Baudouin I

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Baudouin I (Belgia) )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Baudouin I
Belgialaisten kuningas
Valtakausi 17. kesakuuta 1951 ? 9. elokuuta 1993
Edeltaja Leopold III
Seuraaja Albert II
Syntynyt 7. syyskuuta 1930
Laeken , Belgia
Kuollut 31. heinakuuta 1993  (62 vuotta)
Motril , Espanja
Puoliso Fabiola
Koko nimi Baudouin Albert Charles Leopold Axel Marie Gustave
Suku Saksi-Coburg-Gotha
Isa Leopold III
Aiti Astrid
Uskonto roomalaiskatolilainen
Nimikirjoitus

Baudouin I ( 7. syyskuuta 1930 Laeken ? 31. heinakuuta 1993 Motril , Espanja ) oli belgialaisten viides kuningas vuodesta 1951 vuoteen 1993.

Tausta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Baudouin (myos muodoissa Boudewijn, Balduin tai Baldwin) oli nimena usealla Flanderin kreivilla ensimmaisen vuosituhannen loppupuolella. Baudouin oli vanhempiensa Belgian kruununperijan ja Brabantin herttuan, myohemmin kuningas Leopold III:n ja taman puolison, Ruotsin prinsessa Astridin toinen lapsi ja vanhin poika.

Baudouinista tuli kruununprinssi jo nelivuotiaana, kun hanen isoisansa Albert I kuoli tapaturmaisesti. Baudouinin nuoruutta varjosti muutenkin kuolema: hanen aitinsa kuoli auto-onnettomuudessa Sveitsissa vuonna 1935, kun poika oli vasta viiden vuoden ikainen. [1] Seuraava suuri kokemus ja trauma oli toinen maailmansota , jonka han koki Ranskassa ja Espanjassa , ja myohemmin Brysselissa ja Ciergnonissa Ardenneilla. Valittomasti Normandian maihinnousun jalkeen natsit veivat Belgian kuningasperheen Saksaan ja sielta myohemmin Itavaltaan . Yhdysvaltalaiset joukot vapauttivat kuningasperheen 7. toukokuuta 1945. Baudouinin isa Leopold III oli joutunut arvostelun kohteeksi, koska ei sodan aikana ollut siirtynyt Englantiin johtaakseen vastarintaa sielta vaan hyvaksynyt Belgian armeijan antautumisen. Naista syista kuningasperhe jatkoi maanpakoaan ja asettui asumaan Sveitsiin, jossa se asui aina heinakuuhun 1950 saakka. [2]

Nousu kuninkaaksi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Belgiassa oli suoritettu osittainen perustuslaillinen reformi ja naiset saivat aanioikeuden 1940-luvun loppuun mennessa. Tama nosti valtaan oikeisto- ja keskustakoalition, joka paatti jarjestaa kansanaanestyksen kuninkaan paluusta. Belgiassa maaliskuussa 1950 suoritettu kansanaanestys osoitti kansalaisten enemmiston kannattavan kuninkaan paluuta takaisin Belgiaan. Aanestys kuitenkin jakoi maan selkeasti kuninkaalle vihamieliseen etelaiseen, ranskankieliseen Valloniaan ja kuninkaalle myotamieliseen pohjoiseen flaamin - eli hollanninkieliseen osaan.

Kuningasperhe palasikin kotimaahansa, mutta maa ajautui kaaokseen voimakkaiden ristiriitojen repimana. Paasaantoisesti ammattiyhdistysliike ja vasemmisto vastustivat kuningas Leopoldin paluuta ja ajoivat maahan tasavaltalaista valtiomuotoa. Kuninkaan paluuta valtaistuimelle kannattivat puolestaan liberaalit ja kristilliset yhdessa konservatiivien kanssa.

