Radovan Karad?i?

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Radovan Karad?i?
Радован Кара?и?
Radovan Karadžić vuonna 2016
Radovan Karad?i? vuonna 2016
Serbitasavallan 1. presidentti
7. huhtikuuta 1992 ? 19. heinakuuta 1996
Seuraaja Biljana Plav?i?
Henkilotiedot
Syntynyt 19. kesakuuta 1945 (ika 78)
Petnjica , Montenegro , Jugoslavia
Ammatti psykiatri
Puoliso Ljiljana Zelen Karad?i?
Tiedot
Puolue Serbian demokraattinen puolue
Uskonto ortodoksi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Radovan Karad?i? ( serb. Радован Кара?и? , s. 19. kesakuuta 1945 ) on serbialainen poliitikko ja Bosnian Serbitasavallan entinen presidentti. Koulutukseltaan han on psykiatri , mutta on myos kirjoittanut ja julkaissut kirjoja ja runoja. Kiihkean serbikansallismielinen Karad?i? pyrki luomaan itsenaistyvaan Bosniaan serbivaltion Serbian tuella vuosina 1992?1995 kayttamalla hyvaksi armeijaa ja puolisotilaallisia jarjestoja, jotka ajoivat kodeistaan ja murhasivat muihin kansoihin kuuluvia. Karad?i? menetti Slobodan Milo?evi?in virallisen tuen jo 1994, koska ei suostunut rauhaan.

Sodan jalkeen Karad?i? pakoili vuosien ajan virkavaltaa, kunnes hanet vuonna 2008 pidatettiin Serbiassa. Vuonna 2016 Karad?i? tuomittiin Haagin YK-tuomioistuimessa Bosnia-Hertsegovinan sisallissodassa suoritetuista sotarikoksista, mm. kansanmurhasta ja etnisista puhdistuksista 40 vuoden vankeuteen. [1] Vuonna 2019 YK:n valitustuomioistuin kovensi tuomion elinkautiseksi vankeudeksi . [2]

Tausta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Radovan Karad?i? syntyi vuonna 1945 montenegrolaiseen serbiperheeseen, ja hanen isansa Vuko oli toisessa maailmansodassa t?etnikki . Karad?i? alkoi opiskella laaketiedetta Sarajevossa 1960. Vanhempiensa mukana 15-vuotiaana maalta muuttanut Karad?i? lienee tuntenut itsensa aliarvostetuksi Sarajevon kulttuuripiireissa [3] . Karad?i? osallistui vuoden 1967 nationalistiseen opiskelijamielenosoitukseen Sarajevossa [4] , ja 1970-luvulla han jatkoi opintojaan ulkomailla. Han opiskeli esimerkiksi Yhdysvalloissa Columbian yliopistossa laaketiedetta ja runoutta, ja myohemmin luki runojaan BBC :ssakin. lahde?

Karad?i?ista toimi Belgradin Punaisen tahden jalkapallojoukkueen psykiatrina [5] ja eli melko ylellista elamaa. Vapaa-aikanaan han harrasti muun muassa ?akkia, runoutta ja lyyran soittoa seka kirjoitti lastenkirjoja. Palattuaan Jugoslaviaan Karad?i? omaksui kansallismielisia ajatuksia kirjailija Dobrica ?osi?ilta . Nain Karad?i? liittyi perinteiseen Suur-Serbiaa kannattavaan serbialymystoon, mutta seurusteli myos Bosnian vihrean puolueen kanssa. Eraassa lausunnossa Karad?i? jopa tuomitsi kuuluisan Kosovon serbeja tukevan Sanu-muistion julistaen kommunismin pahaksi ja nationalismin viela pahemmaksi [6] [7]

Karad?i? istui 1980-luvulla vankilassa valtion antamien psykiatrian tutkimus- ja maataloustukien vaarinkaytosta, ei poliittisista syista niin kuin esimerkiksi hanen vastustajansa Alija Izetbegovic . Maatalouspetoksessa Karad?i?in kumppanina oli kaivosyhtio Energoinvestin johtaja Mom?ilo Kraji?nik , joka myos syyllistyi rikoksiin Bosnian sodassa.

Bosnian sota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Slobodan Milo?evi?in kanssa ystavystynyt Radovan Karad?i? perusti Demokraattisen Serbipuolueen ( SDS ) 1989. Kommunistisen Jugoslavian hajotessa 1991 han oli Bosnian serbitasavallan paamies 1992?1996. Jyrkkaa serbikansallismielista linjaa ajanut Karad?i? ei hyvaksynyt Bosnia-Hertsegovinan itsenaistymista, silla se pirstoi serbien asuma-alueet eri valtioihin. Serbikansallismieliset katsoivat muslimien uhkaavan serbeja. Siksi Karad?i? pyysi vuoden 1991 lopulla parlamentissa itsenaistymisen peruuttamista muslimeihin kohdistuvan kuolemaa ja karsimysta tuottavan sodan uhalla [8] [9] [10] [11] .

