Arvo Ylppo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arvo Ylppo
Ylppö vuonna 1978
Ylppo vuonna 1978
Henkilotiedot
Syntynyt 27. lokakuuta 1887
Akaa
Kuollut 28. tammikuuta 1992  (104 vuotta)
Helsinki
Arvonimi Arkkiatri
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto LKT 1913
Instituutti Helsingin yliopisto
Lastenlinna
Oppilaat Torild Brander
Tutkimusalue lastentaudit
keskoset
Tunnetut tyot neuvolatoiminta
Arvo Ylppo vuonna 1945 aloitettaessa kerays Lastenlinnan rakentamiseksi.

Arvo Henrik Ylppo ( 27. lokakuuta 1887 Akaa ? 28. tammikuuta 1992 Helsinki ) oli suomalainen laakari , lastentautiopin professori , arkkiatri ja suomalaisen neuvolajarjestelman isa. Kansainvalisesti Ylppo tunnettiin keskostutkimuksistaan .

Ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ylppo valmistui ylioppilaaksi Tampereen Reaalilyseosta vuonna 1906 ja aloitti laaketieteen opinnot Helsingin yliopistossa . Han loi tutkijan- ja laakarinuraansa aluksi Saksassa maineikkaassa lastenhoito- ja tutkimuskeskus "Kaiserin Auguste Victoria Hausissa", jossa han teki vaitoskirjaansa. Ylppo vaitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta 26-vuotiaana vuonna 1913. [1]

Erityisesti ensimmaisen maailmansodan aikaan Ylppo joutui Berliinissa tekemaan yha enemman laakarin toita. Han jopa opetteli Berliinin murteen voittaakseen potilaiden luottamuksen. Pian pienten lasten aidit vaativatkin, etta juuri "pikku berliinilaisen" pitaisi hoitaa heidan lapsensa. lahde?

Ylppo palasi Suomeen 1920-luvulla, ja toimi Helsingin yliopistossa ensin lastentautiopin dosenttina ja professorina vuosina 1925?1957. Yliopistoviran ohella han oli Helsingin yleisen sairaalan lastenosaston ylilaakari ja Lastenlinnan ylilaakari. [2]

Ylppo julkaisi useita tutkimuksia lastenlaaketieteen alalta. Han sai tutkimuksissaan selville, etta keskosten menehtyminen johtui yleensa jostakin hoidettavissa olevasta sairaudesta, ei epakypsyydesta, kuten tuolloin yleisesti ajateltiin. Havainto johti keskostutkimusten ja hoidon kehittamiseen. Ylppo laati myos keskosen maaritelman: alle 2 500 grammaa painavina syntyneet lapset tarvitsivat erityista hoitoa. [3]

Ylpolla oli suuri rooli myos suomalaisen laaketeollisuuden kehityksessa. Han kuului laaketehdas Orionin perustajaosakkaisiin ja toimi sen hallintoelimissa 46 vuotta. Han toi kaytannon kokemuksensa kentalta Orionin laakekehitykseen. Han piti kotimaista laaketeollisuutta kansakunnalle merkittavana. Ylpon suku on myohemminkin milloin? kuulunut Orionin suurimpiin omistajiin. [4]

Tutkimusten lisaksi Ylppo julkaisi kansantajuiset teokset Aiti pikkulapsensa hoitajana vuonna 1919 ja Auringonpojan terveysaapinen vuonna 1925. Hanen muistelmateoksensa Elamani pienten ja suurten parissa ilmestyi vuonna 1964 ja mielipidekirja Ihmisen aani -sarjassa vuonna 1979. [3]

Vuosina 1920?1960 Ylppo oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtajana siita eteenpain. Ylppo toimi vuonna 1917 perustetun Lastenlinnan sairaalan ylilaakarina vuosina 1920?1963. [2]

Kunnianosoitukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jukka Tuominen: Hopeinen puu (2010). Arvo Ylpon muistomerkki.

Ylppo sai arkkiatrin arvon vuonna 1952. Arkkiatri, joka tarkoittaa laakarikunnan vanhinta, on korkein Suomessa laakarille myonnettava kunnianosoitus. Arkkiatreja voi kerrallaan olla vain yksi. Ylppo kantoi tata arvonimea 40 vuotta eli toistaiseksi (v. 2021) pidempaan kuin yksikaan toinen suomalainen laakari. [5]

Ylpon nimea kantava mitali Ylppo-mitali , joka myonnetaan erityisen ansioituneille lastenlaakareille, jaettiin ensimmaisen kerran vuonna 1957. Mitalin ensimmaiset kappaleet saivat Ylppo itse ja yhdysvaltalainen lastenlaakari Clement Smith . Ylpon 100-vuotispaivan kunniaksi julkaistiin lokakuussa 1987 postimerkki .

Helmikuussa 2010 paljastettiin Helsingissa Jukka Tuomisen tekema Arvo Ylpon muistomerkki Hopeinen puu . [6]

Ylpon kunniaksi on nimetty Arvo Ylpon koulu Akaan Toijalassa ja 1987 Arvo Ylpon puisto Helsingissa seka Arvo Ylpon katu ja Arvo -rakennus Tampereella. [7] Ylppo sijoittui kuudenneksi Yleisradion Suuret suomalaiset -kilpailussa. [8]

Vuonna 1942 loydetty pikkuplaneetta 2846 Ylppo on nimetty Arvo Ylpon mukaan. [9]

Kunniamerkkeja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahde: [5]

Yksityiselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arvo Ylppo vuonna 1987 julkaistussa 100-vuotis­juhla­posti­merkissa.

