Taideyliopiston Sibelius-Akatemia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Sibelius-Akatemian R-talo Helsingin keskustassa Etu-Töölössä.
Sibelius-Akatemian R-talo Helsingin keskustassa Etu-Toolossa .
Perustettu 1882
Tyyppi Julkinen
Dekaani Em­i­lie Gard­berg (18.1.2021 lahtien)
Opiskelijoita 1 400
Sijainti Helsinki, Suomi ( 60°10′18″N , 024°55′56″E )
Osoite Musiikkitalo: Toolonlahdenkatu 16
R-talo: Pohjoinen Rautatiekatu 9
N-talo: Nervanderinkatu 13
Kuopio: Kuopionlahdenkatu 23 C
Sivusto www.uniarts.fi

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (lyhenne SibA [1] ) on Taideyliopistoon kuuluva musiikkialan akatemia, joka on alallaan Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suurin yliopistotason oppilaitos. Sibelius-Akatemian tehtavana on vaalia ja uudistaa musiikkikulttuuria. [2]

Sibelius-Akatemiassa voi opiskella yhdeksassa eri koulutusohjelmassa. Opiskelijoita Sibelius-Akatemiassa on noin 1 500. [2] Vuoden 2020 kevaalla valittiin 175 opiskelijaa. [3] Yliopisto toimii Helsingissa , Kuopiossa ja Seinajoella . Helsingissa on kolme toimipistetta: Musiikkitalo Mannerheimintiella, R-talo Pohjoisella Rauta­tie­kadulla ( eduskunnan kaytossa vuosina 2015?2017) ja N-talo Nervanderinkadulla [4] . Ennen Musiikkitalon valmistumista Sibelius-Akatemian kaytossa oli myos P-talo Pitajan­maella .

Sibelius-Akatemiaa on johtanut tammikuusta 2021 lahtien dekaani Emilie Gardberg.

Historiaa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sibelius-Akatemia perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimella vuonna 1882 yksityisesta aloitteesta. Sen ensimmaiseksi johtajaksi valittiin Martin Wegelius , joka toimi tehtavassa vuoteen 1906 kuolemaansa saakka. [5] Esikuvana oli keskieurooppalainen konservatoriomalli, joka pohjautui perinteiseen mestari?kisalli-koulutukseen. [6] Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna 1924 ja Sibelius-Akatemiaksi vuonna 1939. Jean Sibelius opiskeli oppilaitoksessa vuosina 1885–1889 ja opetti siella 1890-luvulla jonkin aikaa musiikinteoriaa ja savellysta. [5]

Sibelius-Akatemian tunnus ennen Taideyliopiston perustamista.

Vuonna 1980 Sibelius-Akatemiasta tuli valtion laitos. Vuonna 1983 perustettiin Sibelius-Akatemian Kuopion koulutusyksikko. [5] Seinajoen koulutusyksikko perustettiin vuonna 1991. [7] Sibelius-Akatemiasta tuli yliopisto vuonna 1998. [5] Sibelius-Akatemia liittyi osaksi uutta Taideyliopistoa vuonna 2013, jolloin nimeksi tuli Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

Oppilaitoksen johtajat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Johtajan titteliksi tuli rehtori vuonna 1960 ja dekaani vuonna 2013.

Osastot ja oppiaineet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sibelius-Akatemiassa on kaksi osastoa, joiden alaisuudessa oppiaineet toimivat. [2] [8]

Osasto Oppiaineet
Klassisen musiikin osasto klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot [9]
savellys ja musiikinteoria
musiikin johtaminen
kirkkomusiikki
jatkokoulutus (DocMus-tohtorikoulussa)
Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto musiikkiteknologia
jazzmusiikki
kansanmusiikki
musiikkikasvatus

kulttuurinen musiikintutkimus
taidehallinto (vain maisterikoulutus)
Nordic Master in Global Music (vain maisterikoulutus)
jatkokoulutus (MuTri-tohtorikoulussa)

