Tama artikkeli kasittelee Australian kaupunkia. Nimen muita merkityksia on lueteltu
tasmennyssivulla
.
Sydney
on
Australian
vakirikkain kaupunki.
[2]
Se on myos
Uuden Etela-Walesin osavaltion
paakaupunki.
Sydney sijaitsee Australian kaakkoisrannikolla
Tasmaninmeren
rannikolla. Se on rakennettu
Port Jacksonin
luonnonsataman
ymparille, minka vuoksi kaupunkia on joskus kutsuttu
Harbour Cityksi
. Se on Australian suurin taloudellinen keskus ja merkittava turistikohde, joka tunnetaan erityisesti kaksoismaamerkistaan:
Sydneyn oopperatalosta
ja
Harbour Bridgesta
. Sydneyssa on jarjestetty
kesaolympialaiset
vuonna 2000.
Sydneyn kaupunkialue satelliittikuvassa
Sydney sijaitsee maailman suurimman luonnonsataman Port Jacksonin ymparilla, joka rajoittuu idassa
Tyyneenmereen
, lannessa
Sinisiin vuoriin
, pohjoisessa Hawkesburyjokeen ja etelassa Woronoran tasankoon. Kaupungissa on yli 70 rantaa, joista tunnetuin on
Bondi Beach
. Koko Sydneyn alue kattaa noin 1 687 km²:n alueen, mutta jos Suur-Sydneyyn lasketaan mukaan keskinen rannikko, Siniset vuoret, isoja osia kansallispuistosta seka muuta asumatonta maata, pinta-ala on yli 12 000 km².
Vain noin kolmasosa tasta alueesta luokitellaan urbaaniksi ymparistoksi, mutta paaosa Suur-Sydneyn vaestosta asuu urbaanilla alueella.
[3]
Vuonna 2011 urbaanin alueen vaestoksi laskettiin 3,9 miljoonaa.
[4]
Maantieteellisesti Sydney levittaytyy kahdelle alueelle: Cumberlandin tasangolle etelassa ja lannessa seka Hornsbyn hiekkakivitasangolle pohjoisessa. Kaupungin vanhimmat osat sijaitsevat laakealla alueella Port Jacksonin etelarannikolla. Pohjoisrannikko kehittyi paljon hitaammin korkeampien pinnanmuotojensa takia, ja vasta Sydneyn Harbour Bridgen avaaminen vuonna 1932 paatti alueen eristyneisyyden ja yhdisti sen muuhun kaupunkiin.
Sydneyssa vallitsee
subtrooppinen ilmasto
, jolle ovat tyypillisia lampimat kesat ja leudot talvet. Lampimin kuukausi on tammikuu, jolloin paivan ylin lampotila on keskimaarin 26 °C, ja kylmin kuukausi on heinakuu, jolloin yon alin lampotila on keskimaarin 8 °C.
[5]
|
Sydneyn ilmastotilastoa
|
|
tammi
|
helmi
|
maalis
|
huhti
|
touko
|
kesa
|
heina
|
elo
|
syys
|
loka
|
marras
|
joulu
|
|
|
| Vrk:n ka. ylin lampotila (
°C
)
|
25,8
|
25,7
|
24,7
|
22,3
|
19,3
|
16,8
|
16,2
|
17,7
|
19,8
|
22,0
|
23,5
|
25,1
|
ka.
|
21,6
|
| Vrk:n ka. alin lampotila (
°C
)
|
18,6
|
18,7
|
17,5
|
14,6
|
11,5
|
9,2
|
8,0
|
8,9
|
11,0
|
13,5
|
15,5
|
17,5
|
ka.
|
13,7
|
|
|
| Sademaara (
mm
)
|
104,3
|
116,1
|
132,1
|
127,8
|
122,8
|
129,8
|
98,9
|
82,2
|
69,5
|
77,2
|
83,3
|
78,3
|
Σ
|
1 222,3
|
|
|
| Auringonpaistetunnit (
h
/
d
)
|
7
|
7
|
7
|
7
|
6
|
6
|
7
|
7
|
7
|
8
|
8
|
8
|
ka.
