Brittien
panssarivaunu
Mark I
Sommen taistelussa
15. syyskuuta 1916
Sotahistoria
on alusta alkaen ollut hyvin nakyva osa historiankirjoitusta.
Sodankaynti
on tuhansia vuosia
valtioita
,
strategiaa
ja
diplomatiaa
vanhempi ilmio. Se on liki yhta vanha kuin ihminen itse. Jo
Herodotos
kertoi tarkeimmaksi motiivikseen kirjoittaa:
≫..., jotta selviaisi, mista syysta he [helleenit ja barbaarit] ovat joutuneet sotiin toistensa kanssa.≫
Thukydides
taas ryhtyi keraamaan aineistoa kirjoittaakseen
peloponnesolaissodan
historian, koska:
≫aavisti sen tulevan siihenastisia sotia tarkeammaksi ja merkillisemmaksi.≫
Valmis teos
Peloponnesolaissota
teki hanesta tieteellisen historiankirjoituksen isan.
Termina suomenkielen sana sotahistoria on kapea-alainen, ja muualla maailmassa onkin kaytossa esimerkiksi seuraavanlaisia termeja:
engl.
military history
,
ransk.
l'histoire militaire
,
saks.
Militargeschichte
,
ruots.
militarhistoria
... Suomenkielessa ei kuitenkaan ole naille vakiintunutta kaannosta, silla ne tarkoittavat kaiken sotaan liittyvan historiallista tutkimusta. Varsinaisen sotahistorian tapahtumien, siis sotien ja taisteluiden, lisaksi mukaan tulevat esimerkiksi
sodankaynnin historia
,
sotalaitoshistoria
ja
sotilashistoria
.
| ”
|
The wrong war, at the wrong place, at the wrong time, and with the wrong enemy.
|
”
|
—Omar Bradleyn vastaus Douglas MacArthurin ehdotettua taysimittaista sotaa Kiinaa vastaan syksylla 1950.
1
|