Trinity
oli
Yhdysvaltojen
tekeman historian ensimmaisen
ydinkokeen
peitenimi. Koe suoritettiin
New Mexicon
osavaltiossa
Alamogordon
alueella. Tyypiltaan Japanin Nagasakiin pudotetun kaltainen ydinlataus rajaytettiin aikalaukaisumekanismilla 16. heinakuuta 1945 kello 5.30. Kokeeseen osallistui 425 tiedemiesta seka teknikkoa.
[1]
Koetta johtivat
Manhattan-projektin
johtajat, kenraali
Leslie Groves
, joka vastasi muun muassa rakennustoiminnasta, ja tieteellinen johtaja
Robert Oppenheimer
. Mukana oli myos Grovesin lahin apuri,
prikaatikenraali
Thomas F. Farrell
.
[2]
Plutoniumlataus oli sijoitettu 30 metria korkean terastornin huippuun. Rajahdyksen voima vastasi yli 20:ta miljoonaa kiloa
TNT
-rajahdysainetta. Rajahdysta seurasivat sokaiseva valoilmio, tulipallo, paineaalto ja maanjaristys. Kukaan ei kuollut tai vammautunut koerajaytyksessa. Rajahdys haihdutti lahes koko koetornin ja jatti jalkeensa kraatterin, josta loydettiin kokeen jalkeen lasittunutta kivea. Rajahdyksen paineaalto havaittiin 100 kilometrin paassa. Valoleimahdus nakyi yli 200 kilometrin paahan.
[3]
Rajahdyspaikasta koilliseen mitattiin radioaktiivinen laskeuma. 50 kilometrin paassa rajahdyksesta karjassa havaittiin
beetasateilyn
aiheuttamia palovammoja.
Kokeessa rajaytettiin
Fat Man
-tyyppinen Mark 3 -
fissiopommi
, jonka rajahtava materiaali oli
plutonium
. Siita oli tehty ontto pallo. Viela sen sisapuolella oli minimaalisen pieni (n. 1?2 cm)
deflektori
eli sateilyheijastin. Sen materiaalina olivat
beryllium
ja
polonium
. Pallon ymparilla olevat rajahdysainekiilat puristivat plutoniumin kriittiseen kokoon, jolloin ketjureaktio alkoi ja pommi rajahti. Koepommin lempinimi oli
Gadget
(suom.
Harveli
).
[4]
Kriittisen massan saavuttavaa pommin rakennetta kehiteltiin matemaattisten kaavojen mutta myos mallintamisen avulla. Thomas ja Witts kutsuvat kirjassaan erasta mallinnuslaitetta
Giljotiiniksi
. Tuo laite sisalsi
ympyran
muotoisen, onton ja subkriittisen kappaleen fissioituvaa materiaalia. Sen lapi pudotettiin toinen pala vastaavaa fissiilia materiaalia. Pieneksi, sekunnin kymmenysosien hetkeksi, nama saavuttivat tarvittavan kriittisyyden.
Richard Feynman
kuvaili tata
lohikaarmeen
harnaamisena
(
engl.
tickling the dragon's tail
).
[5]
Demon Core
-nimen (suom.
Paholaisydin
) saanut Fat Man -tyypin pommin rajahdeydin (aluksi lempinimella
Rufus
) aiheutti kahden tiedemiehen menehtymisen sateilysairauteen erillisissa tapaturmissa. Nama olivat historian ensimmaiset rauhan ajan ydinturmien vaatimat ihmisuhrit. Heidan lisakseen radioaktiiviselle sateilylle altistui muita tutkijoita ja turvamiehia. Pommiydin muuttui kahdesti vahingossa eli tapaturmaisesti kriittiseksi. Tama tapahtui ensin elokuun lopulla 1945 surmaten
Harry K. Daghlianin
[6]
ja uudelleen toukokuussa 1946, jolloin
Louis A. Slotin
menehtyi.
[7]
Tama fissiili materiaali oli valmiina, etta se voitaisiin sulkea pommin sisaan, seka pudottaa 3. atomipommina
Japaniin
. Japani kuitenkin antautui, eika tata pommia siten enaa tarvittu.
