Vironruotsalaiset Rannarootslased Estlandssvenskar
Merkittavat asuinalueet   Ruotsi 7 000 A [1]   Viro 211 B ? n. 1 000 [2] [3]   Ukraina 108
Kielet	ruotsi
Uskonnot	luterilaisuus
Huomautukset A Vuonna 1945. B Etnisia ruotsalaisia, joilla on Viron kansalaisuus.
Infobox OK

Vironruotsalaiset eli rantaruotsalaiset ( viroksi rannarootslased , ruots. estlandssvenskar ) ovat Viron historiallinen ruotsalaisvahemmisto , joka kaytannossa kokonaan siirtyi Ruotsiin ennen toista neuvostomiehitysta vuonna 1944. Omanlaistansa historiallista vironruotsin eli rantaruotsin murretta puhuneella vahemmistolla oli itsenaisessa Viron tasavallassa kulttuuriautonomia. Nykyisin vironruotsalaisilla on myos kulttuuriautonomia ^[4] .

Ensimmainen maininta Virossa asuvista ruotsalaisista on vuodelta 1294 Haapsalun kaupungin lakikirjassa. Vahemmistoryhman rantaruotsalaisia tarkoittava vironkielinen nimitys juontuu siita, etta ruotsalaiset asuivat Viron saarilla ja lansirannikolla Haapsalun ymparistossa. Vironruotsalaisten asuttamaa rannikkoa kutsutaan nimella Aiboland .

Ruotsalaisia on asunut Viron alueella ainakin 1200-luvulta lahtien. 1210- ja 1220-luvulla saksalaiset ja tanskalaiset valloittivat virolaisten alueet. Virolaisia ei ollut perinteisesti asunut paljon rannikoilla. Tasta syysta paikalliset kartanonherrat alkoivat houkutella ruotsalaisia siirtolaisia mailleen. Ruotsalaisia pidettiin myos ehka luotettavampina kuin hiljattain kaannytettyja virolaisia. ^[5] Siita, mista Viroon muuttaneet ruotsalaiset tulivat, ei ole tarkkaa tietoa, eika muuttoliiketta mainita ruotsalaisissa aikalaislahteissa. Siirtolaisia tuli ilmeisesti Gotlannista , Ruotsin itarannikolta ja Suomen ruotsalaisyhteisoista. Varhaisin kirjallinen lahde ruotsalaisista Virossa on vuodelta 1294 Haapsalusta . Lahteessa mainittiin ruotsalaisia elavan paitsi Haapsalussa myos Saarenmaan alueella. 1200-luvun siirtolaisten maara lienee ollut pieni. Siirtolaisia tuli enemman 1340-luvulla, kun virolaisten epaonnistunut yrjonyon kapina tyhjensi kylia ja maatiloja. ^[5] Ruotsalaisten muuttoaalto Viroon oli huipussaan 1400- ja 1500-luvulla. Siirtolaiset saivat niin sanotun ruotsalaisoikeuden, joka takasi heille paremman oikeudellisen aseman ja lievemman verotuksen kuin virolaisille. ^[6] Samaan aikaan virolaisista tuli kaytannossa maaorjia. ^[5] 1560-luvulla ruotsalaisia oli Virossa noin 1 000. ^[7] Ruotsalaisten maahanmuutto loppui 1500-luvun aikana, ja heidan maaraansa vahensivat sodat, joita kaytiin alueella 1560-luvulta 1640-luvulle saakka. Sodat ja taudit tappoivat luultavasti yli puolet ruotsalaisvaestosta, ja heidan maaransa palautui 1560-luvun lukemiin vasta 1600-luvun puolivalissa. ^[5]

1620-lukuun mennessa Ruotsi oli valloittanut Pohjois- ja Keski-Baltian. Suuri osa ruotsalaisten asuinalueesta laanitettiin Jacob de la Gardielle . Ruotsalaisten maanviljelijoiden asemaa yritettiin heikentaa virolaisten tasolle, mista seurasi useita vuosikymmenia oikeustaisteluita kartanonherrojen ja viljelijoiden valilla. Kartanonherrat voittivat suuren osan naista oikeustaisteluista. 1600-luvun lopussa Viroa koetteli ensin nalanhata ja 1700-luvun alussa influenssaepidemia. Taman lisaksi Venajan keisarikunta valloitti Ruotsin Baltian alueet suuressa Pohjan sodassa 1710-luvulla. Ruotsalaisten ja maanomistajien valille syntyi jalleen kiistoja. Kiistat johtivat esimerkiksi siihen, etta Hiidenmaalta karkotettiin 1 200 ruotsalaista Ukrainaan , jonne he perustivat Gammalsvenskbyn kylan. Hiidenmaalle jaaneet noin 400 ruotsalaista sulautuivat alueen virolaisiin. 1850-luvulla lakiuudistukset antoivat talonpojille oikeuden koulutukseen ja maan lunastamiseen kartanonherroilta. ^[5]

