Washington (DC)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee Yhdysvaltain paakaupunkia. Muita Washingtonin merkityksia luetellaan tasmennyssivulla .
Washington
lippu
lippu 		vaakuna
vaakuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Columbian liittopiiri korostettuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Columbian liittopiiri korostettuna

Koordinaatit: 38°53′42.4″N , 77°02′12.0″W

Valtio Yhdysvallat
Liittopiiri Columbian liittopiiri
Perustettu 16. heinakuuta 1790
Hallinto
 ?  Pormestari Muriel Bowser (D)
Pinta-ala
 ? Kokonaispinta-ala 177 km²
 ? Maa 159 km²
 ? Josta vetta 18 km² 
Vakiluku (2014) 658 893 [1]
 ?  Vaestotiheys 4 143 as./km²
 ? Metropolialue 9 546 579 [2]
Motto: Justitia Omnibus (Oikeutta kaikille)







Washington , [3] virallisesti District of Columbia , [4] on Yhdysvaltain paakaupunki. Kaupunki ei kuulu mihinkaan osavaltioon , vaan se muodostaa suoraan Yhdysvaltain kongressin alaisuuteen kuuluvan ja Amerikan loytajan Kristoffer Kolumbuksen mukaan nimetyn Columbian liittopiirin ( engl. District of Columbia ), jolla on rajoitettu itsehallinto . Historiallisista syista kaupungista kaytetaan yleisesti nimea Washington, jonka peraan usein liitetaan liittopiiria ilmoittava lyhenne DC erottamaan se Washingtonin osavaltiosta maan lansirannikolla ja lukuisista samannimisista paikkakunnista eri osavaltioissa.

Washington sijaitsee Potomacjoen varrella Yhdysvaltain itarannikolla. Washingtonia rajaa lounaassa Virginian osavaltio ja muissa suunnissa Marylandin osavaltio. Kaupungin arvioitu vakiluku vuonna 2014 oli 658 893. [1] Laajempi Washingtonin suurkaupunkialue, joka ulottuu myos Baltimoreen ja Virginian pohjoisosaan, on noin 9,5 miljoonalla asukkaallaan Yhdysvaltain neljanneksi suurin suurkaupunkialue . [2]

Yhdysvaltain liittovaltion kaikkien kolmen valtiomahdin keskukset sijaitsevat Washingtonissa. Kaupungissa on 174 ulkomaiden suurlahetystoa , seka Maailmanpankin , Kansainvalisen valuuttarahaston (IMF), Amerikan valtioiden jarjeston (OAS), Amerikan kehityspankin (IDB), ja Amerikan terveysjarjeston (PAHO) paamajat. Washingtonissa ovat myos monen ammatti- ja etujarjeston keskustoimistot. Lisaksi Washington DC:n vieressa Virginian osavaltion puolella sijaitsee Pentagon .

Washingtonia johtavat pormestari ja 13-henkinen kaupunginvaltuusto. Yhdysvaltain kongressilla on kuitenkin ylin paatantavalta kaupungissa, ja se voi kumota paikallisia lakeja. Taman johdosta hallintopiirin asukkailla on rajoitetumpi itsehallinto kuin osavaltioiden asukkailla. Hallintopiiria edustaa kongressissa aanivallaton edustaja, mutta silla ei ole omaa senaattoria . Washingtonin asukkaat eivat voineet aanestaa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ennen 1961 tehtya perustuslain muutosta.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Columbian liittopiirin kartta vuodelta 1835.

Washington perustettiin vuonna 1790 varta vasten Yhdysvaltain hallinnolliseksi paakaupungiksi. Paatokseen sijainnista vaikutti merkittavasti Vuoden 1790 kompromissi . Nimensa se sai maan ensimmaisen presidentin George Washingtonin mukaan. Kaupungin asemakaavan suunnitteli vuonna 1791 ranskalainen arkkitehti Pierre Charles L’Enfant . Vuonna 1800 maan hallitus siirtyi Philadelphiasta Washingtoniin.

