Alan Harvey Guth
(s.
27. helmikuuta
1947
) on amerikkalainen
fyysikko
ja
kosmologi
. Guth on tutkinut
alkeishiukkasten
teoriaa ja sita, kuinka se soveltuu varhaisen kaikkeuden kuvaamiseen. Nuorempana hiukkasfyysikkona Guth kehitti
Stanfordin yliopistossa
kosmisen inflaation teoriaa kaytyaan
Robert Dicken
alkurajahdysteoria
-luennoilla. 1981 Guth esitti
kosmisen inflaation
teorian, jonka mukaan hyvin varhainen kaikkeus laajeni hetken eksponentiaalisesti
tyhjion energian
tiheyden
negatiivisen paineen
seurauksena.
WMAP
:in tulokset vuodelta 2006 tukivat teoriaa.
Alan Guth on elamansa aikana voittanut monia palkintoja ja mitaleita. Guth voitti kansainvalisen teoreettisen fysiikan keskuksen mitalin yhdessa Andrei Linden ja Paul Steinhardtin kanssa, seka Eddington mitalin vuonna 1996, seka vuoden 2009 Isaac Newton mitalin.
Heinakuussa 2012 Guth sai fysiikan ja internetyrittajan Juri Milnerin luoman Fundameltal Physic Prize -palkinnon.
Vuonna 2014 han sai Norjan tiede- ja kirjallisuusakatemian myontaman Kavli-palkinnon yhdessa Andrei Linden ja Aleksei Starobinskyn kanssa. Samana vuonna Guth sai American Academy of Achievementin Golden plate palkinnon.
Vuonna 2005 Guth voitti Boston Golden jarjestaman Bostonin sotkuisimman toimiston palkinnon. Alan Guthin kolleegat aanestivat hanet tahan palkintoon toivoen toimiston jarjestyksen muuttunista, mutta Guth olikin ylpea palkinnostaan.
Maailmankaikkeuden synty pystyttiin selittamaan tyydyttavasti
alkurajahdysteorian
avulla. Teoriassa tiedettiin kuitenkin olevan muutamia heikkouksia. Guth loysi yhteen ongelmaan ratkaisun, inflaation, jonka mukaan maailmankaikkeus laajeni erittain lyhyessa ajassa. Inflaation jalkeen maailmankaikkeuden koko oli yli 10
28
-kertaa suurempi kuin ennen inflaatiota. Maailmankaikkeus laajeni nopeammin kuin valonnopeus.
Guth oivalsi, etta universumi voi olla tilassa, jossa siihen on varastoitunut paljon energiaa. Tyhjioon voi siis varastoitua energiaa. Tallainen tilanne esiintyy
suurissa yhtenaisteorioissa
, joiden teoreettinen tutkimus oli kiihkeimmillaan 1970-luvun lopulla. Yhtenaisteorioihin liittyy suuri symmetria, joka universumin lampotilan laskiessa rikkoutuu kun epasymmetrinen tila tulee energeettisesti edullisimmaksi.
Guth huomasi, etta symmetriseen tilaan sidottu piileva energia voi tietyissa olosuhteissa tulla sateilyenergiaa paljon suuremmaksi niin, etta se maaraa koko maailmankaikkeuden kehityksen. Koska kyseessa on vakioinen tyhjioenergia, se toimii samaan tapaan kuin
Einsteinin yhtaloihinsa
lisaama
kosmologinen vakio
.
Willem de Sitter
oli jo aiemmin osoittanut, etta maailmankaikkeus voisi laajentua eksponentiaalisen nopeasti. Guth kutsui vaihetta kosmiseksi inflaatioksi.
[1]
- "Sanotaan ettei ilmaista lounasta ole. Maailmankaikkeus on kuitenkin sellainen. ? A. H. Guth
- Guth, Alan, "
The Inflationary Universe: The Quest for a New Theory of Cosmic Origins
". 1998.
ISBN 0-201-32840-2
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|