Taikatemppu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Silmankaantaja” ohjaa tanne. Elokuvasta kerrotaan artikkelissa Silmankaantaja (elokuva) .
Hieronymus Bosch : Silmankaantaja . Takarivin mies yrittaa varastaa kukkaron katsojalta.

Taikatemppu eli taikominen on viihteellinen esitys, joka luo katsojille illuusion yliluonnollisesta taikuudesta . Taikatemppujen tekijasta kaytetaan nimityksia taikuri , silmankaantaja ja illusionisti.

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taikatempuista tuli lansimaissa 1700-lukuun mennessa suosittu viihteenlaji, ja menestyneimmat taikurit saattoivat nousta hyvin varakkaiksi. Varhaisen 1700-luvun tunnetuimpia taikureita oli brittilainen Isaac Fawkes , joka esitteli kehittyneita mekaanisia taikatemppulaitteitaan suurilla messualueilla. Italialainen Giuseppe Pinetti sai Fawkesilta vaikutteita ja esiintyi manner-Euroopassa usein myos kuninkaallisille. 1800-luvulla esiintynyt skotlantilainen John Henry Anderson , “Pohjoisen velho”, tunnettiin suurikokoisista taikurintarvikkeistaan. [1]

Ranskalaista Jean-Eugene Robertia (1805?1871) eli Robert-Houdinia pidetaan nykyaikaisen taikomisen isana. Robert-Houdin oli innovaattori ja avasi Pariisissa oman taikateatterin vuonna 1845. Hanet tunnetaan esimerkiksi itseliikkujistaan ja taikatempuista kirjoittamistaan kirjoista. Ranskalainen Buatier de Kolta oli myos merkittava taikurikeksija, joka kehitti esimerkiksi naisen katoamistempun, “De Kolta -tuolin”. Myos belgialaissyntyinen Servais Le Roy tunnettiin useista taikatemppuihin liittyvista keksinnoistaan, kuten Asrah-levitaatiosta, jossa kankaalla peitetty avustaja taiotaan leijumaan ilmaan ja katoamaan kun kangas vedetaan pois. Englantilainen Selbit (Percy Tibbles) kehitti vuonna 1921 “naisen lapi sahaaminen” -illuusionsa, josta yhdysvaltalainen Horace Goldin kehitti muunnelman “naisen sahaaminen kahtia”. Yhdysvaltalainen Guy Jarrett kehitti “21 hengen kaappi” -illuusion, jossa tyhjasta kaapista saatiin ilmestymaan 21 ihmista. Han kehitti muitakin useita edelleen kaytossa olevia menetelmia, kuten sen, jolla elefantti saatiin ilmestymaan nayttamolle. Etelaafrikkalaissyntyinen Robert Harbin kehitti “siksak-tytto” -illuusionsa, jossa kaapissa seisova avustaja jaetaan kolmeen osaan. [2]

1800-luvun tunnetuimpia illusionisteja oli ranskalainen Alexander Herrmann , “Herrmann suuri”. Hanen jalkeensa maailmanmaineeseen nousivat yhdysvaltalainen Harry Kellar ja englantilainen John Nevil Maskelyne . Saksalaissyntyinen Sigmund Neuberger , “Suuri Lafayette”, yhdisti suurella mittakaavalla tekemiinsa illuusioihin suuria elaimia. Budapestilaissyntyinen kahlekuningas Harry Houdini oli sensaatio Yhdysvalloissa 1900-luvun alkuvuosikymmenina, ja hanen pakoilluusioitaan esitetaan edelleen. Muita aikakauden tunnettuja yhdysvaltalaisia illusionisteja olivat Howard Thurston ja Harry Blackstone . Channing Pollock oli 1900-luvun puolivalin etevimpia manipulaattoreita, joka tunnettiin esimerkiksi kyyhkysten taidokkaasta esiintaikomisesta. Viime vuosikymmenien menestyksekkaimpia illusionisteja ovat olleet Siegfrid ja Roy , joiden esityksissa kaytettiin muun muassa tiikereita. [3]

1900-luvun taitteen ajan tunnetuimpia lahitaikureita olivat Yhdysvalloissa toimineet ruotsalaissyntyinen Nate Leipzig ja puolalais-itavaltalaissyntyinen Max Malini seka hollantilainen Fred Kaps . Virtuoosimainen kanadalainen Dai Vernon (1895?1992) on ollut monen lahitaikurin esikuva. Albert Goshman oli tunnettu erityisen taitavana harhauttajana. [4]

1900-luvun tunnettuja koomikkotaikureita ovat esimerkiksi englantilainen Tommy Cooper seka yhdysvaltalaiset Carl Ballantine ja Penn ja Teller -kaksikko, jonka esiintymisiin kuuluu taikatemppujen menetelmien paljastaminen. [5]

Tunnettuja televisioajan taikureita ovat olleet esimerkiksi brittilainen David Nixon, yhdysvaltalainen Mark Wilson, kanadalainen Doug Henning , yhdysvaltalainen David Copperfield , brittilainen Paul Daniels ja yhdysvaltalainen David Blaine . [6]

