Tervola
vaakuna	sijainti
Sijainti	66°05′20″N , 024°48′40″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Kemi-Tornion seutukunta
Kuntanumero	845
Hallinnollinen keskus	Tervolan kirkonkyla
Perustettu	1867
Kokonaispinta-ala	1 592,05 km² 66:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	1 559,71 km²
? sisavesi	32,34 km²
Vakiluku	2 831 223:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	1,82 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	15,4 %
? 15–64-v.	54,9 %
? yli 64-v.	29,6 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	97,3 %
? ruotsinkielisia	0,1 %
? muut	2,5 %
Kunnallisvero	6,90 % 292:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja	Mika Simoska
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021?2025 [6]  ? Kesk.  ? Vas.  ? PS  ? SDP	8 5 3 1
tervola.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Tervola on Suomen kunta , joka sijaitsee Lapin maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 2 831 ihmista ^[2] ja sen pinta-ala on 1 592,05 km ² , josta 32,34 km ² on vesistoja. ^[1] Vaestotiheys on 1,82 asukasta/km ² .

Naapurikuntia ovat Keminmaa , Ranua , Rovaniemi , Simo , Tornio ja Ylitornio . Tervola sijaitsee Kemin ja Rovaniemen valilla, Tervolan keskustaan on Rovaniemelta noin 75 kilometria ja Kemista noin 45 kilometria.

Tervolassa valtaa pitavat puolueet kunnallisvaltuustossa ovat keskusta ja vasemmistoliitto . Kunta on jakautunut pitkalla aikavalilla poliittiseen keskustaan ja vasemmistoon.

Valtatie 4 kulkee kunnan halki Kemijoen lansipuolitse ja Seututie 926 joen itapuolitse ja siita kaytetaankin nimitysta ”itapuolentie”. Rovaniemelle Tervolan keskustasta paasee kahta kautta, joko nelostieta tai itapuolentieta. Molempia pitkin kertyy matkaa noin 75 km.

Keminmaahan paasee kolmea tieta: nelostieta, seututieta 926 tai Paakkolan kautta kulkevaa tieta numero 9291, josta kaytetaan myos nimitysta ”lansipuolentie”. Nelostien tai lansipuolentien kautta Keminmaahan on matkaa 37 km. Itapuolen tien kautta noin 45 km. Tervolasta lahtee myos seututie 929 Mellakosken kautta Ylitorniolle , jonne matkaa tulee 87 km. Ylitorniolle paasee myos Arpelan kautta, seututieta 927 . Tata kautta matkaa kertyy samat 87 km, mikali oikaisee Aapajoen kylan halki. Nopein reitti Tornioon on Valtatie 4 + Valtatie 29 . Valtateita pitkin Tornioon tulee matkaa 51 km ja Arpelan kautta 52 km. Ajallisesti moottoritie on vain muutaman minuutin nopeampi.

Tervolan keskustasta lahtee itaan seututie 923 Sompujarven kautta Simon Alaniemen kylaan. Tie on osittain sorapintainen.

Tervola sijaitsee Laurila?Kelloselka-radan varrella, ja lahes kaikki rataosalla liikennoivat VR:n henkilojunat pysahtyvat Tervolan rautatieasemalla . Junavuoroja on useita paivassa. Linja-autovuoroja Kemista ja Rovaniemelta on myos useita paivassa. Paaasiallinen liikennoitsija oli Veljekset Salmela Oy .

Tervolassa on nelja toimivaa alakoulua . Ne sijaitsevat Lapinniemella, Kaisajoella , Louella ja Mattisella . Kunnan ainoa ylakoulu on Lapinniemella. Tervolassa on myos lukio , seka Louella sijaitseva ammattiopisto Lappian oppilaitos, jossa maaseutu- ja kasityopuoli seka koirahoitola.

