Graafinen kayttoliittyma ( engl. graphical user interface , GUI ), tarkoittaa tekstiin , kuviin ja kayttoliittymaelementteihin perustuvaa tapaa kayttaa tietokonetta tai tietokoneohjattua laitetta.

Graafinen kayttoliittyma koostuu kayttoliittymakomponenteista (kuten ikkunoista , valikoista , valinta­napeista , valintaruuduista ja kuvakkeista ), joita kaytetaan nappaimiston lisaksi osoitinlaitteella (kuten hiirella , kosketuslevylla tai trackballilla ). Komponentit saadaan useimmiten kayttoon kayttoliittymakirjastosta . Naita graafisen kayttoliittyman osia voidaan korostaa kayttamalla nimitysta WIMP , joka tarkoittaa ikkunoita, kuvakkeita, valikkoja ja osoitinlaitetta (lyhenne sanoista Windows, Icons, Menus, Pointer ^[1] ). Kammentietokoneiden ilmestyminen johti niin sanottuun Post-WIMP -kayttoliittymasuunnitteluun. ^[2] Kayttoliittymissa voidaan soveltaa tyopoyta-metaforaa tai paperi-metaforaa . ^{[3] [4]} Nykyaikaisen tietokoneen kayttoliittyma koostuu yleensa tyopoytaymparistosta ja sen kautta kaytettavista graafisista ohjelmista .

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Stanfordin tutkimusinstituutissa toimineen Douglas Engelbartin essee Augmenting Human Intellect julkaistiin vuonna 1962. ^[5] Esseessa Engelbart antoi teoreettisena esimerkkina kayttokohteesta arkkitehdin  rakennussuunnittelua CAD -ohjelmaa vastaavalla ohjelmalla. ^{[5] [6]} Vuonna 1968 Engelbart esitteli interaktiivista graafista jarjestelmaa nimelta oN-Line System (NLS). ^{[5] [7]} NLS pystyi nayttamaan vektorigrafiikkaa , tekstia ja videokuvaa. ^{[7] [8]} Demossa esiteltiin useita konsepteja kuten hyperlinkit , pikaviestintaa ja videoneuvottelua . ^{[7] [8]}

Englebartin demon jalkeen Xerox PARCin tutkijat kehittivat Xerox Alto - minitietokoneen , jossa useita konsepteja kehitettiin edelleen. ^[9] Alan Kay kehitti kayttoliittymamallin Doing With Images makes Symbols ( suom. Tekeminen Kuvilla tuottaa Symboleja ), jossa "tekeminen" on hiiren kayttamista, "kuvat" ovat kuvakkeita (ikoneja) tietokonenaytolla ja "symbolit" olivat Smalltalk -kieli. ^[10] Useimmat yleiskayttoiset graafiset kayttoliittymat on johdettu tasta jarjestelmasta. Tasta syysta tata kayttoliittymatyyppia voidaan nimittaa englannin kielessa myos nimella P ARC U ser I nterface (PUI). ^lahde?

Muun muassa Steve Jobs  vieraili Xeroxin tutkimuskeskuksessa ja naki Xerox Alton graafisen kayttoliittyman. ^[11] Apple Lisan kehitys oli alkanut tekstipohjaisella kayttoliittymalla mutta suunnitelma muuttui vierailun jalkeen. ^[11]

Vuonna 1979 SIGGRAPH -tapahtumassa esiteltiin PERQ -tyoasema, jonka kehitykseen Xerox Alto vaikutti. ^[12] Xerox Alton tekniikkaa kaupallistettiin vuonna 1981 julkaistussa Xerox Star (Xerox 8010) -tietokoneessa. ^[9] Starin kayttoliittymaa kasitelleen artikkelin mukaan siina on kaikki toiminnot nakyvilla, joka helpottaa kuormaa ihmisen lyhytaikaiselle muistille toimimalla "visuaalisena valimuistina". ^[13] Kayttajan toimille on myos aina seurattava jokin palaute, vahintaan virheilmoitus: kayttajan mallille on haitallista kun jarjestelma ei tee mitaan vastineena kayttajan toimelle. ^[13] Xeroxin kayttoliittyma kaytti bittikarttagrafiikkaa ja kuvakkeita, joilla pystyi tekemaan toimintoja kuten tulostamaan siirtamalla dokumentin kuvakkeen tulostimen kuvakkeen paalle. ^[13]

1980-luvun alussa tehokkaiden tyoasemien myota laitteiston hinta laski ja kasiteltavan informaation arvo ylitti laitteiston kustannukset, jonka johdosta aiemmat menetelmat tietojenkasittelyresurssien hallintaan eivat enaa olleet sopivia. ^[14] Stanfordin yliopistossa oli tutkimuskayttoon tarkoitettu V-kayttojarjestelma (V-System), jossa sovelluksia voitiin suorittaa tietokoneverkon valityksella. ^[14]

Ensimmaisena laajemmin levinneena graafisena kayttojarjestelmana on pidetty Apple Macintosh -tietokoneiden kayttojarjestelmaa vuodelta 1984. Siita puuttuu kokonaan tekstipohjainen komentoliittyma ja tietokonetta on siis mahdollista kayttaa ainoastaan graafisen kayttoliittyman avulla, yleensa hiirella. Vuonna 1985 markkinoille tulleissa Atari ST :ssa ja Amigassa oli myos graafiset kayttoliittymat, mutta naissa tietokoneissa sai kaytettya tietokonetta myos komentoliittyman kautta.