Serbian kiihkokansallismieliset pyrkivat luomaan serbivaltion Bosniaan vaikka vakivalloin vapauttamalla ja puhdistamalla alueita muista kansoista. Tama esiteltiin usein pyhana taisteluna muun muassa islamia vastaan [12] [13] . Karad?i? suunnitteli ja johti yhdessa Ratko Mladi?in kanssa bosniakkeihin ja kroaatteihin kohdistuneet etniset puhdistukset ja Srebrenican kansanmurhan . Sodan aikana Karad?i? pyoritti Bosniassa pulan keskella tuottoisaa mustan porssin kauppaa [14] [15] [16] [17] . Karad?i? piti Jugoslavian presidenttina toiminutta Slobodan Milo?evi?ia petturina, silla Milo?evi? lopetti tuen Bosnian serbivahemmistolle nahtyaan, ettei siita ollut hanelle enaa poliittista ja taloudellista hyotya [18] .

Pidatys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Karad?i? oli vuosia etsintakuulutettuna sotarikoksista, mutta hanen onnistui valtella kiinnijaamista paikallisten asukkaiden turvin. Serbian poliisi pidatti Karad?i?in pitkan etsintaoperaation tuloksena 21. heinakuuta 2008. Karad?i? naytti pidatyshetkella silmalaseissaan ja parrassaan aivan toiselta kuin Bosnian sodan aikana. Han oli asunut Serbian paakaupungissa Belgradissa vaarennetyn henkilollisyyden turvin kayttaen nimea Dragan Dabi? ja pitanyt yksityista psykiatrian ja vaihtoehtolaaketieteen vastaanottoa. [19] Serbian sotarikossyyttaja ilmoitti 22. heinakuuta, etta Karad?i? luovutetaan Haagin Jugoslavia-tuomioistuimelle , jossa hanta vastaan on luettu syytteet sotarikoksista. [20] [21]

Oikeudenkaynti ja tuomio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Karad?i? sanoi Haagissa muun muassa, etta "serbien asia on oikeutettu ja pyha" [22] [23] [24] . Han myos kiisti Sarajevon saarron ja Srebrenican joukkomurhan [25] ja vaitti sotarikoksia muslimien tekemiksi lavastuksiksi [26] . Karad?i? sanoi, ettei kadu mitaan, vaitti pyrkineensa estamaan sodan [27] , ja etta hanet pitaisi palkita hyvista toistaan [28] . Karad?i? myos sanoi vahentaneensa sodan uhrimaaraa ja ettei hanella suvaitsevaisena, lempeana miehena ollut mitaan muslimeja ja kroaatteja vastaan [29] .

YK:n tuomioistuimen syyttaja syytti Karad?i?ia 11. heinakuuta 2013 toistamiseen kansanmurhasta, rikoksista ihmisyytta vastaan ja sotarikoksista [30] koko Bosnia-Hertsegovinan alueella uusien todisteiden nojalla. Puolustus ja syytetty vaativat syytteiden peruuttamista [27] . Karad?i?ille vaadittiin elinkautista [31] . Karad?i? sanoi oikeudessa olevansa muslimien ystava. Han kielsi kehottaneensa joukkojaan tappamaan Srebrenicassa, mutta pyysi silti anteeksi uhrien omaisilta [32] . Karadzic sanoi, ettei tiennyt Srebrenican joukkomurhasta [33] .