Tervolan talous on ollut monena vuotena perakkain plussan puolella ^lahde? . Tervolan tyopaikoista noin 15 % sijoittuu alkutuotantoon eli maa- ja metsatalouteen. Elinkeinorakenteesta jalostuksella on noin 20 %:n ja palveluilla noin 63 %:n osuudet. Kunnan elinkeinotehtavia hoitaa keskitetysti Tervolan kunnan kokonaan omistama elinkeinoyhtio Riverbank Oy.

Suurimpia tyollistajia Tervolassa ovat kunnan lisaksi Millog Oy, Veljekset Vaara Oy, Paakkola Conveyors Oy, Tervolan Saha ja Hoylaamo Oy ja Tervolan Konepaja Oy.

Suosittuja ajanvietteita Tervolassa ovat perinteeksi muodostuneet Maaseudulta kasin -messut, jonka yleisomaaran ennatys on noin 11 000 kavijaa. Tervolan suurin talvitapahtuma Paakkolan Pilkit . Lisaksi Tervolassa jarjestetaan Amparipaapaivat , joissa kisataan muun muassa maailmanmestaruustason kilpailut amparinheitosta. Amparipaa -kisat juontavat juurensa tervolalaisille annettuun Amparipaa-nimeen, jonka synnysta on useita tarinoita ^{kenen mukaan?} . Lisaksi Tervolassa on muun muassa syysmarkkinat .

Tervolan keskustaajamassa on kolme Tervolan evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoa, joista vanhin puukirkko (kutsutaan Vanhaksi kirkoksi ) on rakennettu vuonna 1687. Uudempi kirkko (1864) rakennettiin Vanhan kirkon viereen Kemijoen rannalle. Uusin kirkko sijaitsee seurakuntakeskuksessa, joka on otettu kayttoon vuonna 1974. Kaikki kirkot ovat edelleen kaytossa, joskin isoa ristikirkkoa kaytetaan melko harvoin muun muassa sen kovien lammityskustannusten vuoksi. Samasta syysta myos Vanhaa kirkkoa kaytetaan harvoin kylmina vuodenaikoina. Isoa kirkkoa kaytetaan paasaantoisesti vain jouluaaton hartauksissa, seka juhannuksena konfirmaatiojumalanpalveluksessa . Kirkot kuuluvat tiekirkkoihin .

Tervolan Varejoella sijaitsee vuonna 1950 rakennettu Oulun ortodoksisen seurakunnan Pyhittaja Trifon Petsamolaisen rukoushuone . ^[7] Rukoushuone rakennettiin Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetun Petsamon ortodoksisten evakkojen kayttoon, joita asutettiin Varejoelle. Tsasounan yhteyteen on rakennettu Petsamon luostarin kellotapulin nakoisversio Petsamon evakkojen muistomerkiksi. ^[8]

Tervolan Tormavaarassa sijaitsee Digita Oy:n radio- ja televisioasema, jonka masto on 302 metria korkea.

Anttilankankaan alueella toimii myos Puolustusvoimia palveleva Millog Oy:n Tervolan toimipiste, joka on entinen Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen alainen Tervolan varikko (TerV). Alueella sijaitsee myos Pohjois-Suomen Huoltorykmentin alainen Tervolan varasto.

Kemijoen vesivoimaloista Ossauskosken vesivoimalaitos sijaitsee kunnan alueella.

Tervolan Varevaarassa sijaitsee vuonna 2013 valmistunut TuuliWatti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoimaa on suunniteltu myos Varevaaran viereiseen Loylyvaaraan, Tervolan ja Simon kuntien rajalle Hevosselkaan seka Tervolan ja Tornion kaupungin rajalle Valkiavaaraan. ^{[9] [10]}

Tervolassa maisema alkaa saavuttaa lappilaisia piirteita vaaroineen ja hillasoineen. Maisemaa hallitsee Suomen pisin joki, Kemijoki , jonka varrella muun muassa kuntakeskus sijaitsee.

