Taka-Baikalian aluepiiri Забайкальский край
Kalarjoki Taka-Baikaliassa
Lippu	Vaakuna
Aluepiirin sijainti Venajalla
Koordinaatit: 52°03′N , 113°28′E
Valtio	Venaja
Federaatiopiiri	Kaukoita
Piiritasoisia kaupunkeja	4
Piireja	31
Perustettu	2008
Hallinto
? hallinnollinen keskus	T?ita
? kuvernoori	Ravil Geniatulin
Pinta-ala	431 500 km²
Vakiluku (2009)	1 117 000
?  vaestotiheys	2,6 as./km²
Lyhenteet
?  ISO 3166	RU-ZAB
Taka-Baikalian aluepiirin internetsivut
Aikavyohyke UTC+9 (MSK+6)
Infobox OK

Taka-Baikalian aluepiiri ( ven. Забайка?льский край , Zabaikalski krai ) on Venajan federaation subjekti kaakkoisessa Siperiassa . Alue rajoittuu koillisessa Sahan tasavaltaan , idassa Amurin alueeseen ja Kiinan Sisa-Mongoliaan , etelassa Mongoliaan , lannessa Burjatiaan ja luoteessa Irkutskin alueeseen . Taka-Baikalian aluepiirin paakaupunki on T?ita .

Aluepiiri muodostettiin 1. maaliskuuta 2008 yhdistamalla entinen T?itan alue ja sen sisalla sijainnut Agan Burjatian autonominen piirikunta, joka sinansa oli myos osa T?itan aluetta.

Pinnanmuodostus on vuoristoinen (1 000?1 900 metria merenpinnasta). Tyypillisia ovat koillis?lounaissuunnassa kohoavat harjanteet ja niita erottavat jokilaaksot. Etelassa on laaja tasanko. Korkein kohta on Kodar-harjanteen Pik BAM (3 073 metria) ja matalin alueelta pois virtaava Amurjoki (292 metria). T?itan lahella sijaitsevassa Jablonovyivuoristossa sijaitsee Amurin, Jenisein ja Lenan vedenjakaja. Itaan Tyynta valtamerta kohti virtaavat Ingoda ja Onon yhtyvat ?ilka -joeksi, joka yhdessa Argunin kanssa muodostaa Amurin. Jenisein vesistoon kuuluvat lanteen virtaavat Selengan sivujoet Hilok ja T?ikoi . Pohjoiseen virtaavat Vitim ja Oljokma kuuluvat Lenan vesistoon. Jarvia on melko vahan. ^[1]

Ilmasto on ankaran mannermainen . Talvi on pitka, kylma ja vahaluminen. Tammikuun keskilampotila on ?37,5 °C pohjoisessa ja ?19,7 °C etelassa. Kylmyysennatys on Kalarin piirissa mitattu ?64 °C. Kesa on lyhyt ja lammin. Heinakuun keskilampotila on +15 °C pohjoisessa ja +21 °C etelassa. Kasvukausi kestaa 100?140 paivaa pohjoisessa ja 150?160 paivaa etelassa. Suurin osa alueesta karsii kuivuudesta. Vuotuinen sademaara vaihtelee vuoriston 600 millimetrista etela- ja kaakkoisosien 300 millimetriin. Sateista 80?90 % saadaan kesalla ja syksylla. ^[1]

Yli puolet pinta-alasta on metsaa.

Taka-Baikalian kanta-asukkaita ovat burjaatit ja evenkit. Venalaiset saapuivat seudulle 1640-luvulla. Vuonna 1653 kasakat rakensivat Irgenin ja Nert?inskin linnakkeet. Vuonna 1655 perustettiin Nert?inskin voivodikunta . Vahitellen rakennettu linnakejarjestelma liitti alueen Venajaan. Venalaiset uudisasukkaat toivat mukanaan ortodoksisen uskonnon , maanviljelyn ja tuliaseet. Argunin ja Amurin rannoilla venalaiset kohtasivat kiinalaiset. Heidan valillaan kaydyt yhteenotot paattyivat vuonna 1689 solmittuun Nert?inskin sopimukseen , jossa maariteltiin ensimmaisen kerran maiden valinen raja. ^[1]

1700?1800-luvulla Taka-Baikalian kautta kulkivat Venajan ja Kiinan valiset tarkeimmat kauppareitit. Huomattava merkitys oli soopelin ja muiden turkiselainten metsastyksella. 1700-luvun alussa seudulle syntyi kaivosteollisuutta. Venajan keisariperheen omistama Nert?inskin vuoriteollisuuspiirikunta tuotti kultaa ja hopeaa. Taka-Baikaliasta kehittyi Venajan tarkein pakkotyo- ja karkotusalue, jonka vankiloihin lahetettiin vallankumouksellisesta toiminnasta tuomittuja dekabristeja , narodnikkeja , sosialistivallankumouksellisia ym. ^[1]