Valttaakseen maan ajautumisen taydelliseen kaaokseen Leopold III nimitti vanhimman poikansa Baudouinin kuninkaalliseksi prinssiksi 11. elokuuta 1950. Nain Leopold III luovutti kruununsa pojalleen, josta tuli Belgian viides kuningas Baudouin I 17. heinakuuta 1951. [3]

Kongon kysymys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Kongon kriisi

Kansan keskuudessa yksinaiseksi ja surulliseksi kuninkaaksi kutsuttu Baudouin aloitti hallintokautensa vaikeissa olosuhteissa. Sijaishallitsija Kaarlen aikana oli tehty monia vaikeita paatoksia niin talouselamassa kuin ulkopolitiikassakin. Belgia oli liittynyt jaseneksi Yhdistyneisiin Kansakuntiin , Benelux -maiden talousliittoon ja Natoon . Nuoren hallitsijan ensimmaisia vuosia savytti kuitenkin eniten kuninkaan paluun puitteissa syntynyt kansan voimakas kahtiajako flaameihin ja valloneihin.

Lisaksi maa liittyi perustajajasenena Euroopan hiili- ja terasyhteisoon (1951), myohemmin Euroopan talousyhteisoon (EEC) (1957). Maan paakaupungissa Brysselissa jarjestettiin maailmannayttely vuonna 1958 ja se edellytti mittavia investointeja sodasta toipumassa olevalta maalta.

Nuoren hallitsijan suurimmaksi ongelmaksi muodostui hanen esi-isansa kuningas Leopold II:n aikanaan yksityisomistukseen hankkima Belgian Kongon , jonka itsenaisyys tuli ajankohtaiseksi 1950-luvun aikana.

Vuonna 1955 kuningas teki voitokkaan kiertomatkan Kongoon, jossa hanet otettiin vastaan sellaisella innolla, etta se oudoksutti ujoa kuningasta. Vain nelja vuotta matkan jalkeen kuningas ilmoitti Belgian hallituksen aikeesta myontaa itsenaisyys Kongon alueelle. Nain tapahtuikin ja 30. kesakuuta 1960 kuningas Baudouin osallistui vallanvaihtojuhlallisuuksiin Kongon paakaupungissa Leopoldvillessa . Kongon vaaleilla valittu paaministeri Patrice Lumumba oli kutsuttu ja han piti kuuluisan Kongon itsenaisyyspuheensa. Puhe poikkesi suuresti muiden arvohenkiloiden puheista, jotka ohitettiin harmittomina, mutta Lumumban puhe arvosteli jyrkin sanankaantein entisia siirtomaaisantia. Kuningas Baudouin loukkaantui puheesta verisesti.

Avioliitto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansalaiset olivat huolestuneet politiikan yksinaisesta kuninkaasta, mutta he huolestuivat myos yksityiselamassaan yksinaisesta nuoresta miehesta. 15. joulukuuta 1960 kuningas Baudouin I avioitui espanjalaisen dona Fabiola de Mora y Aragonin kanssa. Avioliitto solmittiin Saint-Michel-et-Gudulen katedraalissa Brysselissa [4] ja se naytettiin ensimmaisena kuninkaallisena haatilaisuutena koko maailmalle television valityksella.

Tasta pitkaaikaisesta ja ilmeisesti suuren rakkauden ja kiintymyksen avioliitosta ei kuitenkaan syntynyt kruununperijaa. Kaikki kuningattaren viisi raskautta paattyivat keskenmenoon . [5] Kuningas Baudouin kasvatti veljensa, Liegen prinssi Albertin vanhimmasta pojasta, Philippesta , valtansa perijaa. lahde? Nain uskottiin Albertin jaavan syrjaan koko vallanperimyksesta.

Pitka hallituskausi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuningas Baudouinin hallituskausi kesti 42 vuotta. Hanen aikanaan maassa ehti olla lahes yhta monta hallitusta. Tama aiheutti sen, etta perustuslaillisen monarkin, joka ei voinut esittaa julkisesti nakemyksiaan ilman hallituksen suostumusta, mielipiteet olivat arvostettuja ja kuunneltuja.

Hanen hallituskaudellaan Belgiasta tuli liittovaltio, ja vaikka Baudouin aina korosti kansakunnan yhtenaisyytta ja naki itsensa sen takaajana, han ei kuitenkaan voinut estaa kieliriitoja. Nama riidat johtivat lopulta virallisten kielirajojen luomiseen, jolloin syntyi kolme hallintoaluetta ja kolme yhteisoa.

