Vehna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vehna
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinakasvit Poaceae
Suku: Vehnat Triticum
Laji: aestivum
Kaksiosainen nimi

Triticum aestivum
L.

Katso myos

  Vehna Wikispeciesissa
  Vehna Commonsissa

Vehna eli leipavehna ( Triticum aestivum ) on vehnien sukuun kuuluva itsepolytteinen eli kleistogaami viljalaji , josta tehdaan muun muassa leipaa .

Vehnanviljelyn historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Leipavehnan lahisukulaisia ovat yksijyvavehna ( Triticum monococcum ) ja emmervehna ( Triticum turgidum ), jotka ovat maailman vanhimpia viljelyskasveja. Molempien villimuotoja kasvaa Lahi-idassa , missa niita alettiin viljella jo 10 000 vuotta sitten. [1] [2]

Nykyisin eniten viljelty vehnalaji, leipavehna ( Triticum aestivum ), on ilmeisesti syntynyt emmervehnan ja Kaspianmeren ymparistossa seka Keski-Aasiassa luonnonvaraisena kasvavan heinalajin Aegilops squarrosa risteytymana. [2] Arkeologisten todisteiden mukaan sita on viljelty ainakin jo kuudennella vuosituhannella eaa. [2] [3] Antiikin Roomassa leipa oli perusravintoa ja aikuinen mies soi kilon vehnaleipaa paivassa. [4]

Lounais-Suomessa vehnaa on viljelty jonkin verran jo vuosisatoja, mutta sen viljely yleistyi Suomessa vasta 1900-luvulla. [5] Sotien jalkeen vehna alkoi syrjayttaa ohran ja rukiin asemaa. [6]

Vehnanviljely nykyisin [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vehna on riisin ja maissin ohella yksi maailman kolmesta eniten viljellysta viljalajista, ja vuosittain sita tuotetaan maailmassa noin 600 miljoonaa tonnia. Se on eniten viljelty viljalaji lauhkeassa vyohykkeessa, kuten suuressa osassa Eurooppaa , Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Kanadassa , Pohjois- Kiinassa ja myos etelaisella pallonpuoliskolla esimerkiksi Argentiinassa . FAO:n tilastoissa vuosilta 2002?2004 vehna oli maailman selvasti laajimmalla alalla (yli 200 miljoonaa hehtaaria) viljelty viljalaji. [7]

Suomessa viljellaan kahdentyyppisia vehnalajikkeita, syysvehnia ja kevatvehnia . Syysvehnat kylvetaan syksylla ja ne talvehtivat oraana. Kevatvehnat kylvetaan vasta kevaalla. Vuonna 2019 syysvehnan viljelyala Suomessa oli 39 501 hehtaaria ja kevatvehnan 166 110 hehtaaria. [8] Vuonna 2019 sadot olivat syysvehnalla 222,3 miljoonaa kiloa ja kevatvehnalla 679,3 miljoonaa kiloa. [9] Vuotuinen vehnasato oli vuonna 2019 noin 902 miljoonaa kiloa. [10] Suomessa vehnan viljely rajoittuu paaasiassa maan lounaisosiin, koska vehna tarvitsee pidemman kasvukauden kuin ohra ja kaura ja on myos maaperan suhteen vaativa kasvatettava. [11] Syysvehnan pohjoisraja on Etela-Suomessa, kevatvehnaa viljellaan suotuisilla paikoilla Oulun laanin korkeudelle asti. [12]

Vehna ravintona [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vehnanjyvista tehdaan jauhamalla ja seulomalla erilaisia tuotteita: mannasuurimoita , graham- , ydin- ja hiivaleipajauhoja, leseita , hiutaleita ja kuskusta . [3]