|
7,1
|
|
|
| Sadepaivat (
d
)
|
12,2
|
12,3
|
13,3
|
12,0
|
12,0
|
11,5
|
10,3
|
9,9
|
10,4
|
11,4
|
11,4
|
11,5
|
Σ
|
138,2
|
|
|
| Veden lampotila (
°C
)
|
24
|
24
|
24
|
23
|
21
|
20
|
19
|
19
|
19
|
19
|
21
|
22
|
ka.
|
21,2
|
|
|
| Ultraviolettisateily
|
11
|
11
|
9
|
6
|
3
|
2
|
3
|
4
|
5
|
8
|
10
|
11
|
ka.
|
6,9
|
S
a
d
a
n
t
a
|
104,3
|
116,1
|
132,1
|
127,8
|
122,8
|
129,8
|
98,9
|
82,2
|
69,5
|
77,2
|
83,3
|
78,3
|
|
Sydneyn alue on ollut asuttuna ainakin 50 000 vuotta.
[8]
Taman rannikkoalueen aboriginaaleja kutsutaan Eora-kansaksi. Siihen kuuluu 29 klaania, joista Sydneyn alueella on asunut Gadigal-klaani.
[9]
Kapteeni
James Cook
oli pannut merkille
Botany Bayn
luonnonsataman vuonna 1770. Amiraali
Arthur Phillip
saapui sinne vuonna 1788, mutta loysi asutukselle sopivamman paikan Port Jacksonista muutaman mailin paasta. Siella oli sopiva ankkuripaikka ja puro, josta saatiin makeaa vetta. Paikka nimettiin Sydney Coveksi
Pittin
ensimmaisen ministeriston sisaministerin
Thomas Townshendin
mukaan. Townshendin aatelisnimi oli Sydney
[10]
. Nykyisin Sydney Coven paikalla on Circular Quay.
[3]
Ensimmaisina vuosikymmenina Sydney oli rangaistussiirtola. Olot olivat kovat kunnes uudisasukkaat loysivat reitin Sinisten vuorten toiselle puolelle, mista saatiin helpommin riistaa.
[3]
Ensimmaiset huomattavat rakennukset Sydneyyn suunnitteli
Francis Greenway
, vankikuljetuksella maahan tuotu arkkitehti, jonka luomuksiin lukeutuvat mm. Macquarien majakka, Hyde Parkin kasarmit, St James’ King Street -katu ja Government House.
Kaupungin kasvu oli nopeinta vuosina 1850?1890.
[3]
Sydney ohitti Melbournen talouskeskuksena 1970-luvulla.
[3]
Sydneyn satama Port Jackson on yksi etelaisen Tyynenmeren tarkeimmista satamista. Kaupungin etelapuolelle on rakennettu toinen satama, Port Botany, oljytuotteita, kemikaaleja ja bulkkirahtia varten
[3]
Tilivuonna 2012?2013 sataman kautta kulki konttitavaraa 172 600
TEU:ta
.
[11]
Satamassa on kaksi matkustajaterminaalia. Risteilyalusten maara on kasvanut vuosi vuodelta, tilivuonna 2012?2013 kirjattiin 265 risteilijan vierailua.
[12]
Sydneyssa tyoskentelee kolme neljasosaa osavaltion tyovoimasta ja neljasosa koko Australian tyovoimasta. Suurin osa heista tyoskentelee palvelualalla. Itse kaupungissa ei ole merkittavaa teollisuutta, mutta oljynjalostus on alueella merkittavaa toimintaa.
[3]
Suurin tyollistaja on kaupan ala, sita seuraavat terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja teollisuustuotanto. Rahoitus- ja vakuutusala tuottavat yli viidenneksen Sydneyn alueen kansantuotteesta. Tuotantoteollisuuden osuus on vajaa 10 prosenttia, samoin kuin ammatillisten, tieteellisten ja teknisten palveluiden osuus. Logistiikka (liikenne ja varastointi) tuottaa 6,5 prosenttia kansantuotteesta.
