Turvetuotantoalue
Liettuassa
.
Turvetuotanto
tarkoittaa
turpeennostoa
suosta
ja jalostamista joko lammon- tai sahkontuotantoon kelpaavaksi
polttoaineeksi
, kasvuturpeeksi tai joskus myos
kompostoivaksi
. Lammontuotantoa ja sahkontuotantoa varten Suomessa kaytetaan turvetta vuosittain 25 miljoonaa kuutiometria maan kaikkien soiden turpeenmuodostuksen ollessa yhteensa noin 40 miljoonaa kuutiometria. Kaikkia soita ei voida kayttaa turvetuotantoon.
Suomen maapinta-alasta 1/3 on soita, joista puoli prosenttia on turvetuotannon alaisina. Turvetta tuotetaan monissa muodoissa.
Suomessa turvetuotantoala eli turvetuotantoon kaytetty
pinta-ala
oli vuonna 2005 noin 65 000 hehtaaria.
[1]
Valtaosa tasta on energiaturpeen korjuuta.
Suomi
oli maailman suurin
turpeen
tuottaja vuonna 2005.
[2]
| Turvetuotanto 2005 (1000 tonnia)
[3]
|
| Maa
|
Energia
|
Kasvu
|
Maarittelematon
|
Yhteensa
|
| Suomi
|
8 200
|
900
|
|
9 100
|
| Irlanti
|
5 000
|
400
|
|
5 400
|
| Venaja
|
|
|
2 100
|
2 100
|
| Valko-Venaja
|
1 800
|
100
|
|
1 900
|
| Ukraina
|
|
|
1 000
|
1 000
|
| Ruotsi
|
570
|
360
|
|
930
|
| Eesti
|
|
|
800
|
800
|
| Latvia
|
|
|
800
|
800
|
| Moldavia
|
475
|
|
|
475
|
| Puola
|
|
400
|
|
400
|
| Liettua
|
|
|
370
|
370
|
| Kanada
|
|
1 325
|
|
1 325
|
| USA
|
|
685
|
|
685
|
| Maailma
|
16 050
|
4 988
|
5 376
|
26 414
|
Suomi
oli maailman suurin
turpeen
tuottaja vuonna 2005. Suomen osuus koko maailman energiaturpeen tuotannosta oli yli 50 %. U.S. Geological Surveyn mineraalivuosikirjan mukaan vuonna 2005 turvetta tuotettiin energiaksi vain Euroopassa. Energiaturpeen tuottajamaat olivat:
Suomi
51 %, Irlanti 31 %, Valko-Venaja 11 %, Moldavia 3 % ja Ruotsi 3, 6 %. Lahteessa Viro, Latvia, Liettua, Venaja ja Unkari eivat ole maarittaneet turpeen kayttotarkoitusta. Maailman kasvuturpeen tuotanto on pienempi kuin energiaturpeen tuotanto.
[4]
Kauppa- ja teollisuusministerion
raportin mukaan maailman koko turvetuotannon pinta-alasta (1997) kerattiin 61 % energiaturpeeksi ja 39 % kasvuturpeeksi. Maailman suurimmat turvetuotannon maat pinta-alaa kohti
selvenna
olivat (1997):
Irlanti
46 %,
Suomi
32 %,
Venaja
8 %,
Valko-Venaja
6 %,
Ruotsi
5 % ja
Viro
2 %. Suomalaisella
Vapo
:lla on turvetuotantoa ainakin Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Raportin mukaan Suomen turvetuotantoala oli 52 000 ha ja maailman 164 000 ha (1997).
[5]
Suomen tilastokeskuksen mukaan Suomen turvetuotannon pinta-ala oli 77 300 ha (1997) ja 84 400 ha (2005).