Suurin osa viljan ravitsemuksen kannalta hyodyllisista yhdisteista on kuorikerroksissa ja alkiossa, kun taas ytimeen on pakkautunut paljon energiaa hiilihydraatteina ja proteiineina. Kuorikerrosten poistaminen jauhatuksen yhteydessa vahentaa viljan sisaltamien vitamiinien maaraa jopa 70 prosenttia. Myos kivennaisaineiden ja kuidun maara vahenee huomattavasti. Raffinoitu jauho sisaltaa paaasiassa tarkkelysta ja proteiineja ja vain vahan mineraaleja ja vitamiineja. Lisaksi sen jauhon glykeeminen indeksi (GI) on korkeampi kuin taysjyvaviljajauholla eli raffinoitu jauho nostaa enemman veren glukoosi- ja insuliinipitoisuutta aterian nauttimisen jalkeen. Jyvan kuorikerroksissa on kuitua, B-vitamiineja, antioksidantteja, mineraaleja (esim. rautaa, sinkkia, magnesiumia ja seleenia) seka muita bioaktiivisia yhdisteita. Alkio on kasvin itamisen energiavarasto, joten se sisaltaa lipideja, vitamiineja (B, E) seka bioaktiivisia yhdisteita, kuten antioksidantteja. Korkean rasvapitoisuutensa vuoksi alkio on viljan jyvan herkimmin pilaantuva osa, jolloin taysjyvajauho harskiintyy helpommin. [13]

Puolikarkeissa vehnajauhoissa on sataa grammaa kohden 1 408  kJ (336 kcal) energiaa . Hiilihydraatteja on 70 %, rasvaa 1,2 % ja proteiineja 10,2 %. [14] Vehnan kuten muidenkin viljojen terveellisyys riippuu siita, mita jyvan osia viljatuotteeseen on kaytetty. Taysjyvaviljassa on enemman kivennaisaineita kuin "valkoisissa jauhoissa", joihin kaytetaan pelkastaan jyvan ydinosaa. Ytimessa on B-ryhman vitamiineja, erityisesti riboflaviinia , niasiinia ja pantoteenihappoa . [15]

Terveysvaikutukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Osa vaestosta saa vehnasta oireita. Vehnaintoleranssi voidaan diagnosoida veren transglutaminaasin, vehnanalkioagglutiinin, gliadiinin, gluteiinin ja gluteiiniin liittymattoman vehnaproteiinien IgG- ja IgA- paneeleiden perusteella. [16]

Valkoista eli puhdistettua vehnaa pidetaan terveydelle haitallisena ja sen jattaminen pois ruokavaliosta voi parantaa terveytta. Esimerkiksi vuonna 2021 julkaistun lahes 150 000 osanottajan vaestotutkimuksessa havaittiin, etta paivittain yli 350 grammaa valkoisesta vehnasta valmistettuja tuotteita nauttivilla oli 27 prosenttia suurempi kokonaiskuolleisuus ja 33 prosenttia enemman sydan ja verisuonisairauksiin liittyvia tapahtumia kuin alle 50 grammaa paivassa nauttivilla. Valkoisen vehnan nauttiminen lisasi myos koholla olevan verenpaineen riskia. Taysjyvavehnan maarilla ei kuitenkaan havaittu olevan merkittavaa yhteytta edella mainittuihin terveysongelmiin. [17] Taysjyvavehna sisaltaa valkoista vehnaa enemman kuituja, vitamiineja ja hivenaineita. [18] [19]

Yhdysvaltalainen sydanlaakari William Davis korostaa Eroon vehnasta -kirjassaan vehnan terveyshaittoja. Davisin vaitteita ovat kritisoineet muun muassa ravitsemustieteilija Mikael Fogelholm ja ravitsemusterapeutti Anette Palssa . [20] [21]

Vehnaaltistukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vehnaan liittyvat altistukset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmaan [22] :

Vehna ei sovi keliakiaa sairastaville sisaltamansa gluteenin eli viljan valkuaisen takia. Gluteeni tuhoaa keliaakikon suolinukkaa , mika hairitsee ravintoaineiden imeytymista. [23] Gluteeniherkat eli gluteeni-intoleranssista karsivat ihmiset saavat gluteenista vatsaoireita, mutta heidan suolinukkansa ei vaurioidu. Gluteeniherkkyys on paljon yleisempaa kuin keliakia, siita karsii eri maissa arviolta 10?30 prosenttia vaestosta. Oireiltaan gluteeniherkkyys on lahella artyvan suolen oireyhtymaa , ja niin kutsuttu FODMAP -ruokavalio helpottaa oireita. Altistuksista harvinaisin on vehnaallergia. Vehnaallergia ei ole gluteeniallergiaa, eika siihen liity suolinukan madaltumista. Oireet ovat tyypillisia allergisia oireita suolistossa ja iholla. [23]

Myos vahahiilihydraattista dieettia noudattavat valttelevat vehnan kayttoa. lahde?

Vehnan tuholaisia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

lahde?