Columbian liittopiirin alue lohkaistiin Marylandin ja Virginian osavaltioista. Se on ollut vuodesta 1801 Yhdysvaltain kongressin alaisuudessa. Varta vasten rakennetun Washingtonin kaupungin lisaksi alueella oli jo ennestaan Georgetownin ja Alexandrian kaupungit. [5] [6] Kaupunkien ulkopuoliset liittopiiriin kuuluneet alueet muodostivat Washingtonin ja Alexandrian piirikunnat . [7]

Vuonna 1814 brittijoukot polttivat Washingtonin kaupungin. Alexandrian kaupunki ja piirikunta Potomac-joen lansirannalla, jossa nykyaan sijaitsevat Arlingtonin sotilashautausmaa ja Pentagon , palautettiin Virginialle vuonna 1847. Vuonna 1871 Washingtonin ja Georgetownin kaupungit ja Washingtonin piirikunta yhdistettiin yhden kunnallishallintoviranomaisen alle, jonka nimeksi tuli District of Columbia. [4]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhdysvaltain vaestonlaskentaviraston mukaan kaupungin pinta-ala on 177,0 km², josta maata on 159,0 km² ja vetta 18,0 km². Vesistojen osuus on 10,16 %. [8] Kaupungin pinta-ala oli alkuaan 100 neliomailia (266 km²), kunnes osa lahinna sen lounaisneljanneksesta irtaantui kaupungista vuonna 1846 ja palautui osaksi Virginian osavaltiota. Nykyinen Washingtonin kaupunki koostuu ainoastaan Marylandin luovuttamista alueista. Washingtonia ymparoi Maryland kaakossa, koillisessa ja luoteessa, ja Virginia lounaassa. Kaupungin alueella virtaa kolme jokea: Potomacjoki seka siihen laskevat Anacostiajoki ja Rock Creek . National Mall -puistoalueen poikki aiemmin virrannut Tiber Creek -joki ohjattiin maanalaiseen uomaan 1870-luvulla.

Ennen kaupungin perustamista Washingtonin alueella oli lahinna maatiloja ja puustoisia kukkuloita , seka vesistojen varrella kosteikkoja [9] . Washingtonin alueen korkein kohta on Point Reno (125 m merenpinnasta) Tenleytownin kaupunginosassa sijaitsevassa Fort Reno Park -puistossa. Alin kohta on Potomacjoki , joka on likimain merenpinnan tasossa.

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Washingtonin asukasluku on 601 723 (2010). Kaupungin suurimpia vaestoryhmia ovat mustat (noin 50,7 % vaestosta) ja valkoiset (noin 38,7 %). Aasialaisia kaupungin vaestosta on noin 3,5 % ja Amerikan alkuperaiskansoja 0,3 %. Vuonna 2010 kaupungissa oli yhteensa 266 707 kotitaloutta, joista noin 42,3 % oli perheita. Washingtonin asukkaiden mediaani-ika oli vuonna 2010 33,8 vuotta. Kaupungin vaestosta noin 11,4 % oli tuolloin yli 65-vuotiaita. [10]

Washington. Keskella kupolikattoinen kongressitalo Capitol ja sen takana National Mall, jonka puolivalin tienoilla Washingtonin obeliski ja toisessa paassa Lincolnin muistomerkki.
Washingtonin obeliski ja Valkoinen talo .
Lincolnin muistomerkki

Kaupunkikuva ja nahtavyydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Washingtonin asemakaava muodostuu suorakulmaisesta katuverkosta, jota leikkaavat viistot, eri osavaltioiden mukaan nimetyt puistokadut eli avenuet . Kaupungin huomattavin rakennus on uusklassinen, kupolikattoinen kongressitalo Capitol (1793?1851), jossa kokoontuvat Yhdysvaltain senaatti ja edustajainhuone . Capitolin ymparistossa on useita huomattavia hallintorakennuksia kuten Korkeimman oikeuden rakennus ja Kongressin kirjasto (Yhdysvaltain kansalliskirjasto). Kaupungin paakatu Pennsylvania Avenue yhdistaa sen Yhdysvaltain presidentin virka-asuntoon Valkoiseen taloon (1792?1800). Capitolin edesta alkaa levea puisto National Mall , jonka keskella, Capitolin ja Valkoisen talon leikkauskohdassa, on 170 metrin korkuinen George Washingtonin muisto-obeliski . Kauempana puistossa Potomacjoen rannalla ovat Thomas Jeffersonin ja Abraham Lincolnin muistomerkit . Potomacjoen toisella puolella Virginian osavaltion puolella ovat Arlingtonin sotilashautausmaa ja puolustusministerion viisikulmainen rakennus Pentagon . Kaupungissa on lisaksi vuonna 1976 avattu metro.

Washington on suosittu matkailukohde siella olevien lukuisten historiallisten muistomerkkien, museoiden ja urheilujoukkueiden takia.