[6]
Yleisin turvetuotantomenetelma on
jyrsinturvemenetelma
. Tama on myos halvin tapa tuottaa turvetta, jos saat ovat sille suotuisia. Jyrsinturvemenetelman ensimmainen vaihe on jyrsinta, jossa saran pinnasta irrotetaan kuivumaan halutun vahvuinen turvekerros eli jyrsos. Jyrsos on paksuudeltaan yleensa kahdesta viiteen senttimetria. Jyrsiminen suoritetaan
traktorin
peraan kytkettavalla jyrsimella, joita on kolmenlaisia, rumpujyrsimia, veitsijyrsimia ja kiekkojyrsimia. Jyrsos kuivuu aurinkoenergian avulla, ja kuivumista edistetaan kaantamalla jyrsosta erityisella kaantajalla, joka kytketaan traktorin peraan. Jyrsosta kaannetaan, kunnes se on nostokuivaa. Kun jyrsos on kuivunut riittavasti, se joko imuroidaan imuvaunulla tai kootaan traktorin keulaan kytketylla karheajalla saran keskelle karheeksi. Yhdesta karhetusta jyrsoksesta kaytetaan nimitysta satokierros. Karheella kuiva turve kestaa melko hyvin sadetta kastumatta. Kun karheeseen on saatu keratyksi yhdesta kuuteen satokierrosta, se lastataan hihnalastaajalla traktorilla hinattaviin turve
peravaunuihin
, joilla se kuljetaan tuotantoalueella oleviin varastoaumoihin. Aumat taytyy tiivistaa hyvin, etteivat ne kastuisi ja jotta ne eivat syttyisi itsestaan palamaan lampenemisen johdosta.
| Turvetuotantopinta-ala 1997 (1000 ha)
[5]
|
|
|
Energia
|
Kasvu
|
| Irlanti
|
75
|
7
|
| Suomi
|
52
|
4
|
| Saksa
|
|
32
|
| Venaja
|
13
|
17
|
| Kanada
|
|
17
|
| Valko-Venaja
|
10
|
2
|
| Ruotsi
|
8
|
3
|
| Viro
|
3
|
6
|
| USA
|
|
7
|
| UK
|
|
4
|
| Ukraina
|
3
|
|
| Norja
|
|
2
|
| Puola
|
|
1
|
| Yhteensa
|
164
|
103
|
| Energia = energiaturve, Kasvu = kasvuturve
|
Palaturvemenetelma
ei ole niin riippuvainen saasta kuin jyrsinturvemenetelma. Palaturvemenetelmassa turve irrotetaan koneella, palajyrsimella, joka leikkaa turvetta kentan pinnasta puolen metrin syvyyteen saakka. Palajyrsin muokkaa turpeen tiiviiksi massaksi, joka purkautuu kentalle lainehtivaksi "matoksi", niin kutsutuksi lainepalaturpeeksi. Palaturpeeseen muodostuu jo parin tunnin kuivumisen jalkeen vettahylkiva pinta. Riittavasti kuivunut ja kasittelyn kestava lainepalakerros kootaan karheejalla saran laidoille karheiksi, joissa kuivuminen edelleen jatkuu. Karheamisen jalkeen saralle voidaan nostaa kuivumaan uusi satokerta. Sekin karhetaan saran laidoille kuivumista jatkamaan ensimmaisen karheen viereen. Saralle nostetaan 1-3 satokertaa, minka jalkeen riittavasti kuivuneet karheet kootaan varastoitavaksi. Karheet lastataan seulalla varustetulla kuormaajalla turveperavaunuihin ja kuljetetaan varastoaumoihin, jotka suojataan peittamalla sateelta ja lumelta.
[7]
Uudessa
blokkiturvemenetelmassa
turve paloitellaan suurikokoisiksi paloiksi suon pinnalle kuivumaan.
[8]
Yksi turverekka ottaa noin 130-170m³ turvetta kerralla mukaansa ja sen sisaltama energiamaara riittaa omakotitalon lammittamiseen kolme vuotta.
lahde?
- ↑
Energia- ja ymparistoturpeen kysynta ja tarjonta vuoteen 2020 mennessa
28. joulukuuta 2005. VTT.
Arkistoitu
19.12.2007. Viitattu 19. huhtikuuta 2007.
- ↑
Jukka Ukkola:
Turveko uusiutuvaa energiaa? "Vapo kayttaa vanhaa tietoa"
Suomenkuvalehti
. 29.11.2013. Viitattu 28.11.2018.
- ↑
International production of peat 2005, by country
[
vanhentunut linkki
]
, Ruotsin tilastokeskus, lahde: U.S. Geological Survey, Peat 2005, Minerals Yearbook
- ↑
International production of peat 2005, by country
[
vanhentunut linkki
]
- ↑
a
b
Patrick Crill, Ken Hargreaves, Atte Korhola: Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministerion tutkimuksia ja raportteja 20/2000. Kauppa- ja teollisuusministerio, syyskuu 2000, s.11.
- ↑
Greenhouse gas emissions in Finland, 1990-2005, National Inventory Report to the UNFCCC 15.4.2007, s. 206
- ↑
Turveruukki Oy
(
Arkistoitu
? Internet Archive), 10. helmikuuta 2007
- ↑
VAPO: Hyvinkaan Kurkisuo