Ylpon vanhemmat olivat maanviljelija Heikki Ylppo (1843?1909) ja emanta Henriikka Maunu (1860?1934). [3] Han oli viides perheen kahdestatoista lapsesta [1] [10] . Ylpon sisar oli hammaslaaketieteen tohtori, professori Aune Ylppo (1900?1980). Hanen toinen sisarensa, opettaja ja koulunjohtaja Ilta Ojansuu (o.s. Ylppo, 1882?1972) oli naimisissa suomen kielen professorin Heikki Ojansuun kanssa. Ojansuu oli Ylpon sisarusten serkku. lahde?

Ylppo oli naimisissa kahdesti. Hanen puolisonsa olivat vuodesta 1925 Aino Marjatta Wegelius (1901?1942) ja vuodesta 1950 laaketieteen lisensiaatti Lea Irene Jokelainen (1919?2011). [11] Hanen ensimmainen vaimonsa Marjatta teki itsemurhan vuonna 1942 [12] [10] . Toisen liittonsa Ylppo solmi vuoden 1950 syyskuussa 62-vuotiaana 32-vuotiaan puolison kanssa [12] . Naista liitoista syntyi kuusi lasta ? ensimmaisesta poika ja tytar ja jalkimmaisesta kolme poikaa ja tytar. [11] Nuorin lapsi Seppo syntyi vuonna 1958, kun lapsen isa oli jo yli 70-vuotias [1] .

Elakevuosinaan Ylposta tuli pitkaikaisyyden ja terveiden elamantapojen kansallinen symboli. Han soi kaikenlaista ruokaa monipuolisesti, ja nimesi lempiruuikseen voin ja sokerin. Han piti saannollisia elamantapoja jopa vaarallisina, ja nukkui vain viisi tuntia yossa. [4] Ylppo kuoli 28. tammikuuta 1992 104-vuotiaana. Hanet on haudattu Helsingin Hietaniemeen . [a] lahde?

Ylppo harrasti liikuntaa ja kuvataidetta , ja hanen tuttavapiiriinsa kuului useita suomalaisia kuvataiteilijoita. lahde? Ylppo tunnettiin myos kovana korttipelimiehena , hanen mielipelinsa oli skruuvi . [2]

Arvo Ylppo oli 154 senttia pitka. [10] [13] [14]

Huomiolista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Hautapaikan sijainti U32-24-11

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Aura Korppi-Tommola: Ylppo, Arvo (1887?1992) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu . 1.3.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.11.2013.
  2. ↑ a b c Hilkka Piirto: Muistot: Arvo Ylppo Helsingin Sanomat . Arkistoitu 2.7.2015. Viitattu 30.6.2015. (Arkistolinkki)
  3. ↑ a b c Liisa Ahokas: Suomen lasten arkkiatri Akaan Seutu . 16.10.2013. Viitattu 30.6.2015.
  4. ↑ a b Eeva-Kaarina Kolsi: Arvo Ylppo tunnetaan Suomen lasten terveydenhoidon sankarina ? mutta tiesitko, millaiset olivat 104-vuotiaaksi elaneen Ylpon elintavat? Ilta-sanomat . Viitattu 25.5.2020.
  5. ↑ a b Curriculum vitae ylppo.fi . 2023. Viitattu 26.1.2020.
  6. ↑ Hopeinen puu Helsingin kaupungin taidemuseo. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 30.6.2015.
  7. ↑ Arvo Ylpon puisto ja Kirjailijanpuisto Vihreat sylit, kavelyretkia Helsingin puistoihin . Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 30.11.2013.
  8. ↑ Mannerheim on suurin suomalainen 2004. Yle. Viitattu 30.6.2015.
  9. ↑ Oja, Heikki:  Sibeliuksesta Tuonelaan. Aurinkokuntamme kiehtova nimisto , s. 65, 70, 76. Helsinki: Tahtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003. ISBN 952-5329-25-9 .
  10. ↑ a b c Arvo Ylppo taisteli lapi isojen tragedioiden Seura.fi . 9.4.2016. Viitattu 28.9.2021.
  11. ↑ a b Juhani Kirpila, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.):  Suomen laakarit 1962 , s. 774?776. Helsinki: Suomen Laakariliitto, 1963.
  12. ↑ a b Perhe | Arvo Ylppo www.ylppo.fi . Viitattu 28.9.2021.
  13. ↑ Persoonallisuus | Arvo Ylppo www.ylppo.fi . Viitattu 28.9.2021.
  14. ↑ Olen lukenut, etta Arvo ylppo syntyi keskosena ja oli aikuisikaisenakin pienikokoinen. Olisiko millaan mahdollista saada tietaa, etta kuinka pienena keskosena… Kysy kirjastonhoitajalta . 30.3.2012. Viitattu 28.9.2021.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arvo Ylppo .
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Henkilot
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arvo_Ylppo&oldid=21588992 ”