Organisaatiot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Liittovaltion monien toimielinten keskukset ovat paakaupungissa. Myos useiden kansainvalisten jarjestojen kuten Maailmanpankin , Kansainvalisen valuuttarahaston (IMF) ja Amerikan valtioiden jarjeston (OAS) paamaja on siella. Taman vuoksi kaupunki on suosittu myos mielenosoitusten jarjestamispaikkana.

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esimerkki Washingtonin kaupungin myontamasta rekisterikilvesta, jossa kaupungin ikoninen "Taxation without Representation"

Yhdysvaltain kongressilla on korkein valta Washingtonin hallinnossa. Kongressi on toistuvasti kayttanyt valtaa kumotakseen kaupungin omien paattajien tekemia paatoksia. DC ei ole esimerkiksi saanut kayttaa kerattyja veroja aborttien tarjoamiseen, huumeneulojen vaihto-ohjelman aloittamiseen tai samaa sukupuolta olevien perhepalveluihin. Lisaksi kongressi ei ole antanut paakaupungin paattaa itse aseenkantolaeista. [11] Maaliskuussa 2020 Yhdysvaltain kongressi antoi jokaiselle osavaltiolle 1,25 miljardia dollaria koronaviruspandemian hoitamiseen, mutta DC:lle myonnettiin vain noin 500 miljoonaa, mika aiheutti naraa kaupungin paattajien keskuudessa. [12]

Kaupungista valitaan kongressin edustajainhuoneeseen yksi delegaatti, jolla ei kuitenkaan ole aanioikeutta, toisin kuin osavaltioiden edustajilla. Kaupungilla ei ole edustusta kongressin senaatissa. Taman takia kaupungin myontamiin rekisterikilpiin alettiin painaa vuonna 2000 iskulausetta, joka oli vaannos Samuel Adamsin kuuluisasta julistuksesta "Ei verotusta ilman edustusta ( engl. No Taxation Without Representation )". [13] Nykyinen edustaja on Eleanor Holmes Norton , joka valittiin ensimmaisen kerran vuonna 1991. [14]

Alun perin kaupungin asukkailla ei ollut aanioikeutta presidentinvaaleissa vuoteen 1964 saakka. [15] Kaupunki sai vaaleilla valitun pormestarin ja kaupunginvaltuuston 1970-luvulla. [16] Aanioikeutettujen edustajien puute kongressissa on herattanyt kritiikkia kaupunkilaisten parissa.

Aanioikeutettuja kaupungin vaaleissa ovat sellaiset rekisteroityneet vah. 18-vuotiaat Yhdysvaltain kansalaiset , jotka ovat kirjoilla kaupungissa, eivat ole rekisteroityneet aanestajaksi muualla Yhdysvalloissa, eika ole julistettu oikeuden paatoksella vajaavaltaiseksi. [17]

Kysymys osavaltiostatuksesta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaittelya kaupungin muuttamisesta osavaltioksi on kayty pitkaan. Yhdysvaltain perustuslaki maaraa, etta liittovaltion paakaupungiksi muodostetaan enintaan 100 neliomailin (engl. alkuperainen termi ten mile square , eli n. 259 km 2 ) kokoinen liittopiiri, joka ei kuulu mihinkaan osavaltioon. Talla pyrittiin siihen, ettei yhdellakaan osavaltiolla olisi valtaa liittovaltion asioissa. [18] Aluksi kaupungin asukkaat saivat aanestaa Marylandin ja Virginian asukkaina normaaliin tapaan, mutta nama aanioikeudet vietiin vuonna 1801, kun kongressi muutti kaupunkiin. [19] Osavaltioksi muuttamisen puolesta alettiin kampanjoida nakyvammin 1960-luvulla osana kansalaisoikeusliiketta . [20]

Merkittava osa kaupungin osavaltioksi muuttamisen vastustuksesta tulee republikaaneilta, jotka eivat halua saada edustajainhuoneeseen yhta ja senaattiin kahta uutta edustajaa, jotka kaupungin aanestyshistorian perusteella olisivat todennakoisesti demokraatteja. [11]

Huhtikuussa 2021 edustajainhuone hyvaksyi lakialoitteen, jolla DC muutettaisiin osavaltioksi aanin 216?208. Aloitteen mukaan nykyinen Washington DC pilkottaisiin kahteen osaan siten, etta liittovaltion hallinnon alaisuudessa olevalla alueella sijaitsisivat Valkoinen talo, kongressi, korkein oikeus ja Kennedy-keskus. Taman liittopiirin nimeksi tulisi "Capital". Loput alueesta muodostaisivat 51. osavaltion nimelta "Washington, Douglass Commonwealth". [21]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Washington ei juurikaan karsi lamakausista kuten maan muut kaupungit, silla siella on paljon julkisen vallan toimintoja, jotka jatkuvat myos laman aikana.