Koerajaytys tapahtui 16. heinakuuta
1945
New Mexicossa
Alamogordon
lahella
[4]
Alue tunnettiin atomitutkimusprojektin puitteissa nimella
Site S
, ja sen lahiseutu tunnettiin paikallisesti nimella
Jordana Del Muerte
.
[8]
. Paikka on Jornada del Muerton aavikolla noin 75 kilometria Alamogordosta pohjoiskoilliseen, 56 kilometria
Socorrosta
kaakkoon ja 160 kilometria
Albuquerquesta
etelaan, noin 200 kilometria
El Pasosta
pohjoiseen. Lahella on Oscuron kyla.
[9]
Nimityksen
Trinity
(’kolminaisuus’) alkuperasta liikkuu eri kasityksia. Eraan tiedon mukaan se olisi valittu tarkoituksella huomiota herattamattomaksi. Trinity on yleinen nimi
Keskilannen
paikoissa. Oppenheimerin mukaan
Trinity
tulee
John Donnen
runosta
, jonka tama kirjoitti juuri ennen kuolemaansa ja jossa mainitaan
Jumala
.
[10]
Siina ei mainita kolminaisuutta, mutta eraassa toisessa Donnen sonettien runossa mainitaan. Oppenheimer piti John Donnen joistakin runoista.
[11]
Eraan televisiodokumentin mukaan
Trinity
viittasi jollain tapaa
Jean Tatlockiin
, joka oli Oppenheimerin aiempi rakastettu.
[12]
Joidenkin mukaan
Trinity
olisi viitannut intiaanien hylkaamaan kaivokseen. Eraiden mukaan kolminaisuus olisi viitannut kolmeen tekeilla olleeseen atomipommiin.
[13]
Niin ikaan oli itse ilmasta pudotettavan atomipommin varmistusmekanismi kolmitahoinen eli kolminkertainen:
ajastin
,
barometrit
seka
tutkasytytin
eli
lahisytytin
.
[14]
Ennen varsinaista ydinkoetta armeija rajaytti kokeeksi 100 tonnia TNT:ta 6,1 metria korkeassa terastornissa. Lisaksi mukana oli radioaktiivista ainetta.
Pommin lahelle sijoitettiin mittalaitteita sisaltanyt paksu terassailio, ”Jumbo”. Se sailyi ehjana rajahdyksessa.
Kokeen toteutus karsi monista ongelmista, joista yksi oli alueella tuolloin riehunut
ukkosmyrsky
,
[15]
joka uhkasi panna alkuun
ketjureaktion
ennenaikaisesti aiheuttamalla pommin elektronisiin virtapiireihin
oikosulun
. Ilmatilan tarkkailukone
B-29
jouduttiin vetamaan pois tarkkailualueelta, jolloin ei saatu riittavaa tietoa
?okkiaallosta
.
[16]
Ukkosta oli 14.?15. heinakuuta
[17]
.
Tarkkailijat olivat suojassa 15,5 kilometrin paassa rajaytyspaikasta
[17]
. Kello neljaksi maaratty laukaisu siirrettiin huonon saan takia myohemmaksi. Saaolosuhteet uhkasivat laukaisua, silla pelattin, etta salama sytyttaisi pommin laukaisun sahkoiset mekanismit ennenaikaisesti.
[16]
Pommi rajaytettiin noin 30 metria korkean terastornin huipulla automaattisen
ajastimen
avulla. Kello oli tuolloin 5.29.45 paikallista aikaa.
[18]
Yhtakkia valahti aurinkoa kirkkaammin. 30 sekunnin kuluttua paineaalto iski. Kuului jylinaa.
[19]
Tulipallon koko oli noin 1,6 kilometria. Rajahdyksessa syntyi ennennakemattoman voimakas valoilmio seka lampopulssi. Yli kymmenen miljoonan
Celsius-asteen
lampotila
kehittyi.
[14]
Kuumuus haihdutti teraksisen
tornin
kokonaisuudessaan.
