Viisivuotissuunnitelma on termi, jota monet valtiososialistiset maat ( Neuvostoliitto , Kiina , Jugoslavia , Saksan demokraattinen tasavalta , Romania ) ja muun muassa Intia ^[1] , Pakistan , Nepal ja Korean demokraattinen kansantasavalta , Malesia , Argentiina , Saudi-Arabia , Iran ja Oman ovat kayttaneet tai kayttavat kansantalouden suunnitteluun.

Myos Euroopan unionissa tehdaan edelleen viisivuotissuunnitelmia. ^[2]

Viisivuotissuunnitelmat kuuluivat muun muassa Neuvostoliiton ja Saksan demokraattisen tasavallan hallinnoimismetodeihin. Suunnitelmissa asetettiin tavoitemaarat maataloudelle, teolliselle tuotannolle ja investoinneille, tyollistamiselle, terveydenhuollolle, tietoliikenteelle jne. viiden vuoden jaksoiksi. Niita on kritisoitu samoin perustein kuin suunnitelmataloutta yleisesti.

Neuvostoliiton ensimmainen viisivuotissuunnitelma laadittiin Josif Stalinin maarayksesta ajalle 1928?1933. Taman jalkeen aina Neuvosto­liiton hajoamiseen saakka uusi viisi­vuotis­suunnitelma tuli yleensa voimaan joka viides vuosi. Kolmatta viisi­vuotis­suunnitelmaa, joka koski aikaa 1938?1942, ei kuitenkaan voitu toteuttaa enaa sen jalkeen, kun Saksa hyokkasi Neuvosto­liittoon 1941. Taman vuoksi neljas viisi­vuotis­suunnitelma tuli voimaan vasta vuoden 1946 alussa. ^[3]

Kuudes viisi­vuotis­suunnitelma laadittiin ajalle 1956?1960. Sita ei kuitenkaan toteutettu enaa vuoden 1957 jalkeen, koska kaytettavissa ei ollut tarpeeksi resursseja. Sen tilalle laadittiin poikkeavasti seitsenvuotissuunnitelma ajalle 1959?1965. Kahdeksas suunnitelma tehtiin jalleen viideksi vuodeksi 1966?1970, ja taman jalkeen uusi suunnitelma tuli voimaan jalleen joka viides vuosi. Viimeiseksi jaanyt, kahdestoista viisivuotissuunnitelma laadittiin vuosiksi 1986?1990. ^[3]