Titus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee keisaria, muista merkityksista katso tasmennyssivu .
Titus
Rooman keisari
Valtakausi 24. kesakuuta 79 ? 13. syyskuuta 81
Edeltaja Vespasianus
Seuraaja Domitianus
Syntynyt 30. joulukuuta 39
Rooma
Kuollut 13. syyskuuta 81  (41 vuotta)
Rooma
Puoliso Arrecina Tertulla
Marcia Furnilla
Arrecina
Berenice
Lapset Julia Flavia
Suku Flavius
Isa Vespasianus
Aiti Domitilla

Titus Flavius Caesar Vespasianus Augustus (synt. Titus Flavius Vespasianus , myoh. Titus Flavius Caesar Vespasianus , yleisesti Titus ) ( 30. joulukuuta 39 ? 13. syyskuuta 81 ) oli Rooman keisari joka hallitsi 24. kesakuuta 79 ? 13. syyskuuta 81 . Hanet muistetaan varsinkin Jerusalemin tuhoamisesta vuonna 70 . Hanen keisariutensa aikana Pompejin kaupunki tuhoutui tulivuorenpurkauksessa, ja Roomassa riehui suuri tulipalo. Iloisempi tapahtuma oli Colosseumin amfiteatterin avajaiset vuonna 81. Lyhyesta hallintokaudestaan huolimatta Titus on jaanyt historiaan esimerkillisen hyvana hallitsijana.

Elama ennen keisariutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Titus hyotyi isansa Vespasianuksen suhteista keisari Neron hoviin. Han sai korkeatasoisen koulutuksen ja oppi tuntemaan valtakunnan tarkeimpia vaikuttajia. Vuonna 67 Vespasianus sai tehtavakseen Juudean kapinan kukistamisen (ns. ensimmainen juutalaissota ), ja Titus seurasi isaansa tuolle sotaretkelle. Han sai komentoonsa yhden legioonan ja johti sita varsin taitavasti, tosin saavuttamatta mitaan historiallisesti merkittavia voittoja.

Kun Vespasianus vuonna 69 nimitettiin Rooman keisariksi, siirsi han vastuun kaikista sotatoimista Titukselle. Kapina oli tosin jo suurimmaksi osaksi kukistettu, vain Jerusalem teki yha sitkeaa vastarintaa roomalaisille. Titus aloitti Jerusalemin piirityksen , ja vuoden 70 syksylla han lopulta valtasi kaupungin. Suurin osa Jerusalemia tuhottiin maan tasalle, ja Titus kohteli julmasti henkiin jaaneita juutalaisia kapinallisia. Valtauksen yhteydessa tuhoutui myos kuuluisa Jerusalemin temppeli . Juutalaiset muistavat Tituksen siis Jerusalemin havittajana, temppelin tuhoajana ja juutalaisten diasporan alkuunpanijana. [1] Palattuaan Roomaan Titus sai viettaa triumfin yhdessa isansa keisari Vespasianuksen kanssa. Tituksen saavuttaman voiton kunniaksi pystytettiin Rooman Foorumille riemukaari , joka on sailynyt naihin paiviin asti.

Vespasianuksen hallintokaudella Titus hoiti monia tarkeita tehtavia, toimien mm. pretoriaanikaartin prefektina. Han tuli tunnetuksi kovaotteisena isansa hallinnon puolustajana ja murhautti muun muassa kenraali Caecinan, jonka epailtiin vehkeilevan keisaria vastaan. Toisenlaista mainetta han sai suhteestaan juutalaiseen prinsessa Bereniceen. Kansa alkoi juoruta "uudesta Kleopatrasta ", silla Berenicen arveltiin sekaantuvan Rooman asioihin Tituksen valityksella. Lopulta Titus joutui katkaisemaan suhteensa Bereniceen, jotta hanen oma arvovaltansa ei heikkenisi. [2]

Keisarius [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vespasianus kuoli vuonna 79 ja Tituksesta tuli hanen seuraajansa. Titus jatkoi isansa jarkevaa taloudenpitoa ja osoittautui muutenkin vastuuntuntoiseksi hallitsijaksi. Kun tulivuori Vesuvius purkautui havittaen Pompejin kaupungin, oli Titus organisoimassa hataapua, ja kun Roomassa riehui vuonna 80 suuri tulipalo, antoi han paljon valtion varoja kaupungin jalleenrakentamiseen.

Eraanlaisena huipentumana Tituksen hallintokaudelle oli Colosseumin amfiteatterin (alun perin nimeltaan ”Flaviusten amfiteatteri”) avajaiset vuonna 81. Ne kestivat 100 paivaa ja tarjosivat kansalle paljon mahtipontista viihdetta. Kerrotaan, etta avajaisten viimeisena paivana Titus purskahti julkisesti itkuun. Syyta tunnepurkaukseen ei tiedeta, mutta eras mahdollisuus on, etta han tiesi olevansa kuolemansairas. Ehkapa avajaisten paattyminen muistutti hanta elaman paattymisesta.

Kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ollessaan kesalomalla sabiinilaisvuorilla Titus sairastui ja kuoli lopulta 13. syyskuuta 81 41 vuoden ikaisena, hallittuaan vain kahden vuoden ajan. Tituksella ei ollut poikia, joten valta siirtyi hanen veljelleen Domitianukselle . Tituksen vaitetaan sanoneen viimeisina sanoinaan "Olen tehnyt vain yhden virheen." Ei tiedeta, mita virhetta han tarkoitti. Historioitsija Dio Cassius tulkitsi asiaa niin, etta Tituksella oli pahoja aavistuksia sen suhteen, millainen keisari hanen veljestaan Domitianuksesta tulisi. Hanen virheensa olisi siis ollut veljen henkiin jattaminen. [3]

Tituksen hallintokausi oli lyhyt, mutta han on silti jaanyt historiaan esimerkkina hyvasta hallitsijasta. [4] Tama on paljolti historioitsija Suetoniuksen ansiota, silla han ei saastele kehuja kirjoittaessaan Tituksesta. Suetonius on tosin saattanut ylistaa Titusta luodakseen kontrastia hanen pahamaineiseen seuraajaansa Domitianukseen.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Historioitsija Flavius Josephus vaittaa, etta Titus ei halunnut tuhota temppelia vaan yritti sammuttaa siella riehuvaa tulipaloa.
  2. ↑ Grant, s. 56
  3. ↑ Dio Cassius LXVI:26
  4. ↑ Mozart savelsi 1700 vuotta myohemmin oopperan La clemenza di Tito , joka ylistaa Tituksen lempeytta.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Titus .

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Henrikson, Alf:  Antiikin tarinoita . (Antikens historier, 1959.) Suomennos: Maija Westerlund. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-18515-9 .
  • Kivimaki, Arto & Tuomisto, Pekka:  Rooman keisarit . Hameenlinna: Karisto, 2005. ISBN 951-23-4546-3 .
  • Michael Grant:  The Roman Emperors . Phoenix Press, 2002. ISBN 1-84212-652-0 . (englanniksi)
  • Dio Cassius : Rooman historia


Edeltaja:
Vespasianus 		Rooman keisari Seuraaja:
Domitianus
Kansainvaliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Titus&oldid=21540353 ”