Vuoden 1984 toukokuussa julkaistiin MIT:n ja Digitalin yhteistyon tuloksena X Window System . ^[15] Sita kaytti kuitenkin aluksi vain kourallinen yhtioita ja meni useampia vuosia, ennen kuin graafinen kayttojarjestelma yleistyi UNIXia kayttaneissa koneissa. X Window Systemin kanssa kilpaili muun muassa Sun Microsystemsin NeWS (alkujaan nimella SunDew ), joka perustui PostScript -kieleen. ^{[16] [17] [18]} X ja NeWS kayttivat verkkoprotokollaa sovellusten ja ikkunointijarjestelman valilla kun taas muut ratkaisut ovat kayttaneet joko suoria proseduurikutsuja ikkunointijarjestelmaan tai erikoistuneiden kayttojarjestelmatoimintojen kautta. ^[19]

VisiCorp julkaisi graafisen kayttoliittyman nimelta VisiOn vuonna 1983 IBM PC :lle. ^[20] Tandy Computers julkaisi DeskMaten vuonna 1984. ^[20] Vuonna 1985 Digital Research julkaisi GEM -ikkunoinnin CP/M:lle ja Microsoft julkaisi Windows 1.0 -kayttoliittyman MS-DOS:ille. ^{[20] [21] [22] [23]} Microsoft oli lisensoinut Xeroxilta tekniikkaa Windowsiin. ^[24] Windowsin todellinen lapimurto tapahtui vasta 1990-luvun puolella 3.X -versioiden myota ja PC-tietokoneissa suosittiin pitkaan MS-DOSia tai muita tekstipohjaisia kayttojarjestelmia. Vuonna 1986 julkaistiin Berkeley Softworksin (myohemmin GeoWorks ) toimesta Commodore 64 :lle graafinen kayttoliittyma nimelta GEOS . ^[20] Kaytannossa 8-bittisia tietokoneita kuten Commodore 64:aa kaytettiin lahes aina tekstipohjaisin kayttoliittymin. Graafisiin kayttoliittymiin tormasi 1980-luvulla todennakoisemmin kotimikroissa (Apple Macintosh, Amiga, Atari ST) kuin tyoelamassa.

IBM julkaisi vuonna 1987 Systems Application Architecture -maarittelyn, joka kuvasi milta ohjelmistojen kayttoliittymien pitaisi nayttaa ja miten niiden pitaisi toimia. Tama vaikutti OS/2 :n suunnitteluun, seka Microsoft Windowsiin, DOS:iin ja sovelluksiin. ^{[25] [26]}

1990-luvulla NeXTin Nextstep -kayttojarjestelmassa oli Display PostScriptiin perustuva graafinen kayttoliittyma. ^[27] Vuonna 1990 Microsoft julkaisi Windowsin version 3.0, joka muodostui parissa vuodessa oletukseksi PC-koneisiin. Talloin tekstipohjainen MS-DOS -kayttojarjestelma oli yha tietokoneissa ja usein Windows piti kaynnistaa erikseen. MS-DOS -ohjelmat eivat yleensa toimineet Windows 3.X:ssa riittavan nopeasti. Windows 95:n (1995) myota MS-DOSista tuli pelkka Windowsin osa. IBM:n OS/2 :n mukana oli Presentation Manager , mutta OS/2 ei levinnyt yhta yleisesti kuin Windows.

Kosketusnayttoon perustuvissa kammentietokoneissa , taulutietokoneissa ja alypuhelimissa graafinen kayttoliittyma on ollut keskeinen lahestymistapa.

Oikeuskiistat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kayttoliittymat ovat olleet useiden oikeuskiistojen aiheena, muun muassa 1980-luvulla:

• Apple haastoi Digital Researchin oikeuteen ^[21]
• Apple haastoi Microsoftin oikeuteen ^[24]
• Xerox haastoi Applen oikeuteen ^[28]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Komentoliittyma
• Tekstipohjainen kayttoliittyma
• Virtuaalityopoyta

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Graafinen kayttoliittyma .

• A History of the GUI (Jeremy Reimer, ARS Technica) (englanniksi)