[13]
Sydneyn vesilaitos tuottaa paivittain 1,4 miljardia litraa puhdistettua vetta. Suurin osa tulee Warragamban tekoaltaasta. Kurnellissa sijaitseva suolanpoistolaitos palvelee 1,5 miljoonaa ihmista. Kaikkiaan vesilaitoksella on 251 tekoallasta.
[14]
Yli puolet verkostosta on yli 70 vuoden ikaista. Suunnitelmissa on muuttaa vesihuolto hajautetuksi jarjestelmaksi.
[15]
Jatehuolto on perinteisesti tarkoittanut jatteen kasaamista maantayttoaineeksi. Tavoitteena on saada 66 % kotitalousjatteesta muualle kuin kaatopaikoille vuoteen 2014 mennessa.
[16]
Kaupungin suunnitelmissa on vahentaa kasvihuonekaasujen paastoja 70 %:lla vuoden 2006 tasosta vuoteen 2030 mennessa. Siihen sisaltyy lupaus kattaa 30 % sahkokulutuksesta uusiutuvilla energianlahteilla. Kaupungin keskeisten rakennusten katoille asennetaan aurinkopaneeleita. Aurinkoenergiaa kaytetaan myos kuuman veden tuottamiseen. Toinen uusiutuvien lahteiden kayttostrategia liittyy jatteiden hyodyntamiseen.
[17]
Sydneyn kansainvalinen lentoasema
on avattu vuonna 1920, joten se on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoasemista. Se sijaitsee vain 8 km suurkaupungin keskustasta.
[18]
Toista lentoasemaa on suunniteltu pitkaan, ja tavoitteena on avata se vuonna 2027.
[19]
Suur-Sydneyn
julkista liikennetta hoitaa laaja paikallisjunaverkko. Keskustan rengaslinjalta, jossa on seitseman asemaa, lahtee junia eri puolilla oleviin lahioihin. Junat kulkevat aamuviidesta keskiyohon. Junaliikennetta taydentavat linja-autot.
[20]
Sydneyn metropolialueen vaesto kasvoi lahes kymmenen prosenttia vuosien 2001 ja 2011 vaestonlaskentojen valilla.
[21]
Suurin osa sydneylaisista on sukujuuriltaan
britteja
ja
irlantilaisia
. Monilla kadunnimilla onkin vastineet
Englannissa
. Myohemmin siirtolaisia on saapunut myos
Italiasta
,
Kreikasta
,
Libanonista
ja
Aasiasta
. Vuonna 2006 Sydneyn asukkaista 31,7 % oli syntynyt ulkomailla.
[22]
Sydneyssa on
kiinalaisten
asuttama
Chinatown
, jonka katukuvassa aasialaisia nakyy huomattavasti enemman kuin eurooppalaisia.
|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
- 1800: 2 540 asukasta
- 1820: 12 000
- 1851: 39 000
- 1871: 205 800 (
Kultaryntays
)
- 1901: 500 000
- 1925: 1 039 000
- 1962: 2 000 000
- 2001: 3 336 542
- 2006: 4 119 190
- 2008: 4 399 722
- 2011: 4 391 674
- 2016: 4 446 807
Sydneyssa toimii viisi yliopistoa.
[23]
Sydneyn yliopisto
on Australian vanhin ja noin 48 000 opiskelijallaan maan toiseksi suurin. Kensingtonin kaupunginosassa toimivassa
Uuden Etela-Walesin yliopistossa
on 46 000 opiskelijaa.
Western Sydney Universityssa
(WSU, ent. University of Western Sydney) on noin 45 000 opiskelijaa ja kuusi kampusta lantisen Sydneyn eri osissa.
Macquarien yliopistossa
opiskelijoita on 24 000. Se painottaa myos etaopetusta.