DC:n asukkaat maksavat liittovaltion keraamaa tuloveroa toisin kuin muut Yhdysvaltain territorioiden asukkaat. Tilastollisesti kaupungin asukkaat maksavat myos eniten veroja verrattuna osavaltioihin. [20] [18]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Washingtonin metron asema Metro Center , jossa yhdistyvat kolme linjaa.

Washingtonin metro palvelee kaupunkia ja sen lahialueita. Metrojarjestelman ensimmainen osa avattiin vuonna 1976, nykyaan verkosto on noin 170 kilometrin pituinen ja sisaltaa viisi linjaa seka 86 metroasemaa. Ronald Reaganin kansallinen lentoasema ja Dullesin kansainvalinen lentoasema palvelevat alueen lentoliikennetta.

Uskonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uskontokuntien prosentuaalinen osuus asukkaista (2014): [22]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Annual Estimates of the Resident Population for Incorporated Places of 50,000 or More, Ranked by July 1, 2014 Population: April 1, 2010 to July 1, 2014 - United States -- Places of 50,000+ Population U.S. Census Bureau. Arkistoitu helmikuu 13, 2020. Viitattu 8.8.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b Annual Estimates of the Resident Population: April 1, 2010 to July 1, 2014 - United States -- Combined Statistical Area U.S. Census Bureau. Arkistoitu helmikuu 12, 2020. Viitattu 8.8.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Maat, paakaupungit ja kansalaisuudet 6.5.2010. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 28.11.2010.
  4. ↑ a b An Act to provide a Government for the District of Columbia A Century of Lawmaking for a New Nation: U.S. Congressional Documents and Debates, 1774?1875 . 21.2.1871. Library of Congress. Viitattu 12.3.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Georgetown Historic District National Park Service. Viitattu 12.3.2013. (englanniksi)
  6. ↑ Alexandria’s History Alexandria Historical Society. Viitattu 12.3.2013. (englanniksi)
  7. ↑ An Act Concerning the District of Columbia A Century of Lawmaking for a New Nation: U.S. Congressional Documents and Debates, 1774?1875 . 27.2.1801. Library of Congress. Viitattu 12.3.2013. (englanniksi)
  8. ↑ State & County QuickFacts U.S. Census Bureau. Arkistoitu 20.8.2011. Viitattu 11.2.2011. (englanniksi)
  9. ↑ Centennial History of the City of Washington, D. C. , s. 89?92. Dayton, Ohio: United Brethren Publishing House, 1892.
  10. ↑ Profile of General Population and Housing Characteristics: 2010 U.S. Census Bureau. Viitattu 15.4.2013. (englanniksi)
  11. ↑ a b The fight for America's 51st state, explained 17.7.2020. Vox. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Manchester, Julia: DC argues it is shortchanged by coronavirus relief bill The Hill . 28.3.2020. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Washington DC Voting Rights 2022. FairVote.org. Arkistoitu 29.4.2022. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  14. ↑ Eleanor Norton, Representative for the District of Columbia GovTrack.us . Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  15. ↑ D.C. residents cast first presidential votes HISTORY . 2022. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  16. ↑ H.R.10231 - 93rd Congress (1973-1974): District of Columbia Self-Government and Governmental Reorganization Act 12.9.1973. congress.gov. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  17. ↑ District of Columbia Eligibility Requirements VOTE411 . 2024. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  18. ↑ a b D.C. statehood: Why it's gaining support across the U.S. 23.3.2021. Washington Post. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  19. ↑ Will D.C. become a state? Explaining the hurdles to statehood The Washington Post . 22.4.2021. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  20. ↑ a b DC Statehood Explained www.brennancenter.org . 18.3.2022. Brennan Center for Justice. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  21. ↑ House passes DC statehood bill, now it heads to Senate and faces uphill battle 23.4.2021. ABC News. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  22. ↑ America's Changing Religious Landscape ( Arkistoitu ? Internet Archive) 12.5.2015 Pew Research Center

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Washington_(DC)&oldid=22279703 ”