Karad?i? tuomittiin 24. maaliskuuta 2016 Haagissa kansanmurhasta ja yhdeksasta muusta sotarikoksesta, muun muassa rikokseen ihmisyytta vastaan. Hanet todettiin syylliseksi kymmeneen kohtaan niista yhdestatoista, joista hanta syytettiin. Tuomio on 40 vuotta vankeutta. [34] Karad?i? valitti tuomiosta. YK-tuomioistuimen kasittelyssa tuomio koveni elinkautiseksi. [35]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Radovan Karadzic 40 vuodeksi vankilaan kansanmurhasta Ilta-Sanomat . 24.3.2016. Arkistoitu 27.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
  2. ↑ Pekka Hakala: Bosnian serbijohtajan valitus nurin: Radovan Karad?i? sai elinkautisen Haagin tuomioistuimessa hs.fi . 20.3.2019. Viitattu 21.3.2019.
  3. ↑ Lensu 2000, s. 32.
  4. ↑ Karadzic on Trial: Poet and Psychiatrist Stands Accused of Genocide Spiegel online (englanniksi)
  5. ↑ Runoilija-psykiatri johti serbeja sodassa ja pakoili parrakkaana
  6. ↑ The Serbs: History, Myth and the Destruction of Yugoslavia , Tim Judah, Yale University Press, New Haven and London 1997 (englanniksi)
  7. ↑ Lampe, John R. 2000. Yugoslavia as History: Twice There Was a Country. Cambridge: Cambridge University Press. s. 347 (englanniksi)
  8. ↑ Radovan Karad?i? Wikiquote (englanniksi)
  9. ↑ Genocide’s Epic Hero, The New York Times, 27.7.2008 (englanniksi)
  10. ↑ Karadzic and Mladic: The Worlds Most Wanted Men ( Arkistoitu ? Internet Archive) Focus information agency, Axis information and the analysis, 27.12.2006 (englanniksi)
  11. ↑ Karadzic and the "Highway to Hell" Yugoslav Truth, 20.4.2005 (englanniksi)
  12. ↑ Lensu 2000, s. 121?122.
  13. ↑ Karadzic's 'holy war', The Guardian 2.3.2010 (englanniksi)
  14. ↑ The hunt for Radovan Karadzic and Serbia's real destiny, CBC News World, 24.7.2008 (englanniksi)
  15. ↑ U.S. Gets More Promises in Bosnia, Los Angeles Times, 10.8.1997 (englanniksi)
  16. ↑ OMRI Daily Digest, No. 76, 18 April 1995 From: "Steve Iatrou" <siatrou@hilbert.cdsp.neu.edu> (englanniksi)
  17. ↑ Hundley, Tom: Bosnian war crime suspects vulnerable ? Support has faded for 2 Serb leaders still eluding arrest Chicago Tribune . 2.9.2001. (englanniksi)
  18. ↑ Lensu 2000, s. 118?120.
  19. ↑ Serbia captures fugitive Karad?i? BBC News . 22.7.2008. Viitattu 22.7.2008. (englanniksi)
  20. ↑ EU:n johtajat kiitelleet Karadzicin pidatysta Yle Uutiset . 23.7.2008, paivitetty 1.11.2008. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 20.3.2019.
  21. ↑ Serbia paatti Karad?i?in luovuttamisesta Haagiin  (vanhentunut linkki) HS.fi . 22.7.2008. Helsinki: Helsingin Sanomat. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 22.7.2008.
  22. ↑ Karadzic: Serbien asia "oikeutettu ja pyha" Mtv3 Uutiset Ulkomaat 01.03.2010
  23. ↑ Karadzic defends Bosnian Serb 'holy' cause at trial BBC news 1 March 2010
  24. ↑ Radovan Karadzic defends 'just and holy' war at genocide trial The Guardian 1.3.2010 (englanniksi)
  25. ↑ Karadzic: Sarajevo and Srebrenica crimes are myths BBC News 2.3.2010 (englanniksi)
  26. ↑ Karadzic: Se oli muslimien lavastus Uusi Suomi Uutiset Ulkomaat 2.3.2010
  27. ↑ a b Radovan Karadzic aloitti puolustuspuheenvuoronsa Haagissa Yle Uutiset Ulkomaat 16.10.2012
  28. ↑ Sotarikoksista syytetty Karadzic: Ansaitsisin palkinnon toiminnastani (Archive.org) Helsingin Sanomat 6.10.2012 ( Arkisto )
  29. ↑ Karadzic calls himself 'tolerant,' says foes plotted massacre Joe Sterling CNN Europe, 16.10.2012 (englanniksi)
  30. ↑ YK-tuomioistuin piti voimassa Radovan Karadzicin kansanmurhasyytteet Yle Uutiset 11.7.2013
  31. ↑ Varpu Kiviranta, Jugoslavia-tuomioistuimen syyttajat vaativat Karad?i?ille elinkautista vankeutta Yle Uutiset 26.9.2014, paivitetty 1.10.2014
  32. ↑ Varpu Kiviranta, Karad?i? syyttaa Jugoslavia-tuomioistuimen syyttajia valehtelusta, Yle Uutiset 1.10.2014, paivitetty 1.10.2014
  33. ↑ Tommi Hannula, Puolustus: Karad?i? ei tiennyt kansanmurhasta (digitilaajille) HS.fi. 3.10.2014. ( Arkisto )
  34. ↑ Radovan Karadzic 40 vuodeksi vankilaan kansanmurhasta Ilta-Sanomat . 24.3.2016. Arkistoitu 27.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
  35. ↑ Juho Takkunen: Serbijohtaja Radovan Karad?i?in tuomio kovennettiin elinkautiseksi Yle.fi, uutiset . 20.3.2019. Viitattu 20.3.2019.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Marita Vihervuori: Tervetuloa helvettiin: valahdyksia Jugoslavian perintosodasta , Otava 1999, ISBN 951-116-390-6
  • Slavenka Drakuli?: Eivat tekisi pahaa karpasellekaan ? sotarikolliset tuomiolla (alkuteos They would never hurt a fly ), suom. Petri Stenman, Suomen rauhanpuolustajat 2005, Pystykorvakirja, Like Helsinki 2005, ISBN 952-471-612-7

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Radovan_Karad?i?&oldid=22099498 ”