Baltian venalaistaminen aloitettiin 1880-luvulla ja asukkaita muun muassa painostettiin kaantymaan ortodoksiseen uskoon. Ruotsalaisalueilla kaantymisia tapahtui huomattavasti vain Vormsissa , jossa noin 500 asukasta kaantyi ortodoksisuuteen. Heistakin suuri osa kaantyi takaisin luterilaisuuteen 1900-lukuun mennessa. Venalaistaminen johti vironruotsalaisten kansallisuusaatteen nousuun. 1900-luvun alussa perustettiin ensimmaiset ruotsalaiset yhdistykset Virossa ja ensimmainen ruotsinkielinen sanomalehti. Kansallisuusaate johti vironruotsalaisen identiteetin syntymiseen. Sita ennen ruotsalaiset olivat omaksuneet identiteettinsa asuinalueen mukaan. Viron itsenaistyttya vuonna 1918 perustettiin vironruotsalaisten ensimmainen puolue nimelta Det Svenska Folkforbundet i Ostersjoprovinserna . Ruotsalaisvaltaisille alueille annettiin osittainen itsehallinto. Vuonna 1925 tuli voimaan laki vahemmistojen kulttuuriautonomiasta. Kulttuuriautonomiaa saattoivat hakea kansalliset vahemmistot, joihin kuului yli 3 000 jasenta. Vironruotsalaisia oli enemman kuin tarvittava maara, mutta taloudellisista syista kulttuuriautonomiaa ei viela haettu. ^[5] Lisaksi vironruotsalaisilla oli suhteessa paljon valtaa alueillaan ilman kulttuuriautonomiaakin, silla he muodostivat alueidensa vaeston enemmiston ja pystyivat nain vaikuttamaan kunnallispolitiikassa. ^[8] 1920-luvulla Noarootsiin avattiin ruotsalainen koulu ja vuonna 1931 Ruotsista tulleiden avustusten avulla avattiin ruotsalainen lukio Haapsaluun. ^[5] Vuoden 1934 vaestonlaskennan mukaan Virossa asui 7 641 ruotsalaista. ^[6]

Toinen maailmansota osoittautui kohtalokkaaksi Viron ruotsalaisvahemmistolle. Neuvostoliitto miehitti Viron vuonna 1940 ja Pakrin saaret , Naissaari ja Osmussaar tyhjennettiin ruotsalaisasukkaista Neuvostoliiton sotilastukikohtien tielta. Vuoden 1941 karkotuksissa karkotettiin virolaisten ohella monia vironruotsalaisia. Saksalaisten hyokatessa samana vuonna Neuvostoliitto mobilisoi 300 vironruotsalaista, joista noin kolmannes sailyi hengissa sodan jalkeen. Saksalaisten valloitettua Viron ruotsalaiset paasivat takaisin saarille, joilta heidat oli siirretty pois. Saksan sotaonnen kaantyessa vironruotsalaisia alkoi paeta Virosta neuvostojoukkojen tielta. Pakeneminen alkoi vuonna 1943 ja tapahtui veneilla. Suuri osa pakeni Suomenlahden yli Suomeen, josta he jatkoivat matkaansa Ruotsiin. Vormsi oli ainut alue, josta monet ruotsalaiset lahtivat suoraan Ruotsiin. Vuonna 1943 Ruotsi sopi Saksan kanssa 780 sairaan vironruotsalaisen siirtamisesta Ruotsiin, ja vuonna 1944 sovittiin kaikkien viela jaljelle jaaneiden vironruotsalaisten siirtamisesta. Viimeisessa vaiheessa Ruotsiin tuli viela 3 335 ruotsalaista. ^[5] Yhteensa vironruotsalaisia lahti Ruotsiin noin 7 000, ja heidan mukanaan lahti myos virolaisia. ^[1]

Viroon jai Neuvostoliiton valtauksen jalkeen noin 1 000 ruotsalaista. Suurimmalla osalla jaaneista oli virolaisia laheisia, jotka eivat voineet itse lahtea pakoon. Myos osa sodasta selvinneista rintamapalvelusmiehista palasi kotiseuduilleen. Ruotsalaisia oli kuitenkin niin vahan, etta he sulautuivat nopeasti virolaisiin koulun ja avioliittojen kautta. Vuonna 1940 lakkautettu vironruotsalainen jarjesto Svenska Odlingens Vanner perustettiin uudelleen Ruotsissa vuonna 1945. Alkuinnostuksen jalkeen jarjestotoiminta alkoi kuitenkin hiipua vironruotsalaisten hiljalleen kuollessa. ^[5] Jarjesto perustettiin kuitenkin taas Viroonkin vuonna 1988 ensimmaisena etnisena jarjestona Virossa. ^[7] Viron itsenaistyttya uudelleen vuonna 1991 vironruotsalaisille oli jalleen mahdollista vierailla kotiseuduillaan. Useita maatiloja on palautettu ruotsalaisille omistajilleen. Monet vironruotsalaiset ovat lisaksi ostaneet alueelta kesamokkeja. ^[5] Vuoden 2000 vaestonlaskennan mukaan Virossa oli 300 etnista ruotsalaista, joista 211 oli Viron kansalaisia. ^[2] Koska arvellaan, etta kaikki eivat ilmoita todellista etnista taustaansa, on vironruotsalaisten maaraksi Virossa arvioitu myos noin tuhat. Ruotsissa asuvien vironruotsalaisten maarasta ei ole luotettavia arvioita. ^[3]