[20]
Lisaksi syntyi yhdeksan metria levea ja 1,5 metria syva kraatteri ja vihreaa lasittunutta kivea. Trinitiittia todettiin esiintyneen. Myos
radioaktiivisuutta
kehittyi. Rajahdyksen voimakkuus oli ennalta arvioituun nahden kaksinkertainen, noin 21
kilotonnia
.
[21]
Ikkunoita sarkyi Amarillossa asti
[22]
.
Historiaan on jaanyt pommin silminnakijoiden lausumia. J. R. Oppenheimerin sitaatti
Bhagavad-Gitasta
lienee tullut kaikkein tunnetuimmaksi tahan tapahtumaan liittyvana kommenttina:
Nyt minusta on tullut
Kuolema
, maailmojen tuhoaja.
[2]
Sen sijaan kenraali Groves ennusti rajahdyksesta nain: ”
Sota on ohi. Yksi taikka kaksi tuollaista kapinetta ? ja Japani on saanut tarpeekseen.
”
[23]
Eras tiedemies kuvaili tapahtumaa kokeen tekemisen jalkeen nain: ”
Aurinko
on sen rinnalla kuin pieni
kynttila
.
”
[24]
Myos tata ilmaisua on kaytetty:
tuhansia aurinkoja kirkkaampi
. Pommin koerajaytyksen jarjestamisen merkittavin syy oli ollut epavarmuus laukaisukoneiston toiminnasta. Osa harjoituspommeista oli pudonnut rajahtamatta eli ”suutareina”.
[25]
Imploosion
eli imahduksen periaatteen toimimisesta kaytannon tasolla ei myoskaan ollut viela saatu taytta varmuutta. Sen oletettiin toimivan kuitenkin noin 20 kilotonnin teholla.
[26]
Kun Groves saapui ydinkoepaikalle, han kysyi: ”Siinako kaikki?”
lahde?
Radioaktiivinen laskeuma koealueen ulkopuolella oli voimakkain Chupadera Mesassa noin 48 kilometrin paassa koealueesta. Siella lehmat sairastuivat sateilysairauteen. Ne saivat polttamia beetasateilysta ja menettivat karvoja joksikin aikaa. Armeija nouti sairastuneita elaimia maanviljelijoilta tutkimuksia varten.
lahde?
Kokeen jalkeen lyijylevyin vuoratut
M4 Sherman
-
panssarivaunut
kavivat tutkimassa koealuetta. Samoin ensimmaiset sinne saapuneet tutkijat eli tieteilijat saapuivat lyijyasustein, kuten suojaviitoin seka suojakengin.
[27]
Ydinkokeen jalkeen lahetettiin tekaistu uutinen alueellisille sanomalehdille seka muille uutisvalineille. Siina kerrottiin taysin valheellisesti suuren ammusvarikon rajahtaneen.
[28]
Myos aikaisemmin oli todettu Mark 2 -tyypin
Thin Manin
olevan kayttokelvoton sotatoimiin.
Thin Man
oli plutoniumpohjainen
tykkityyppinen
ase. 9. elokuuta 1945 pudotettiin lentopommituksena samanlainen,
Gadget'
ia taydellisesti vastaava ase,
Fat Man
Nagasakiin
,
Japaniin
.
[21]
Seuraava ydinkoe maailmassa oli
Bikinin atollilla
kesa-heinakuussa 1946 tehty
Operaatio Crossroads
.
[29]
Vuonna 1948 seurasi
Operaatio Sandstone
.
[30]
Jo vuonna 1949 venalaiset suorittivat
RDS-1
:n eli Joe-1:n.
[31]
-
Imploosion aiheuttava pommin rakenne. Sisimpana sateilylahde, sitten ontto plutonium-pallo ja uloimpana kerroksittainen ”jalkapallomainen” rajahdekuori.
-
Trinityn ja Nagasakin tyyppisen atomipommin rakenne tarkemmin.
-
”Harvelin” kaksoiskappale.
-
Koepaikan ilmakuva.
-
Site S
:n perusleiri Alamogordossa.
-
Trinity-ydinkokeen panostustorni.
-
”Harvelia” nostetaan torniin.
-
Trinity
-ydinkoe 16 millisekuntia fission alkamisesta.
-
Trinityn tulipallo 0,053 sekunnin kuluttua rajahdyksesta.