Muuta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Julkaisut

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sibelius-Akatemia julkaisee kahta vertaisarvioitua tieteellista aikakauslehtea, jotka ovat klassiseen musiikkiin keskittyva Trio ja musiikin pedagogiikkaan keskittyva Musiikkikasvatus . Lisaksi Sibelius-Akatemian julkaisusarjoissa on julkaistu tieteellisia teoksia, tietokirjoja ja aanitteita. [10]

Konserttitalo

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sibelius-Akatemian konserttitalo, Pohjoisella Rautatiekadulla Eduskuntatalon vieressa sijaitseva niin sanottu R-talo , on yksi Helsingin huomattavimmista konserttitaloista. Rakennus valmistui vuonna 1930 ja sen suunnitteli arkkitehti Eino Forsman , joka oli itse suuri musiikinystava. Forsman selvitti Akatemian taloa suunnitellessaan tarkasti oman aikansa sointitutkimuksen tuloksia, jotta talon musiikkisalien akustiikka olisi mahdollisimman hyva. Vuonna 1930 valmistuneessa talossa on 647-paikkainen konserttisali, 125-paikkainen kamarimusiikkisali ja 70-paikkainen vanhan musiikin sali. [11] Konserttisalien lisaksi rakennuksessa on Sibelius-Akatemian opetus- ja harjoitusluokkia.

Suomen eduskunta kokoontui Sibelius-Akatemian konserttisalissa vuosina 2015?2017 Eduskuntatalon peruskorjauksen ajan. [12]

Helsingin Yliopistokiinteistot Oy:n aiemmin omistama rakennus myytiin kevaalla 2018 yksityiselle ruotsalaiselle kiinteistosijoittajalle Hemsolle, joka on erikoistunut yhteiskuntakiinteistoihin ja omistaa Suomessa useita oppilaitoskiinteistoja. Rakennuksen peruskorjaus alkoi omistajanvaihdoksen jalkeen ja valmistui syksylla 2019. [13] [14]

Katso myos

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Lyhenneluettelo: S Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 1.2.2020.
  2. ↑ a b c Sibelius-Akatemia Taideyliopisto. Viitattu 1.2.2020.
  3. ↑ Sibelius-Akatemian opiskelijavalinnan tulokset: kevat 2020
  4. ↑ Toolon kampus Taideyliopisto . 23.1.2020. Viitattu 1.12.2020.
  5. ↑ a b c d Sibelius-Akatemian historia Taideyliopisto. Viitattu 1.2.2020.
  6. ↑ Gustav Djupsjobacka: Saako kisalli olla kriittinen? Aanenkuljettaja 9.3.2007, s. 3.
  7. ↑ Sibelius-Akatemia, history Sibelius-Akatemia. Arkistoitu 21.12.2011. Viitattu 31.8.2011.
  8. ↑ Tutustu koulutustarjontaan Sibelius-Akatemia . Arkistoitu 116.8.2013. Viitattu 23.6.2020.
  9. ↑ sisaltaen jousten, puhaltimien, lyomasoittimien ja harpun, vanhan musiikin, pianon, harmonikan, kitaran ja kanteleen seka laulun ja korrepetition aineryhmat seka urkujen aineryhman osana kirkkomusiikin oppiainetta
  10. ↑ Sibelius-Akatemian julkaisut Taideyliopisto . 17.3.2020. Viitattu 12.3.2024.
  11. ↑ R-talo Sibelius-Akatemia. Viitattu 31.8.2011.
  12. ↑ Tausta: Eduskunnan kuudes kokoontumispaikka Helsingin Sanomat . 12.1.2015. Viitattu 9.9.2017.
  13. ↑ Ruotsalainen Hemso ostaa kolme Taideyliopiston kaytossa olevaa kiinteistoa. Taideyliopisto, 2.3.2018.
  14. ↑ Sibelius-Akatemian entinen paarakennus korjataan akustiikan ehdoilla. Rakennuslehti , 3.5.2019.

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Dahlstrom, Fabian: Sibelius-Akatemia 1882?1982 . Sibelius-Akatemia, 1982. ISBN 951-859-162-8
  • Pajamo, Reijo: Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi . Sibelius-Akatemia, 2007. ISBN 952-5531-29-5

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taideyliopiston_Sibelius-Akatemia&oldid=22259600 ”