Aigu on fiiziekan perussuurus, kuduan yksikko on sekundu ^{[1] [2]} .

Aijanlaskun histourii [ kohenda | kohenda tekstu ]

Aigua on ezmai miaratty sen kaikkii selgieloimbis merkilois, suutkinnu (paivan da yon vaihtelunnu) da vuvvenaijoinnu, min pohjal on luajittu kalenduaroi. Vahnimbatgi tiijetyt sivilizaciet ollah juattu aigua kuuloikse da ?uasuloikse . 3000 vuottu vahnois babilonielazis tekstois kirjutetah kui kuun 7., 14., 21. ja 28. paivy ollah lebopaivat; nedalitgi ollah sit oldu kaytos jo hatken.

Aigu fiiziekas [ kohenda | kohenda tekstu ]

Fiiziekas perussuurus aigu ( lat. tempus , tunnus t ) miaritellah tapahtumien valizenny loittozuksennu aiguavaruksen nellandel akselil. Einsteinan sumban suhtelli?usteorien vuoh aigua ei voi ezittia niminny muunnu kui aiguavaruon vuittinnu.

Lahtehet [ kohenda | kohenda tekstu ]

• The International System of Units (SI) NATIONAL INSTITUTE OF STANDARDS AND TECHNOLOGY. Viitattu 15.2.2013.

Viittehet [ kohenda | kohenda tekstu ]

Kirjalli?uttu [ kohenda | kohenda tekstu ]

• Aikakirja 2007 Helsingin yliopiston almanakkatoimisto.
• Whitrow, G. J.:  Ajan historia: Ajankasitykset esihistoriasta meidan paiviimme (Time in history: The evolution of our general awareness of time, 1988.) Suomekse kiandanyh Anto Leikola . Helsinki: Art House, 1998. ISBN 951-884-234-5 .

Aihies muijal [ kohenda | kohenda tekstu ]

• Nettukalenduaru .
• Ilkka Niiniluoto: Ajan lyhyt filosofia . Tieteessa tapahtuu 1/2000.
• Aigu eri puolil muailmua . ?ablonu:Ref-en
• Aigu eri puolil muailmua .