Lakiasaatava yuan
(
kiin.
:
立法院
;
pinyin
:
Lif?yuan
) on
Kiinan tasavallan
lakiasaatava elin ja kaytannossa
Taiwanin
parlamentti
.
Kiinan tasavallan vuoden 1947 perustuslaki, johon Taiwanin poliittinen jarjestelma perustuu, perustui
Sun Yat-senin
kansan kolmeen periaatteeseen
, ja siina on merkittavia eroavaisuuksia lansimaiseen jarjestelmaan verrattuna.
Sunin teoria on saanut vaikutteita
vallan kolmijaosta
, mutta toimeenpanovallan, lainsaatantovallan ja tuomiovallan lisaksi tassa mallissa on kaksi muutakin itsenaista valtioelinta:
Tutkinto-Yuan
ja
Valvonta-Yuan
. Kaikkien viiden yuanin ylapuolella on kansalliskokous. Tutkinto-Yuanin vastuulla on tutkia kansalliskokouksen ja kaikkien viiden valtioelimen jasenten sopivuus asemaansa.
[1]
Ensimmainen lakiasaatava yuan 1928 muodostettiin
Nanjingissa
. Ensimmaiset jasenet istuivat kaksi vuotta kerrallaan. Kiinan-Japanin sodan vuoksi kausi pidennettiin 14 vuoteen.
Kiinan tasavallan perustuslain tultua voimaan 1949 lakiasaatavaan yuaniin valittiin 760 jasenta. Kiinan hallitus pakeni Taiwanille 1950, jossa 380 jasenta kokoontui. Kriisin vuoksi oikeudellinen yuan paatti, etta jasenten kausi ei paattyisi, vaan 1948 valittujen edustajien kautta jatkettiin. Jasenistoa taydennettiin ajoittain, kuten vuonna 1969 lakiasaatavaan yuaniin valittiin 11 jasenta lisaa, vuonna 1972 51 uutta jasenta kolmivuotiskausiksi ja vuonna 1980 97 uutta jasenta.
Vuoden 1991 lopussa kaikki alun perin 1949 valitut jasenet siirrettiin elakkeelle ja korvattiin maaraajaksi valituilla edustajilla, mika oli tarkea askel Taiwanin demokratisoitumisessa. Vuoden 1992 vaalit olivat siis toiset, joissa lakiasaatava yuan valittiin kokonaisuudessaan.
[2]
Oikeudellisen yuanin vuoden 1957 perustuslain tulkinnan mukaan kansalliskokous, lakiasaatava yuan ja kontrolli-yuan muodostavat parlamentin.
1990-luvun lopun perustuslain lisaykset ovat siirtaneet kansalliskokouksen vallan lakiasaatavalle yuanille, jota on alettu yleisesti kutsua parlamentiksi. Perustuslain muutokset 2000 lakkauttivat kansalliskokouksen toiminnan ja se lakkautettiin kokonaan 2005. Nain lakiasaatava yuan muodostaa nykyisin yksin yksikamarisen Taiwanin parlamentin.
Vuonna 2014 paasaantoisesti opiskelijoista koostuva
auringonkukkaliike
valtasi parlamenttirakennuksen. Syyna oli
presidentti
Ma Ying-jeoun
yritys parantaa Taiwanin ja Manner-Kiinan valisia suhteita. Kyseessa oli ensimmainen kerta, kun kansalaiset valtasivat parlamenttitalon.
[3]
Parlamenttivaalit pidetaan neljan vuoden valein.
[4]
Edustajia valitaan yhteensa 113, joista 73 valitaan kaupunkien, erityiskuntien ja maakuntien vaalipiireista, 34 suhteellisella listavaalilla ja 6 alkuperaiskansojen jasenten keskuudesta.
[4]
Seuraavat vaalit on tarkoitus pitaa viimeistaan vuonna 2024.
Lainsaadantotyota tehdaan kahdeksassa pysyvassa valiokunnassa.
[5]
Huhtikuussa 2022 maaraaikaisia valiokuntia oli nelja.
[6]
Viimeisimmat vaalit pidettiin
11. tammikuuta 2020
, joissa DPP sailytti paikkansa suurimpana puolueena.
[7]
Parlamentin puhemiehena toimii You Si-kun. Hanet valittiin tehtavaansa 1. helmikuuta 2020.
[8]
Parlamentin edustajat ovat ottaneet vakivaltaisesti yhteen toistensa kanssa useampaan otteeseen. Samanlaista vakivaltaa esiintyy myos muissa maissa, mutta Taiwan on erityisen kuuluisa niista ja tappeluiden katsotaan jopa kuuluvan paikalliseen poliittiseen kulttuuriin. Tappeluiden on katsottu olevan ainakin osaksi nayteltyja, joilla parlamentaarikot nayttavat aanestajilleen, kuinka sitoutuneita he ovat. Lisaksi tappelut ovat usein spontaaneita. Tappelut ilmenevat mm. lyomisena tai tavaroiden heittelemisena.
[9]
[10]
- Toukokuussa 2006 DPP:n edustaja
Wang Shu-hui
soi kirjallisen ehdotuksen, jossa kuomintang ehdotti suorien liikenneyhteyksien palauttamista Manner-Kiinaan. KMT:n edustajat kavivat kasiksi Wangiin, joka sitten sylki paperin ulos ja repi sen.
[11]
- Heinakuu 2020 parlamentissa puhkesi tappelu sen jalkeen, kun
presidentti
Tsai Ing-wen
nimitti entisen puoluetoverinsa
Chen Chun
Valvonta-Yuanin
presidentiksi. Tappelun yhteydessa parlamentaarikot heittivat toisiaan mm. vesi-ilmapalloilla.
[12]
- Marraskuussa 2020 KMT:n edustajat heittelivat sian suolia istuntosalissa vastalauseena DPP-johtoisen hallituksen paatokselle helpottaa sianlihan tuontia Yhdysvalloista. Yhdysvaltalaisen sianlihan sisaltama raktopamiini on aiheuttanut keskustelua Taiwanissa, ja asiasta jarjestettiin
kansanaanestys vuoden 2021 lopulla
.
[13]
- Syyskuussa 2021 KMT:n edustaja
Chen Yu-chen
yritti taklata
paaministeri
Su Tseng-changin
, kun parlamentissa kasiteltiin maan koronastrategiaa ja rokotteiden hankintaa. Taman jalkeen KMT:n ja DPP:n edustajat ottivat yhteen.
[14]
|
|---|
| | Itsenaiset valtiot
| |
|---|
| Rajallisesti
tunnustetut valtiot
| |
|---|
| Itsehallintoalueet
ja muut yhteisot
| |
|---|
|