Ylimarkku
(
ruots.
Overmark
) on
Pohjanmaalla
sijainnut entinen Suomen kunta. Asukkaita on 621 (1995). Ylimarkun kunta liitettiin
1973
Narpioon
. Sen naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista
Korsnas
,
Narpio
,
Petolahti
,
Pirttikyla
ja
Teuva
.
Ylimarkun vaakunan
suunnitteli G. Lindstrom ja se vahvistettiin vuonna
1968
.
[3]
Ylimarkku sijaitsee
Narpionjoen
keskijuoksun varrella eika entisen kunnan alue ulotu aivan merenrantaan saakka. Maisemakuvaa luonnehtii pohjalaispitajille tyypillinen ero viljavan jokilaakson ja sita ymparoivien melko karujen vedenjakajaseutujen valilla. Korkeuserot ovat kuitenkin vahaisia lukuun ottamatta eraita ita- ja koillisosan kallioita. Narpionjokeen yhtyy Ylimarkun alueella Brannback a, joka alkaa Horonjokena Teuvan puolelta.
[4]
Vuoden 1970
vaestonlaskennan
mukaan Ylimarkun ammateissa toimivista asukkaista 53 prosenttia sai toimeentulonsa maa- ja metsataloudesta, 21 prosenttia teollisuudesta ja rakennustoiminnasta seka 21 prosenttia palveluammateista.
[5]
Kylan asutus on keskittynyt Narpionjoen laaksoon, muutoin alue on hyvin harvaan asuttu. Ylimarkun vakiluku vaheni 1960-luvulla voimakkaasti suurempiin asutuskeskuksiin ja
Ruotsiin
suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi.
[6]
Ylimarkun kautta kulkee
valtatie 8
, jota pitkin on
Poriin
noin 130 kilometria ja
Vaasaan
noin 60 kilometria. Narpion keskustaan on Ylimarkun kirkonkylasta noin 15 kilometria.
[7]
Ylimarkku muodostettiin Narpioon kuuluvaksi rukoushuonekunnaksi vuoden 1720 tienoilla ja siita tuli itsenainen seurakunta vuonna 1871.
Ylimarkun puukirkko
on vuodelta 1878 (
Theodor Granstedt
).
[8]
Ylimarkun kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen; vuoden 1960 vaestonlaskennan mukaan 96,5 prosenttia asukkaista puhui aidinkielenaan ruotsia.
[9]
Ylimarkun alueella oli Martensin
vihannestutkimusasema
2011 asti.
Ylimarkun
pitajaruoaksi
nimettiin 1980-luvulla suolavedessa keitetysta lampaan- ja naudanlihasta sipulin ja
maustepippurin
kanssa paistettu uunipaisti.
[10]
Ylimarkku (Overmark), Overtrask
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Ylimarkun ainoa taajama oli
kirkonkyla
, jossa oli 563 asukasta vuonna 1960 ja 667 asukasta vuonna 1970.
[11]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Ylimarkun vaestonkehitys kymmenen vuoden valein vuosina 1890?1970.
| Ylimarkun vaestonkehitys 1890?1970
|
|---|
| Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
| 1890
|
|
3 246
|
| 1900
|
|
3 605
|
| 1910
|
|
2 473
|
| 1920
|
|
2 320
|
| 1930
|
|
2 329
|
| 1940
|
|
2 417
|
| 1950
|
|
2 387
|
| 1960
|
|
1 921
|
| 1970
|
|
1 611
|
| Lahde: Tilastokeskus.
[12]
|
- ↑
Suomen tilastollinen vuosikirja 1972
(PDF)
(sivu 34) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑
Vaestonmuutokset 1972
(PDF)
(sivut 36?37) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑
Mita-Missa-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972
, s. 150. Otava 1971, Helsinki.
- ↑
Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.):
Suomenmaa ? Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos
, s. 418. Porvoo?Helsinki: WSOY, 1973.
- ↑
Tarmio ym. (toim.), s. 417.
- ↑
Tarmio ym. (toim.), s. 421.
- ↑
Tarmio ym. (toim.), s. 421.
- ↑
Otavan iso tietosanakirja
, osa 10, palstat 429?430. Helsinki: Otava, 1965.
- ↑
Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista,
s. 155. Sanoma Osakeyhtio, 1964, Helsinki.
- ↑
Kolmonen, Jaakko (toim.):
Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat
, s. 158. Helsinki: Patakolmonen, 1988.
ISBN 951-96047-3-1
.
- ↑
Vaestolaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960?1970
. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsinki: Tilastokeskus, 1976.
Julkaisun verkkoversio (PDF)
(viitattu 10.4.2013).
- ↑
Vaeston elinkeino: Vaesto elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880?1975
(PDF)
1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑
a
b
Laisi, Erno & Nuoska, Lauri:
Jattihakukone julki ? katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi
Ilta-Sanomat
. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
|
|---|
| | Nykyiset kunnat
| |
|---|
| | Entiset kunnat
| |
|---|
|