Kuningas Baudouin matkusteli erittain paljon. Han tuli 16.6.1969 Suomeen viisipaivaiselle vierailulle. Han oli presidentti Urho Kekkosen vieraana. Hanelle naytettiin Helsinkia ymparistoinen ja mm. Hattulan vanhaa kirkkoa ja Lappia Inarinjarven seudulla.

Baudouinin ei suinkaan aina ollut helppo yhdistaa omaa henkilokohtaista vakaumustaan ja kuninkaallisia velvollisuuksia. Esimerkiksi vuonna 1990 han kieltaytyi allekirjoittamasta abortin rangaistavuuden poistavaa lainsaadantoa. Silloin hallitus totesi perustuslain 82. artiklan mukaisesti, etta "kuningas on kykenematon hallitsemaan". Tama puolestaan mahdollisti lain hyvaksymisen 4. huhtikuuta 1990 ja seuraavana paivana parlamentti palautti kuninkaan asemaansa. [6]

Kuningas Baudouinin saatio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1976, kun kansakunta juhli monarkkinsa valtaannousun 25. vuosipaivaa, perustettiin kuningas Baudouinin saatio. Perustana talle saatiolle olivat belgialaisten keraamat juhlinnan kohteen lahjavarat. Saation tarkoituksena on parantaa kansalaisten elinehtoja taloudellisella, sosiaalisella, kulttuurisella ja tieteellisella tasolla. [7]

Kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuningas Baudouin kuoli vuonna 1993 sydankohtaukseen lomallaan perheen kesaasunnolla Espanjan Motrilissa . [1] . Kuninkaan kuolema keskeytti Span 24 tunnin ajon joka oli kestanyt 15 tuntia. Kuninkaan nuorempi veljensa Albert nousi kuninkaaksi 9. elokuuta 1993 Albert II:na. Baudouin I:n hautajaisista muodostui maailman monarkkien ja valtionpaamiesten suurtapahtuma. Syvasti uskonnollinen kuningatar Fabiola oli toivonut tilaisuudesta kunnian ja toivon messua. Han naytti itse esimerkkia pukeutumalla katolilaisten monarkkien suruvariin, valkoiseen. [8]

Kuningas Baudouin I haudattiin Laekenin linnan Notre Dame kirkon kuninkaalliseen hautaholviin, jonne kaikki muutkin Belgian monarkit on haudattu.

Belgian siirtomaavallasta itsenaistyneen Kongon eli tuolloisen Zairen johtajaa Mobutu Sese Sekoa ei kutsuttu kuninkaan hautajaisiin, mita tama piti myohemmin elamansa suurimpana pettymyksena. Toinen kutsumatta jatetyista oli Saddam Hussein . [9]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Baudouin I, King of Belgium, Dies at 62 1003. NY Times. Viitattu 26.10.2014.
  2. ↑ Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.):  Maailmanpolitiikan kasvot , s. 19. Helsinki: Weilin & Goos, 1963.
  3. ↑ http://www.monarchie.be/history/baudouin >
  4. ↑ Nuptial Joy Outshines Royal Jewels. LIFE , 6.1.1961, s. 29?30. LIFE. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 26.10.2014.
  5. ↑ Queen Fabiola of Belgium talks about being unable to bear children 2008. People. Arkistoitu 26.10.2014. Viitattu 26.10.2014.
  6. ↑ Political leaders of contemporary Western Europe: a biographical dictionary, David Wilsford, s. 30 [1]
  7. ↑ King Baudouin Foundation King Baudouin Foundation. Viitattu 26.10.2014. [ vanhentunut linkki ]
  8. ↑ Kings, Queens and Commoners Mourn Belgian Monarch LA Times. Viitattu 26.10.2014.
  9. ↑ Europe: I Struggle, I Overcome, Wilfried Martens, s. 80 [2]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  Edeltaja:
Leopold III 		Belgialaisten kuningas
1951 ? 1993 		Seuraaja:
Albert II
Kansainvaliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Baudouin_I&oldid=21448398 ”