Tama artikkeli kertoo Suomen korkeimmasta kirkollisesta virasta.
Turun arkkihiippakunnan piispan
virasta on erillinen artikkeli.
Turun ja Suomen arkkipiispa
[1]
(vuoteen 1817
Turun piispa
) on
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
piispa
. Arkkipiispalla ei ole muihin piispoihin nahden esimiesasemaa vaan han on
ensimmainen vertaistensa joukossa
(
lat.
primus inter pares
). Luterilaisista kirkoista vain Suomen,
Ruotsin
,
Latvian
ja
Viron
kirkoilla on
arkkipiispa
.
[2]
Tapio Luoma
on ollut arkkipiispa 1. kesakuuta 2018 alkaen, kun
Kari Makinen
jai elakkeelle.
[3]
Perimatiedon mukaan ensimmainen Turun piispa oli 1100-luvulla elanyt
piispa Henrik
. Alun perin Turun piispat olivat
katolisen kirkon
piispoja. Ruotsin kuningaskunnan toinen Suomessa oleva piispanvirka perustettiin luterilaisen uskonpuhdistuksen jalkeen 1554
Viipurin hiippakuntaan
.
Uudenkaupungin rauhan
jalkeen 1724 Viipurin hiippakunta siirrettiin
Porvooseen
Porvoon hiippakunnaksi, josta vuonna 1923 tuli uuden hiippakuntajaon myota
Tampereen hiippakunta.
1800-luvun alussa Turun piispan hallitsemaan hiippakuntaan kuului kaksi kolmasosaa Suomen evankelis-luterilaisista seurakunnista. Tama alue pieneni 1851, kun
Kuopion laanin
ja
Oulun laanin
alueelle perustettiin Kuopion hiippakunta, jonka keskus siirtyi vuonna 1900 Ouluun ja hiippakunnan nimeksi tuli vuonna 1923
Oulun hiippakunta
.
[4]
Porvoon hiippakunta sai lisaalueita Turun hiippakunnalta sen itaisista osista 1897, muun muassa
Uudenmaan laaniin
ja
Hameen laaniin
kuuluvat alueet seka osia
Vaasan laaniin
kuuluvista
Hameen
ja
Satakunnan
alueista.
|
|
Tama artikkeli tai sen osa saattaa sisaltaa
uutta tutkimusta
tai
vahvistamattomia vaitteita
.
Voit auttaa Wikipediaa
lisaamalla
artikkelille asianmukaisia viitteita. Lisatietoja saattaa olla
keskustelusivulla
.
Tarkennus: Lahteettomia radikaaleja vaitteita ja tutkimushistoriallista kritiikkia. Vaikuttaa originaalilta tutkimuseesseelta. Sama muokkaaja on levittanyt omaa tutkimustaan myos muihin Suomen keskiaikaa kasitteleviin artikkeleihin.
|
Katolinen kristinusko sai jalansijaa nykyisen Suomen alueella viimeistaan 1000-luvulla.
Ruotsin
yhteyteen Etela-Suomi tulee selkeasti vuodesta 1249 lahtien. Piispanistuin sijaitsi varhaisimmassa vaiheessaan
Nousiaisissa
, mista se siirrettiin vuoden 1229 jalkeen
Koroisiin
[5]
. Turkuun piispanistuin siirrettiin 1200-luvun lopulla, viimeistaan
tuomiokirkon
vihkimisen myota vuonna 1300.
Piispa Henrik
mainitaan legendassa Uppsalan piispana, kasitys hanen Suomen piispuudestaan on myohasyntyinen
lahde?
. Ruotsalaisissa
annaaleissa
ja
Pyhan Botvidin
legendassa 1200-luvulta mainitaan vuonna 1129 Uppsalan piispa Henrik. Han sai surmansa Fotevikin taistelussa 1134.
Palmskoldin katkelman
vanhemmassa osassa 1400-luvun alusta Henrikin kuolinvuodeksi on annettu 1151. Myohempi historiantutkimus on sitten sirotellut kuolinvuosia pitkin 1150-lukua, suosituimpia ovat olleet vuodet 1156 ja 1158, mutta muitakin on yritetty.
lahde?