Sydneyn teknillinen yliopisto
(University of Technology Sydney, UTS) kuuluu Australian parhaisiin.
[24]
Kansainvalisessa yliopistovertailussa, ns. Shanghai-listalla, Sydneyn yliopisto on naista ainoana sadan parhaan joukossa, ja sen edella on nelja yliopistoa muualta Australiasta.
[25]
Sydneyn kaupunkialue on jaettu yli 650 postinumeroalueeseen ("suburbs"), ja sita hallitaan 40 paikallishallintoalueena (LGA). Yhteen paikallishallintoalueesen saattaa kuulua jopa 44 postinumeroaluetta.
[26]
[27]
Samaan tapaan kuin
Lontoossa
on
Lontoon City
, myos Sydneyssa
Sydneyn City
("City of Sydney") kattaa vain suurkaupungin keskeisimmat osat. Sen pinta-ala on 26 neliokilometria.
[28]
Sydneyn oopperatalo
- Keskella kaupunkia on Hyde Parkin puisto, jonka laidalla on Australian kansallismuseo. Museossa voi tutustua Australian historiaan.
- Darling Harbour on satama-aluetta, jonka laidalla on runsaasti ravintoloita ja matkamuistomyymaloita. Satamassa sijaitsee suuri Sydney Aquarium, jossa voi tutustua mm. haihin, vesinokkaelaimiin ja koralliriutoilla elaviin kaloihin.
- Bondi Beach on kuuluisin kaupungin rannoista. Se on linja-automatkan paassa Sydneyn keskustasta. Uimareiden kannattaa varoa voimakkaita aaltoja ja virtauksia ? parhaiten ranta sopiikin surffaajille. Bondi Beachin vieressa on myos muutama pienempi aurinkoranta, kuten Tamarama Beach. Pohjois-Sydneyssa sijaitsee Manly Beach. Bondi Beachi:n hengenpelastajista on myos tehty oma ohjelma, Bondi Rescue.
- Koala Parkissa on naytteilla Australian omia elainlajeja, kuten
koala
,
kenguru
,
vompatti
, Australian pingviini,
kookaburra
eli isonauraja,
dingo
ja
kasuaari
. Elaintarha sijaitsee kohtalaisen juna- tai bussimatkan paassa Sydneysta.
Sydneyssa jarjestetaan vuosittain useita festivaaleja, joista suurin on Sydneyn juhlaviikot tammikuussa.
[29]
Kaupungissa ilmestyy kaksi suurta paivalehtea, The Sydney Morning Herald ja The Daily Telegraph.
[30]
Molempien kansallisten televisioyhtioiden (
ABC
ja
SBS
) paakonttorit ovat Sydneyssa,
[31]
[32]
Kaupungissa toimii myos kolme kaupallista televisiokanavaa.
Rugby
on Sydneyn suosituimpia urheilulajeja. Kaupungista tulee yhdeksan Australian paasarjan 16 joukkueesta. Jalkapallojoukkueista Sydney Swans pelaa maan paasarjassa ja Sydney FC A-sarjassa.
Sydneyssa jarjestettiin
kesaolympialaiset
vuonna 2000. Niita varten rakennettiin monia urheilupaikkoja kuten
Stadium Australia
, johon mahtuu 110 000 katsojaa.
[3]
Kriketin maailmanmestaruuskilpailuissa 2015
(Cricket World Cup) semifinaalit pelattiin Sydneyssa.
[33]
Koripallon kansallisissa sarjoissa pelaavat miesten Sydney Kings ja naisten Sydney Uni Flames. Kaupungissa toimivat myos verkkopallojoukkue (Swifts), ABL-tason baseballjoukkue (Sydney Blue Sox), maahockeyjoukkue (Waratahs) ja kaksi jaakiekkojoukkuetta (Penrith Bears ja Sydney Ice Dogs).
Sydneylla on kuusi ystavyyskaupunkia
Sydneyn oopperatalo, liikekeskustaa ja Sydney Harbour Bridge
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Maantieteelliset
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|