Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: Tuomioistuin lopettanut toimintansa vuonna 2017.

Jugoslavia-tuomioistuin ( engl. International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia, ICTY , ransk. Tribunal penal international pour l’ex-Yougoslavie, TPIY ) oli Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston vuonna 1994 perustama tuomioistuin, joka kasitteli Jugoslavian hajoamissotien sotarikoksia . Jugoslavia-tuomioistuin, kuten vastaava Ruanda-tuomioistuinkin , noudattivat toimintaperiaatteiltaan toisen maailmansodan jalkeisia Nurnbergin ja Tokion tuomioistuimia. ^[1]

Tuomioistuin toimi Alankomaissa Haagin kaupungissa, ja sen paasyyttaja oli Serge Brammertz . ^lahde?

Tuomioistuimeen haastettiin sen toiminta-aikana kaikkiaan 161 Jugoslavian hajoamissotien aikaisista sotarikoksista syytettya henkiloa. Viimeinen ensimmaisessa asteessa tuomittu oli Bosnian serbiarmeijan komentaja kenraali Ratko Mladi? , joka tuomittiin marraskuun lopulla 2017 elinkautiseen vankeuteen kansanmurhasta . Kaikkia syytettyja ? varsinkaan korkea-arvoisimpia ? ei koskaan saatu oikeuden eteen. Esimerkiksi Kroatian entinen presidentti Franjo Tudjman , jonka epailtiin olleen kroaattien tekemien etnisten puhdistusten taustavoimana, kuoli vuonna 1999. Serbian entinen presidentti Slobodan Milo?evi? , jota syytettiin Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa tehdyista sotarikoksista, saatiin Haagiin, mutta han kuoli kesken oikeudenkaynnin vuonna 2006. ^[2]

Tuomioistuinta on arvosteltu siita, etta se vapautti monia Jugoslavian sodissa tapahtuneisiin rikkomuksiin yleisesti syyllisina pidettyja henkiloita. Naita olivat muiden muassa kroaattiupseeri Ante Gotovina , serbipoliitikko Vojislav ?e?elj , albaanien sissipaallikko Ramush Haradinaj ja bosniakkiupseeri Naser Ori? . ^[3]

Kaikki Jugoslavian hajoamissotien osapuolet moittivat tuomioistuinta puolueellisuudesta. Koska useimmat tuomituista olivat serbeja, Serbia syytti tuomioistuinta serbivastaisuudesta, mille antoi pontta se, etta monet nimekkaimmat kroaattien, bosniakkien ja Kosovon albaanien johtohenkilot vapautettiin. Kroatia ja Serbia muuttuivat yhteistyohaluisemmiksi vasta niiden alettua pyrkia Euroopan unionin jasenmaiksi. EU asetti ehdoksi jasenyysneuvottelujen aloittamiselle yhteistyon tuomioistuimen kanssa. Tata ennen esimerkiksi Serbian armeija oli piilotellut kenraali Ratko Mladi?ia vuosien ajan. ^[2]

Jugoslavia-tuomioistuin lopetti toimintansa vuoden 2017 lopussa. Tuomioistuin antoi viimeisen paatoksensa 29. marraskuuta 2017, jolloin se vahvisti kuudelle kroaattimiehelle vuonna 2013 langetetut 10?25 vuoden vankeusrangaistukset. Miehet olivat vastuussa Mostarissa ja muualla Bosnia ja Hertsegovinan lansiosassa vuosina 1993?1994 tehdyista sotarikoksista, muun muassa Mostarin piirityksesta seka Mostarin sillan ja useiden moskeijoiden tuhoamisesta. ^[2]

Jugoslavia-tuomioistuimen ja jo aiemmin lakkautetun Ruanda-tuomioistuimen seuraajaksi perustettiin Haagiin MICT-lyhenteella tunnettu elin, joka kasitteli molemmilta tuomioistuimilta yli jaaneita juttuja, kuten Bosnian serbien poliittisen johtajan Radovan Karad?i?in valituksen hanelle langetetusta 40 vuoden vankeustuomiosta ja syyttajan valituksen Vojislav ?e?eljin vapauttavasta paatoksesta. ^[2]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jugoslavia-tuomioistuin Wikimedia Commonsissa