Tama artikkeli kertoo entisesta kunnasta. Nimen muita merkityksia on lueteltu
tasmennyssivulla
.
Teerijarvi
(
ruots.
Terjarv
, alun perin
Tervajarvi
[3]
) on
Pohjanmaalla
sijainnut entinen Suomen
kunta
. Teerijarvi liitettiin
Kruunupyyhyn
vuoden
1969
alussa.
Teerijarven naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista
Evijarvi
,
Kaustinen
,
Kruunupyy
,
Veteli
ja
Ahtava
.
Vuoden 1960 vaestonlaskennan mukaan 96,6 prosenttia Teerijarven asukkaista puhui aidinkielenaan ruotsia.
[4]
Kyseessa on alkuperainen jarvennimi, joka on tarkoittanut kirkonkylan jarvea, jonka nykyinen nimi on
Kirkkojarvi
(ruotsiksi
Hemsjon
). Nykyaan virallinen ja suomenkielisissa naapurikunnissa kaytossa oleva nimi on
Teerijarvi
, mutta vanhat kirjoitusmuodot paljastavat alkuperaisen nimen olevan
Tervajarvi
. Nykyinen
Teerijarvi
on luultavasti takaisinlaina ruotsinkielisesta nimesta
Terjarv
. Nimi liittyy ilmeisesti tervanpolttoon, jota on ennen harjoitettu Pietarsaaren ja Kokkolan vanhojen suurpitajien salomailla. Myos jarven tumman veden voidaan ajatella olleen nimeamisperusteena.
[5]
Teerijarvi toimi vuodesta 1662 Kruunupyyn alaisena saarnahuonekuntana. Teerijarvi sai oman kirkon vuonna 1667 ja siita tehtiin kappeliseurakunta vuodesta 1669, joskin ensimmainen kappalainen astui virkaan vuonna 1671. Teerijarvi erotettiin kirkkoherrakunnaksi vuonna 1868. Teerijarvi muodostaa edelleen oman
seurakuntansa
, joka on osa Kruunupyyn seurakuntayhtymaa.
Djupsjobacka, Granobyn, Hastbacka, Hognabba, Kolam, Kortjarvi (Kortjarv), Teerijarvi (Terjarv), Vahatkylat (Smabonders)
[6]
[7]
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Teerijarven taajamat olivat
kirkonkyla
(607 asukasta) ja
Hastbacka
(203 asukasta).
[8]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Teerijarven vaestonkehitys kymmenen vuoden valein vuosina 1880?1960.
Teerijarven vaestonkehitys 1880?1960
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1880
|
|
2 843
|
1890
|
|
3 028
|
1900
|
|
3 317
|
1910
|
|
2 964
|
1920
|
|
2 932
|
1930
|
|
3 067
|
1940
|
|
2 972
|
1950
|
|
3 007
|
1960
|
|
2 744
|
Lahde: Tilastokeskus.
[9]
|
- Nils Ahlback
(1928?2014), yrittaja ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Elin Blom
(s. 1994), laulaja
- Abigail Byskata
(s. 2007), jaakiekkoilija
- Uno Fagernas
(1894?1980), jaakarikenraalimajuri
- Johannes Grano
(1850?1913), pappi
- Ragnar Granvik
(1910?1997), maanviljelija ja kansanedustaja
[10]
- Emil Hastbacka
(1872?1951), pankinjohtaja, maanviljelija ja kansanedustaja
[10]
- Evert Kulenius
(1879?1958), kansanedustaja
- Henrik Smedjebacka
(1925?2012), Suomen lahetysseuran lahetysjohtaja
- Ray Timgren
(1928-1999), NHL-jaakiekkoilija, jonka vanhemmat olivat kotoisin Teerijarvelta
- Albin Wickman
(1896?1971), saarnaaja, sosiaalineuvos ja kansanedustaja
[10]
- Lilian Widjeskog
(s. 1965), jalkapalloilija
- Niklas Widjeskog
(s. 1969), jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
- Robert Asbacka
(s. 1961), kirjailija
Teerijarven
pitajaruoaksi
nimettiin 1980-luvulla etenkin pyhaaamuisin syoty
ostseitsi
,
leipajuusto
- ja
vasikanlihakuutioita
maitoliemessa.
[11]
- ↑
Suomen tilastollinen vuosikirja 1968
(PDF)
(sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen paatoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑
Vaestonmuutokset 1968
(PDF)
(sivu 22)
Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria
. Tilastollinen paatoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑
Terjarv
multi.fi
. Viitattu 17. helmikuuta 2011.
- ↑
Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista
, s. 152. Sanoma Osakeyhtio, 1964, Helsinki.
- ↑
Sirkka Paikkala ym.:
Suomalainen paikannimikirja
, s. 451. Jyvaskyla: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
ISBN 978-951-593-976-0
. suomi
- ↑
Svenska ortnamn i Finland
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
YSA
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Yleinen vaestolaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.
. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen paatoimisto, 1965.
Julkaisun verkkoversio (PDF)
.
- ↑
Vaeston elinkeino: Vaesto elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880?1975
(PDF)
1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑
a
b
c
Laisi, Erno & Nuoska, Lauri:
Jattihakukone julki ? katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi
Ilta-Sanomat
. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
- ↑
Kolmonen, Jaakko (toim.):
Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat
. Helsinki: Patakolmonen, 1988.
ISBN 951-96047-3-1
.
|
---|
| | | Historia
| | |
---|
| Kylat ja kunnanosat
| |
---|
| Luonto
| |
---|
| Kulttuuri
| |
---|
| Seurakunnat
| |
---|
| Urheilu ja liikunta
| Urheiluseurat
| |
---|
| Liikuntapaikat
| |
---|
|
---|
| Koulutus
| |
---|
| Liikenne
| |
---|
| Muuta
| |
---|
|
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|