Huomattava merkitys oli vuonna 1851 perustetuilla Taka-Baikalian kasakkajoukoilla. Samana vuonna muodostettiin Taka-Baikalian alue , jonka keskuksena toimi T?ita. 1800-luvun lopussa rakennettu Siperian rautatie lisasi asutusta ja nopeutti teollisuuden kehitysta. Samaan aikaan Taka-Baikaliasta muodostui yksi Venajan tarkeimmista karjatalousalueista. Talouden kehitys edisti seudun kulttuurielamaa. ^[1]

1900-luvun alussa Taka-Baikalia joutui mukaan Venajan vallankumous- ja sotatapahtumiin. Vallankumoukselliset tyolaiset ja sotilaat pitivat hallussaan T?itaa vuosien 1905?1906 vaihteessa. Ensimmaisen maailmansodan aikana alueelle oli sijoitettu noin 80 000 sotavankia. Neuvostovalta julistettiin T?itassa helmikuussa 1918. Samaan aikaan alueella toimi kasakkapaallikko Grigori Semjonovin johtamia vastavallankumouksellisia joukkoja. Elokuussa 1918 japanilaisten tukeman Siperian valiaikaisen hallituksen joukot valtasivat T?itan. Maaliskuussa 1919 punaiset aloittivat partisaanitaistelun valkoisia joukkoja vastaan. Helmikuussa 1920 amiraali Kolt?akin joukot vetaytyivat Taka-Baikaliaan. Huhtikuussa 1920 Verhneudinskissa perustettiin Kaukoidan tasavalta , jonka joukot valtasivat T?itan saman vuoden helmikuussa. Valkoiset vetaytyivat Mant?uriaan . Vuonna 1921 Kaukoidan tasavallan armeija kavi taisteluita Roman von Ungern-Sternbergin joukkoja vastaan. ^[1]

Kaukoidan tasavalta liitettiin Venajan SFNT:hen marraskuussa 1922. Samalla muodostettiin Kaukoidan aluepiiriin kuulunut Taka-Baikalian laani . Vuosina 1930?1937 alue kuului Ita-Siperian aluepiiriin . Syyskuussa 1937 muodostettiin T?itan alue, johon kuuluneet aikaisemman Zejan alueen piirit liitettiin vuonna 1948 Amurin alueeseen. Alueen pohjoisosassa oli vuoteen 1938 saakka Vitimin?Oljokman kansallinen piirikunta . ^[1]

Maailmansotien valisena aikana Taka-Baikalian kehitysta maaritti varautuminen Japanin muodostamaan sotilaalliseen uhkaan. Erityista huomiota kiinnitettiin kaivos- ja metsateollisuuden seka rautatieliikenteen kehittamiseen. Vuonna 1945 T?itan lahella sijaitsevasta Molokovkan kylpylasta johdettiin Japanin vastaisia sotatoimia. Sodan jalkeen T?itan alueelle oli sijoitettu 77 000 japanilaista sotavankia. ^[1]

Kaivosteollisuuden kehitys jatkui toisen maailmansodan jalkeen. Alueella tuotettiin kultaa, molybdeenia, volframia, tinaa, hopeaa, lyijya, sinkkia, uraania, fluoriittia ym. Vuonna 1969 perustettiin uusi Krasnokamenskin kaupunki uraaniesiintyman yhteyteen. Maatalous erikoistui paikallisen lammasrodun kasvatukseen. Neuvostoliiton Kiinan-suhteiden heikettya 1960-luvulla maiden valista rajaa vahvistettiin. Vuonna 1975 alettiin rakentaa Baikalin?Amurin rautatieta , joka valmistui vuonna 1984. ^[1]

Neuvostoliiton hajoamisen jalkeen T?itan alueen toimeenpanevan komitean korvasi uusi aluehallinto. Hallinnon ensimmaiseksi paamieheksi nimitettiin Boris Ivanov . Helmikuussa 1996 alueen johtajaksi tuli Ravil Geniatulin , joka myohemmin valittiin virkaan kolmesti yleisilla vaaleilla. Vuonna 1994 alueen kansanedustajien neuvoston korvasi uusi lakiasaatava elin alueduuma . Joukkojen maaraa ja aseistusta vahennettiin ja Kiinan kanssa tehtiin uusi rajankaynti. Suuri osa kaivosyrityksista lopetti toimintansa 1990-luvun aikana. ^[1]

T?itan alue yhdistettiin 1. maaliskuuta 2008 sen sisalla sijaitsevan Agan Burjatian autonomisen piirikunnan kanssa ja niista muodostettiin uusi liittovaltiosubjekti Taka-Baikalian aluepiiri. Yhdistyminen oli hyvaksytty kansanaanestyksessa maaliskuussa 2007.