-
Fastax-suurnopeuskameralla otettu filmisarja ydinkokeen alkuvaiheista.
-
10 sekuntia sytytyksesta eli ydinfission alkamisesta.
-
15 sekuntia ketjureaktion alkamisesta.
-
Ydinrajahdyksen synnyttama kraatteri.
-
Trinitiittia halkaistuna.
-
Kraatteri lahempaa.
-
Trinityn terastorni ydinkokeen jalkeen.
-
Kartta osoittaa sateilylaskeuman alueen, jolle oli saapunut radioaktiivisuutta.
-
Trinity-ydinrajaytyksen muisto-obeliski.
http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Trinity.html
(Viitattu 23.8.2013)
- The Trinity Test ? History.com Articles, Video, Pictures and Facts
http://www.history.com/topics/trinity-test
(Viitattu 23.8.2013)
http://www.cddc.vt.edu/host/atomic/trinity/trinity1.html
(
Arkistoitu
? Internet Archive) (Viitattu 23.8.2013)
- Gordon Thomas & Max Morgan Witts: Enola Gay ? Pommikone Hiroshiman ylla. Wsoy, 1981. Suom. Antti Nuuttila.
ISBN 951-0-10695-X
.
- Popp, Georg & Pleticha, Heinrich: Miljoona Vuotta ? Viisi Sekuntia (Wir leben seit funf sekunden, alk. saks. 1958, Arena-Verlag. Wurzburg, Lansi-Saksa), Wsoy 1962, suom. Aarno Peromies (kappaleita/lukukohtia: Trinityssa Hamartaa, s. 382 ? Los Alamosin Arvoitus s. 447)
- ↑
Thomas & Witts, 1977/1981: s. 226.
- ↑
a
b
http://www.cddc.vt.edu/host/atomic/trinity/trinity1.html
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
"Ammunition" blast was first test of a A-bomb
El Paso Herald-Post, 31 Aug 1957, Sat, Page 34
- ↑
a
b
http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Trinity.html
- ↑
Thomas & Witts, 1976/1981: s. 45 & 49
- ↑
https://www.atomicheritage.org/profile/harry-daghlian
Viitattu 4.8.2018.
- ↑
https://www.atomicheritage.org/profile/louis-slotin
Viitattu 23.7.2018.
- ↑
Thomas & Witts: s. 226?227
- ↑
Popp G. & Pleticha H., 1962: s. 382-383.
- ↑
Iltalehden erikoisteemanumero/IL Historia/Atomipommi, 2015: s. 26.
- ↑
Alex Wellerstein:
The First Light of Trinity.
New Yorker, Viitattu 14.2.2022
(englanniksi)
- ↑
https://www.economist.com/obituary/1997/06/05/robert-serber
Viitattu 23.7.2018.
- ↑
Tuhansia aurinkoja kirkkaampi, Robert Jungk, WSOY 1957, s. 191
- ↑
a
b
Iltalehden erikoisteemanumero/IL Historia/Atomipommi, 2015: s. 16-17.
- ↑
Popp & Pleticha: s. 382
- ↑
a
b
Thomas & Witts: s. 227
- ↑
a
b
Jungk 1957, s. 193
- ↑
Thomas & Witts: s. 229
- ↑
Jungk 1957, s. 194, 195
- ↑
Popp & Pleticha: s. 384
- ↑
a
b
http://www.history.com/topics/trinity-test
- ↑
[1]
The New Yorker
- ↑
Thomas & Witts: s. 230
- ↑
Popp & Pleticha: s. 385
- ↑
Thomas & Witts: s. 50
- ↑
Thomas & Witts: s. 226
- ↑
Popp, G. & Pleticha, H, 1958/1962: s. 384.
- ↑
Thomas & Witts: s. 234
- ↑
http://nuclearweaponarchive.org/Usa/Tests/Crossrd.html
Viitattu 23.7.2018.
- ↑
https://www.radiochemistry.org/history/nuke_tests/sandstone/index.html
Viitattu 14.2.2022.
- ↑
http://nuclearweaponarchive.org/Russia/Sovwpnprog.html
Viitattu 14.2.2022.
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.