Taikuriesitysten lajeja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Close-up - eli lahitaikuus : Kaikki tapahtuu katsojien silmien alla aivan tavallisilla valineilla kuten pelikorteilla, seteleilla, tulitikuilla ja muilla vastaavilla tavaroilla.
  • Stand-up - eli nayttamotaikuus : Taikuri seisoo nayttamolla ja tekee temput sielta kasin yleensa suurille ryhmille kerrallaan.
  • Ajatustenluku : Taikuri osaa lukea katsojien ajatukset. Taikuri tietaa tarkalleen mita aikaa nayttamaan katsoja on laittanut kellon, mitka numerot katsoja on kirjoittanut paperille, joka on sen jalkeen revitty ja niin edelleen.
  • Lastentaikuus : Vitsit ja hyvin esitetyt temput hassuissa asuissa.
  • Manipulaatio : Taikuri taikoo tyhjasta kaikenlaisia esineita ja asioita kuten pelikortteja, palloja, liinoja ja kanin tyhjasta silinterihatusta . Manipulaatiota esitetaan yleensa musiikin soidessa taustalla. Usein nama temput perustuvat silkkaan sorminapparyyteen.
  • Illuusiotaikuus: Esitetaan useimmiten isoilla nayttamoilla. Lajityyppiin kuuluvat ilmestyvat ihmiset, ihmisten sahaaminen kahtia yms. muut suuren luokan taikatemput.

Taikatemppujen lajeja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Katoaminen : Taikuri saa kolikon tai kyyhkysen hakkeineen katoamaan napsauttamalla sormiaan tai heilauttamalla taikasauvaansa. Katoaminen on tyhjasta luomisen vastakohta ja saattaa perustua samanlaisen tekniikan kayttoon kaanteisesti.
  • Muodonmuutos : Luudasta tulee kaunis nainen, kyyhkysesta janis ja niin edelleen. Asiat muuttuvat toisikseen.
  • Korjaaminen/Palauttaminen : Saksin leikelty koysi saadaan taas ehjaksi, ihminen sahataan kahtia, mutta pysyy ehjana. Jotakin palautetaan ennalleen.
  • Teleportaatio : Esineita siirretaan paikasta toiseen. Taikuri asettuu hakkiin ja apulainen toiseen, ja he vaihtavat paikkaa taianomaisesti. Kortti asetetaan taskuun, ja se loytyy esimerkiksi apulaisen nenasta.
  • Levitaatio : Jotakin leijailee ilmassa: pelikortti, huivi tai taikuri itse.
  • "Elaintaikuus": Jokin oikea elain kuten kettu tai susi tekee jotain ihmismaista tyota kuten kokkaa tai lakaisee asuntoa.

Tekniikoita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katoamis- ja luomistemput toteutetaan usein erilaisten salataskujen ja -lokeroiden avulla. Yleiso ei enaa valttamatta hammasty, jos taikuri vetaisee hatustaan kaniinin, koska silinterihatun valipohjasta on jo tullut klisee , mutta tekniikkaa silti yha kaytetaan. Salalokeroiden ja varsinkin oman kaden kaytto esineiden piilottamiseen vaatii usein huomattavaa napparyytta. Taikureiden on harjoiteltava kauan saadakseen kolikon piilottaneen katensa nayttamaan luonnolliselta ( palmeeraus ).

Yksi perustekniikoista on harhauttaminen, jossa yleison mielenkiinto kohdistetaan toisaalle, jotta se ei huomaisi taikurin puuhaavan silla valin jotakin muuta. Taikuri voi esimerkiksi napsauttaa sormiaan tai pyytaa yleisoa katsomaan kattaan. Vaikka yleison huomio kiinnittyisi kateen vain silmanrapayksen ajaksi, taitava taikuri ehtii silla valin hoitaa tarvittavat asiat toisella kadellaan. Optisia illuusioita kaytetaan esineiden kadottamiseen tai niiden koon muuttamiseen. Naita voivat olla peilit tai esimerkiksi laatikon kylkeen maalatut optiset harhat, jotka saavat laatikon nayttamaan pienemmalta kuin se todellisuudessa on.

Salaisuuden sailyttaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taikatempun tarkoitus on viihdyttaa ja ihmetyttaa. Vaikka yleiso tietaa taikurin huijaavan, se saa nautintoa taikurin taitavuudesta ja oveluudesta. Yleensa taikurit eivat paljasta salaisuuttaan yleisolle. Salaisuuden kertomisen on oletettu tuhoavan taikomisen taiteenlajina, silla jos katsoja tietaa tempun toimintatavan, han ei enaa nauti esityksesta. Koska taikurien on saatava toimeentulonsa, he harvoin paljastavat kenellekaan salaisuuksia. Luvallista on kuitenkin paljastaa salaisuuksia henkiloille, jotka haluavat tulla taikureiksi. Siksi useimpien temppujen salaisuus on paljastettu erilaisissa taikakirjoissa ja -lehdissa, mutta niissakin kielletaan salaisuuksien paljastaminen ulkopuolisille. Tama ei ole kuitenkaan vahentanyt taikatemppujen suosiota esitysmuotona, silla uusia taikatemppuja keksitaan jatkuvasti.

Televisiotaikurien ei yleensa hyvaksyta kayttavan hyvakseen kameroiden tai videonauhan editoinnin suomia petkutusmahdollisuuksia. Sellaisen rajaamiseksi pois useimmat heista esiintyvat elavan yleison edessa.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Einhorn 2012, s. 15.
  2. ↑ Einhorn 2012, s. 16?17.
  3. ↑ Einhorn 2012, s. 24?27.
  4. ↑ Einhorn 2012, s. 22?23.
  5. ↑ Einhorn 2012, s. 21.
  6. ↑ Einhorn 2012, s. 28?29.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Nevala, Heikki: Silmankaantajia, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita: Taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle. SKS, 2011.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taikatemppu .
Wikibooks
Wikibooks
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taikatemppu&oldid=20663994 ”