Aluepiirin vakiluku on 1 117 000 henkea ja vaestotiheys 2,6 henkea neliokilometrilla (vuonna 2009). ^[2] Asutus on keskittynyt Siperian rautatien varrelle ja jokilaaksoihin. Pohjoisosa on hyvin harvaan asuttua. ^[1]

Kaupunkivaeston osuus on 63,7 % (vuonna 2009). Kaupunkeja on 10 ja kaupunkimaisia taajamia 41. Kaupungeista suurin on T?ita (307 300 henkea vuonna 2009). Muut kaupungit ovat huomattavasti pienempia: Krasnokamensk (57 000), Borzja (30 500), Petrovsk-Zabaikalski (19 500), Nert?insk (14 100), ?ilka (14 000), Balei (13 000). ^[2]

Vuoden 2002 vaestonlaskennan mukaan aluepiirin vaestosta 89,8 % on venalaisia , 6,1 % burjaatteja , 1,0 % ukrainalaisia ja 0,7 % tataareja . ^[3] Burjaatit asuvat etupaassa Agan Burjatiassa . ^[4] Evenkeja on 1 500 henkea. ^[5] He asuvat aluepiirin pohjoisosassa Kalarin , Tungirin?Oljokman ja Tungokot?enin piireissa . ^[6]

Taka-Baikalian aluepiiri on yksi Venajan federaation jasenista eli subjekteista . Sen paakaupunki on T?ita. Aluepiirin lainsaadantoelin on lainsaadantokokous. Toimeenpanovaltaa johtaa kuvernoori Ravil Geniatulin .

Kunnallista itsehallintoa varten Taka-Baikalian aluepiiri on jaettu 31 piiriin ja neljaan kaupunkipiirikuntaan. ^[7]

Suluissa piirin hallinnollinen keskus.

• Aginskoje
• Gornyi (suljettu alue)
• Petrovsk-Zabaikalski
• T?ita

Taka-Baikalian tarkeimmat teollisuudenalat ovat kaivos-, metsa- ja puunjalostusteollisuus seka koneenrakennus ja rautametallurgia. Kaivosteollisuus tuottaa kultaa , molybdeenia , tinaa , lyijya , sinkkia ja kivihiilta . Maatalous on keskittynyt nautakarjan ja porojen hoitoon. Lisaksi harjoitetaan turkiselainten metsastysta.

Aluepiirin etelaosan kautta kulkee Siperian rautatie . Karymskojessa siita haarautuu Kiinan Manzhouliin johtava rata. Jalkimmaisesta haarautuu Borzjassa yhteys Mongolian T?oibalsaniin . Pohjoisosan kautta kulkee Baikalin?Amurin rautatie . Tarkeimmat maantiet ovat Irkutskin ja T?itan valinen M55-valtatie seka Habarovskiin johtava M58. T?itasta on maantieyhteys Zabaikalskin kautta Kiinaan ja Borzjasta Mongoliaan. Lentoliikenne yhdistaa T?itan Moskovaan ja Venajan muihin kaupunkeihin seka Pekingiin . Paikallisia lentokenttia on muun muassa Krasnokamenskissa ja T?arassa . Laivaliikennetta on lahinna ?ilka-joella. ^[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taka-Baikalian aluepiiri Wikimedia Commonsissa

• Taka-Baikalian aluepiirin virallinen sivusto (venajaksi)
• Taka-Baikalian tietosanakirja (venajaksi)

n k m Kaukoidan federaatiopiiri Hallinnollinen keskus: Vladivostok Amur Burjatia Habarovsk Juutalainen Kamt?atka Magadan Primorje Sahalin Saha Taka-Baikalia T?ukotka

n k m Venajan aluejako Federaatiosubjektit Tasavallat Adygeia Altai Ba?kortostan Burjatia Dagestan Hakassia Ingu?ia Kabardi-Balkaria Kalmukia Karat?ai-T?erkessia Karjala Komi Krim 1 Mari Mordva Pohjois-Ossetia-Alania Saha Tatarstan T?et?enia T?uvassia Tuva Udmurtia Aluepiirit Altai Habarovsk Kamt?atka Krasnodar Krasnojarsk Perm Primorje Stavropol Taka-Baikalia Alueet Amur Arkangeli Astrahan Belgorod Brjansk Irkutsk Ivanovo Jaroslavl Kaliningrad Kaluga Kemerovo Kirov Kostroma Kurgan Kursk Leningrad Lipetsk Magadan Moskova Murmansk Ni?ni Novgorod Novgorod Novosibirsk Omsk Orenburg Orjol Penza Pihkova Rjazan Rostov Sahalin Samara Saratov Smolensk Sverdlovsk Tambov Tjumen Tomsk T?eljabinsk Tula Tver Uljanovsk Vladimir Volgograd Vologda Vorone? Liittovaltiokaupungit Moskova Pietari Sevastopol 2 Autonominen alue Juutalainen Autonomiset piirikunnat Hanti-Mansia Jamalin Nenetsia Nenetsia T?ukotka Lisaa aiheesta Federaatiopiirit Talousalueet 1 de jure : Ukrainaan kuuluva autonominen tasavalta 2 de jure : Ukrainaan kuuluva tasavallan alainen kaupunkipiiri