Vironruotsalaiset puhuivat vironruotsin murretta , johon oli tullut vaikutteita viron kielen aantamyksesta ja kieliopista. Samoin vironruotsalaisten murre vaikutti lahialueiden viron kieleen. Murteessa oli sailynyt myos vanhoja skandinaavisia sanoja. ^[6] Vanhojen piirteiden sailyminen selittyy kielen puhujien eristaytyneisyydella muista ruotsin puhujista. Vanhojen piirteiden takia riikinruotsin puhujat eivat ymmarra sita taysin. Vironruotsissa oli Ruhnun , Vormsi-Noarootsi-Riguldin ja Pakri-Vihterpalun murteet. Hiidenmaan murre havisi Hiidenmaalta, mutta se sailyi Ukrainan Gammalsvenskbyssa, jonne Hiidenmaan ruotsinpuhujat siirrettiin. Naissaaren murre havisi 1800-luvun aikana. Nykyisin vironruotsin puhujia on Virossa muutamasta tusinasta sataan ja Ruotsissa muutamasta sadasta tuhanteen. Riikinruotsi on korvaamassa vironruotsia kaytossa niin Ruotsissa kuin Virossakin. ^[7]

Vironruotsalaiset elivat virolaisten tapaan lahinna maataloudesta, eika heilla ollut baltiansaksalaisten kaltaista erityisasemaa. Tarkeimmat yksittaiset alat olivat karjanhoito ja kalastus. Erityisesti Ruhnun saarella harjoitettiin myos hylkeenpyyntia . Maatalouden ohella toimittiin myos merenkulussa. ^[9]

Vironruotsalaisten tyypilliset asumukset poikkesivat virolaisten vastaavista. Ruotsalaisilla yleensa kolme huonetta kasittanyt asuinrakennus ja riihi olivat erillisia, kun taas virolaisilla ne sijaitsivat useimmiten samassa rakennuksessa. Virolaistyylinen riihiasumus oli ruotsalaisilla kaytossa vain Ruhnun saarella. Vironruotsalainen asuinrakennus muodostui yleensa avonaisella tulisijalla varustetusta eteisesta, suuresta tuvasta ja kamarista. Talojen sisustus ja kalustus oli usein koristeellisempaa kuin virolaisilla. ^[9] Vironruotsalainen kyla oli tyypillisesti 30?50 pihapiiria kasittava ryhmakyla, jossa oli haarautuvia katuja. Erot vironruotsalaisten ja virolaisten asutusten valilla olivat nahtavissa myos alueilla, joilla oli seka-asutusta. ^[6]

• 
  Hullon kyla Vormsissa ( ruotsiksi Ormso ) vuonna 1934
• 
  Kersleti ( ruotsiksi Karrslett ) Vormsissa ( ruotsiksi Ormso ) vuonna 1934. Asutus tuli alun perin Suomesta Kirkkonummelta ( ruotsiksi Kyrkslatt )
• 
  Vaike kula ( ruotsiksi Lillbyn ) Vaike Pakrisaaressa ( ruotsiksi Lilla Rago ) vuonna 1934
• 
  Ilmakuva Kursesta ( ruotsiksi Korkis ) vuonna 1934
• 
  Ilmakuva Alliklepasta ( ruotsiksi Aklop ) vuonna 1934

• Ruotsin virolaiset

• Vesterinen, Ilmari:  Viron perinnekulttuuri . Helsinki: Gaudeamus Kirja, 1997. ISBN 951-662-699-8 .
• Zetterberg, Seppo:  Viron Historia . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 951-74-6520-3 .

• Estlandssvenskar 1991 och 1998. ^{[ vanhentunut linkki ]} Svenska Yle Arkivet.
• Estlandssvenskar pa Ormso 1989. ( Arkistoitu ? Internet Archive) Svenska Yle Arkivet.
• Vormsin saari tunnetaan Viron ruotsalaisperinteen keskuksena. ( Arkistoitu ? Internet Archive) Turun Sanomat.
• Vironruotsalaiset tahtovat vahvistaa kielensa asemaa. Sveriges Radio.
• Pieni ruotsalainen vahemmisto toivoo identiteettinsa vahvistuvan Virossa. ^{[ vanhentunut linkki ]} Turun Sanomat.