Almugijkoskasa? komovuotasajattah adai ISS ( eŋgalaskielan International Space Station, ISS , ruo?akielan Междунаро?дная косми?ческая ста?нция, МКС ) lii suullan jyelgipallukiedi stuarusa? satelliit, ive 2000 raajist pisovavt almaidittum komovuotasajattah, mii jora Eennam pirra 368 km aloduvvast 27 600 km tijmeliavttoin. Tot jora Eennampaalu pirra pelnub tiijme kooskai, 16 kerdid pirrampeeivist. Pirrampeeivist ISS jota suullan siammaa maađhi ko jis tot kirda??ij Enamist Manuda?an ja maassad.

Taat sajattah lii jotka Ovtastum staatai Skylab- ja Sovjetlito Mir- ja Saljut-komovuotasajattuvvaid. Komovuotasajattah lii Kanada , Euroop , Jaapaan , Ruo?a ja Brasilia komovuotaornijdumij sehe Ovtastum staatai komovuotahaldattuv ohtsa?haaha.

Puoh kirdemeh komovuotasajattahan, moh kevttih rye??ila? rakkeet, pa??ojeh Baikonur kosmodromist Kazakstanist . Vuosmuu keerdi komovuotasajattahan pa??ui rakkeet Ovtastum staatain Cape Canaveral paa??imkuavdaast ive 2020.

Komovuotasajattah uainoo paljis ?olmijn Enaman uaniha? puudaid, tavalavt motomijd miinutijd haavild.

Kaldeeh [ mute | mute kaldee ]