Kasitys siita, etta vuosina 1249?1286 Suomen hiippakuntaa olisi johtanut kolme kansleripiispaa on erehdys, joka perustuu
Paavali Juustenin
Suomen piispainkronikkaan 1500-luvulla tekemiin epahistoriallisiin lisayksiin.
[6]
Tosin 1400-luvun alusta peraisin oleva niin sanottu Palmskoldin katkelma nimittaa Beroa kuninkaan kansleriksi, mutta Schuckin mukaan nimityksella on tarkoitettu kuninkaan kappalaista. Nama Koroisissa asuneet piispat olivat
Bero
(Bjorn),
Ragvald I
ja
Catillus
(Kettil). Heista ainakin Beron nayttaa maallinen valta Ruotsissa paavin vuodelta 1250 peraisin olevan moitekirjeen mukaan nimittaneen piispaksi vastoin kanonisen oikeuden maarayksia.
lahde?
Piispa Catillus on ensimmainen, joka mainitaan eraissa 1270-luvun lahteissa Turun piispaksi (
episcopus aboensis
).
[7]
Protestanttisessa uskonpuhdistuksessa
1527 Ruotsin kuningas
Kustaa Vaasa
irrotti ? taloudellisista ja poliittisista syista johtuen ? maan kirkon paavin alaisuudesta ja perusti Ruotsin kirkon. Uskonpuhdistuksen toimeenpanijana Suomessa oli
Mikael Agricola
, joka toimi myos vuodesta 1554 Turun piispana.
Suomen sodan
jalkeen Suomesta tuli
Suomen suuriruhtinaskunta
osana
Venajaa
, joka tunnusti luterilaisen kirkon. Vuonna 1817 Suomeen nimitettiin arkkipiispa Suomen luterilaisen kirkon johtoon. Suomen itsenaistyessa 1917 luterilaisesta kirkko sai virallisen tunnustetun aseman yhdessa
ortodoksisen kirkon
kanssa.
Nykyaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on arkkipiispan lisaksi erillinen
Turun arkkihiippakunnan piispan
virka. Sen ensimmainen viranhaltija oli
Ilkka Kantola
(1998?2005), ja hanta ovat seuranneet
Kari Makinen
(2006?2010),
Kaarlo Kalliala
(2011?2021) ja
Mari Leppanen
(2021?).
- Juhani Rinne:
Turun Tuomiokirkko keskiaikana I Tuomiokirkon rakennushistoria
. Turku: Uuden Auran osakeyhtion kirjapaino, 1941.
- Seppanen, Liisa:
Kaupunkia pintaa syvemmalta. Arkeologisia nakokulmia Turun historiaan
. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura, 2003.
ISBN 951-9129-57-X
.
- Lehtonen, Tuomas & Joutsivuo, Timo:
Suomen kulttuurihistoria 1. Taivas ja maa
. Helsinki: Tammi, 2002.
ISBN 951-31-1841-X
.
- Heininen, Simo
Turun piispat Pyhasta Henrikista Mikko Juvaan.
Edita. Helsinki, 2008
ISBN 978-951-37-3304-7
- Gardberg, C.J; Heininen, Simo; Welin, P. O.
Nationalhelgedomen Abo Domkyrka 1300-2000
. Tammi forlag, Helsingfors 2000.
ISBN 951-31-1706-5
|
|---|
| Katoliset piispat
(1134?1550)
| | |
|---|
| Luterilaiset piispat
(1554?1817)
| |
|---|
| Luterilaiset arkkipiispat
(1817?)
| |
|---|
| *
=historiallisuus epavarmaa
|
|
|
|---|
| | Piispat
| | |
|---|
| | Seurakunnat
| |
|---|
| | Historia
| |
|---|
|
|
|---|
| | | | Kirkot
| | |
|---|
| | Piispat
| |
|---|
| | Historia
| |
|---|
| | Muuta
| |
|---|
|