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Araus, Jose Luis et al.: Estimated wheat yields during the emergence of agriculture based on the carbon isotope discrimination of grains Journal of archaeological science . 2001. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 19.9.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Rousi, Arne:  Auringonkukasta viinikoynnokseen: ravintokasvit , s. 64?77. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4 .
  3. ↑ a b Vehna (Triticum aestivum) Leipatiedotus. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.10.2015.
  4. ↑ Smith, Doug: Buying Power of Ancient Coins forumancientcoins.com . Viitattu 11.10.2015. (englanniksi)
  5. ↑ T. Korhonen: Peltokasvit ja peltoalan kasvu Peltoviljely . Helsingin yliopisto, kansatiede.
  6. ↑ Eeva Pitkala: Gluteenilla on kahdet kasvot. Kemia-lehti , 2/2017.
  7. ↑ Cereal Statistics Gramene.
  8. ↑ Vuoden 2019 kasvilajit lajikkeittain ja viljelypinta-aloittain Ruokavirasto . 18.7.2019. Viitattu 21.6.2020.
  9. ↑ Viljelykasvien sato vuonna 2019 Luonnonvarakeskus ? Luke . 17.3.2020. Viitattu 21.6.2020.
  10. ↑ Satotilasto ? Sato ja viljasadon laatu 2019 Luonnonvarakeskus ? Luke . 17.3.2020. Viitattu 21.6.2020.
  11. ↑ Suomalaisia viljakasveja Ruokatieto . Viitattu 21.6.2020.
  12. ↑ Soveri & Ulvinen & Kalliola: Viljakasvien pohjoisrajat helsinki.fi . 1956.
  13. ↑ Kuusipalo, Tuuli & Eskelinen, Emilia: Miten jauhatus vaikuttaa viljan ravitsemukselliseen laatuun? Elintarvikkeiden prosessointi ja ravitsemus . 1.12.2017. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 21.6.2020.
  14. ↑ Jauho, vehnajauho, puolikarkea Fineli. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 19.9.2015.
  15. ↑ Viljavalmisteet Avoin yliopisto.
  16. ↑ Steven R Gundry: Abstract P219: The Vast Majority of People Who Eat “Gluten Free” for IBS, Celiac, or Autoimmune Disease Have Markers of Leaky Gut That Resolve When “Gluten Free” Foods Containing Lectins, Like Corn, Other Grains, Beans, and Nightshades are Removed From Their Diet. Circulation , 3.3.2020, 141. vsk, nro Suppl_1. doi : 10.1161/circ.141.suppl_1.P219 . ISSN 0009-7322 . Artikkelin verkkoversio . en
  17. ↑ Sumathi Swaminathan, Mahshid Dehghan, John Michael Raj, Tinku Thomas, Sumathy Rangarajan, David Jenkins: Associations of cereal grains intake with cardiovascular disease and mortality across 21 countries in Prospective Urban and Rural Epidemiology study: prospective cohort study. BMJ , 3.2.2021, nro 372. PubMed: 33536317 . doi : 10.1136/bmj.m4948 . ISSN 1756-1833 . Artikkelin verkkoversio . en
  18. ↑ Jauho, grahamjauho fineli.fi . Viitattu 8.2.2021.
  19. ↑ Jauho, vehnajauho, puolikarkea fineli.fi . Viitattu 8.2.2021.
  20. ↑ Kallionpaa, Katri: Amerikkalaislaakari tyrmaa vehnan ? suomalaistutkija kummastelee vaitteita Helsingin Sanomat . 28.1.2014. Viitattu 11.10.2015.
  21. ↑ Vehnasta tehty syntipukki moniin sairauksiin 31.1.2014. Turun Sanomat. Arkistoitu 22.9.2017. Viitattu 19.9.2015.
  22. ↑ Sontag-Strohm, Tuula: Ruisleivastako gluteenitonta? Kaura ja harkapapu Mika tekee gluteenista keliaakikoille haitallista? Voisiko gluteenin hajottaa niin etta se ei enaa aiheuttaisi keliakiaa? Kaura ja harkapapu: uutta tietotaitoa tuotekehitykseen Helsingin yliopisto . 10.5.2017. Arkistoitu 2.11.2019. Viitattu 21.6.2020.
  23. ↑ a b Keliakia, gluteeniherkkyys vai vehnaallergia? Laakari selittaa erot Studio55.fi . 23.3.2015. Viitattu 30.7.2021.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

 

Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vehna&oldid=22393837 ”