Tervolassa sijaitsee Katkavaara , minka korkeus on noin 189 metria. Katkavaara on suosittu luontokohde. ^[11] Katkavaaran luontopolku on yhteensa 7 km pitka ja merkitty. Luontopolun varrella on luontotorni, kaksi tulipaikkaa, seka tulistelukota vaaran huipulla. ^[12]

Tervolan luontonahtavyyksiin kuuluu muun muassa Pyhaportin koski Suolijoella seka jokivarsimaisema lapi kunnan. Muita nahtavyyksia ovat muun muassa Varejoen kylassa sijaitseva Kivikyla, Tervolan vanha kirkko ja Ylipaakkolan jokirantaa mukaileva kyla meri-lappilaisessa maisemassa.

Tervolan pinta-alasta noin kaksi prosenttia on sisavesia. Vahintaan hehtaarin laajuisia jarvia on 76. Suurimmat jarvet ovat Ossauskosken voimalaitoksen ylaallas, Konttijarvi , Haapajarvi ja Akkunusjarvi . ^[13]

Tervolassa, seututiella 928 sijaitsee myos Suomen seitsemanneksi pisin tiesilta ^[14] , joka toimii liikenteen valittajana Kemijoen yli valtatie 4:lta kuntakeskukseen ja Seututielle 926 . Sillalla on pituutta 494 metria ja se on valmistunut vuonna 1975 ^[14] .

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Hastinrinne, Isonpalonpera, Kaisajoki, Kiviaho, Koivu , Korpela, Kuusikko, Katkavaara , Lapinniemi (keskusta), Lehmikumpu, Liimatta, Loue , Mattinen, Ossauskoski , Paakkola , Palonpera, Peura, Reutuaapa, Sihtuuna, Suolijoki, Suukoski, Varejoki, Ylipaakkola

Vuoden 2017 lopussa Tervolassa oli 3 068 asukasta, joista 1 221 asui taajamissa , 1 804 haja-asutusalueilla ja 43:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Tervolan taajama-aste on 40,4 %. ^[16] Tervolan taajamavaesto jakautuu kahden eri taajaman kesken: ^[17]

#	Taajama	Vakiluku (31.12.2017)
1	Tervolan kirkonkyla	987
2	Hastinrinne	234

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tervolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: ^[18]

• Tervolan seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervolan alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta . ^[19]

• Paivi Alafrantti , keihaanheittaja
• Aki Alamikkotervo , laulaja
• Maria Kaisa Aula , lapsiasiainvaltuutettu
• Matias Aleksanteri Castren , Helsingin yliopiston ensimmainen suomen kielen professori, uralilaisten kielten tutkimuksen ja etnografian uranuurtaja
• Mikko Ekorre , entinen kansanedustaja ja tervolalainen kunnanvaluutettu (SKDL)
• Kauko Kaasila , Outokumpu Oyj:n paajohtaja
• Pasi Kostamovaara , Rajavartiolaitoksen komentaja
• Kaarlo Leinonen , puolustusvoimain entinen komentaja
• Arto Paasilinna , kirjailija
• Erno Paasilinna , kirjailija ja toimittaja
• Mauri Paasilinna , kirjailija
• Reino Paasilinna , poliitikko ja kirjailija
• Martti Pennanen , nayttelija
• Heli Slunga , runoilija
• Matti Vuolukka , toimittaja, kirjankustantaja ja tyovaenliikkeen aktiivi

• Luettelo Tervolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• Kirkot
• Tervolan masto huollossa 2006 - Digita ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• perusopetus ^{[ vanhentunut linkki ]}

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tervola Wikimedia Commonsissa

• Tervolan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus ? Tervolan avainluvut
• Tervolan seurakunnan kotisivut
• Tervolan perusopetuksen kotisivut

n k m Lapin maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Enontekio Inari Kemi Kemijarvi Keminmaa Kittila Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankyla Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio Entiset kunnat Alatornio Karunki Kemijarven maalaiskunta Rovaniemen maalaiskunta (Kemin maalaiskunta)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilot Yle Uppslagsverket Finland