14 hyokkaysta, jossa oli mukana 7?8 konetta ja operaatiota valvovia helikoptereita. Valkoista, mustaa ja keltaista savua nousi lahes 50 metrin korkeuteen. ^{[11] [5]} Elossa selvinneet muistavat kaasun tuoksuneen makealta omenalta. ^[12] Iskut jatkuivat 17. paivana. ^[13]

Monet kuolivat akkia kesken arkisten toimien. ^[5] Eraan selviytyneen mukaan ihmiset kuolivat eri tavoin. Jotkut ”vain kaatuivat kuolleina maahan”, toiset ”kuolivat nauraen”, kolmansilla kesti hetken kuolla ”palovammoihin ja rakkuloihin” ja neljannet kuolivat ”yskien vihreaa oksennusta”. ^[10] Kaupunki karsi pahoja vaurioita tavanomaisin asein tehdyssa pommituksessa, jossa meni maan tasalle satoja taloja ja kaupungin ostoskeskus. ^[5] Hyokkayksen jaljilta jai pohottyneita ruumiita ja myos paljon elaimia kuoli. ^[5] Irakin armeija pommitti Halabjaa tuhoamistarkoituksessa muun muassa joulukuussa 1988. ^[9] Kurdeja palasi myohemmin kaupunkiin ja he jalleenrakensivat kaupunkia hieman, vaikka alue oli osin vaarallisten taistelukaasujen saastuttama. Seudulle jaaneet kemikaalit ovat lisanneet syopia.

Tekiko Iran kaasuiskun? [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Irakin Husseinin hallitus syytti Irania hyokkayksesta. ^[5] Jopa Yhdysvallat ehdotti etta Iran olisi tehnyt hyokkayksen ^[14] . Irak olisi 15. maaliskuuta tehnyt Halabjaan korkeintaan muutamia kymmenia surmanneen sinappikaasu-iskun. Taman jalkeen Iran olisi tehnyt vastahyokkayksen, jossa sen armeija olisi kayttanyt syanidia, joka olisi tappanut useimmat kaasuun kuolleet. Kurdit pitavat kuitenkin kaasuttajina irakilaisia, jotka olivat pommittaneet monia kylia kemiallisesti juuri pari paivaa aiemmin. Iran ei myoskaan kayttanyt Irakin-Iranin sodassa kemiallisia aseita yhta laajasti kuin Irak vuonna 1988. Kaiken lisaksi CIA:n tiedetaan usein antaneen puolueellisia lausuntoja ^[15] , silla Irak oli Yhdysvaltain liittolainen ja Iran vihollinen. Yhdysvaltain nykyinen virallinen kanta on se, etta Irak kaasutti Halabjan kurdit hengilta. SIPRI:n tutkimus vuodelta 2007 vahvistaa saman. Samoin Joost Hiltermannin Human Rights Watchin laaja irakilaisiin papereihin, kurdilahteisiin ja amerikkalaisiin dokumentteihin perustuva tutkimus on selva: irakilaiset aiheuttivat kaikki Halabjan kaasukuolemat ja -vammautumiset. HWR:n raportin mukaan Halabjan kaasuhyokkays oli vain yksi monista Irakin kurdeja vastaan tekemista. Hiltermannin mukaan ei loydy pitavia nayttoja Iranin osuudesta.

Jalkiseurauksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Halabjan kaasuhyokkays johti vuonna 2010 siita vastuussa olleen Ali Hasan al-Majidin , eli ”Kemikaali-Alin” hirttamiseen. ^[16] Kurdit olivat vuonna 2006 tyytymattomia alueen jalleenrakentamisen jarjestelyihin, koska heidan mielestaan jalleenrakennusapua ei ollut jaettu oikeudenmukaisesti. Taman vuoksi he sytyttivat kaasuhyokkayksen muistomerkin tuleen. ^[17] Poliisi avasi tulen mielenosoittajia kohti. Yksi 14-vuotias poika kuoli ja muutamia mielenosoittajia ja poliiseja haavoittui. ^[18]

Mm. Rober Fisk kirjoitti kirjassaan, etta suurin kaasuaseiden kaytto kohdistui iranilaisia vastaan. On ilmeista, etta oli sovittu, etta Iranin vastainen sota lopetettaisiin kaasun kaytolla. Tasta syysta USA peitteli myos Halabjan tapausta, joka liittyi suoraan tuohon Irakin ja Iranin loppuhuipennukseen 1988. Joissain piireissa ajateltiin, etta Iran voittaisi sodan lopulta ja siksi joukkotuhoaseiden kaytto nahtiin keinoksi pakottaa Iran lopettamaan sota. Jos USA oli antanut luvan kayttaa kaasua iranilaisia vastaan (100 000 uhria), niin olisi ollut hiusten halkomista puuttua siihen, etta Iranin puolelta tapahtunut operaatio Halabjassa tukahdutettiin kaasulla. Saksalaiset toimittajat olivat tietoisia Halabjan tapauksesta tuoreeltaan ja yrittivat nostaa sita esiin. Tuo tapaus irroitettiin Iranin sotaan liittyvasta kontekstistaan vuonna 1990, kun Irak hyokkasi Kuwaitiin. Halabjan tapaus otettiin esille ja sita kaytettiin propagandassa Irakilaisia vastaan. Sita kautta Saddam Husseinin hallinosta haluttiin tehda Hitlerin tapainen kansanmurhahallinto. On myos muistettava, etta koko 1980-luvun lopun turkkilaiset kavivat pommittamassa kurdeja Irakin puolella. Robert Fisk myos huomioi sen, etta kurdien ei tarvinnut osallistua Iranin vastaiseen sotaan, vaikka he olivat muodollissti irakilaisia ^[19] .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Johnson, Robert:  The Iran-Iraq War . Basingstoke: Palgrave Macmillan, 2010. ISBN 978-0-230-57774-9 .
• Wiener, Tim:  CIA: Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historia . Otava, 2008. ISBN 9789511223047 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]