- Sosiaalidemokratiaa ei pida sekoittaa
sosialistiseen demokratiaan
eika
demokraattiseen sosialismiin
.
| Osa artikkelisarjaa
|
| Valtiomuodot
|
|---|
|
Vallan lahde
|
|---|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vallan ideologia
|
|---|
(yhteiskuntapoliittiset ideologiat)
|
(sosioekonomiset ideologiat)
|
(geokulttuuriset ideologiat)
|
|
Vallan rakenne
|
|---|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Sosiaalidemokratia
(vanh.
sosialidemokratia
) on poliittinen aate, joka kehittyi
1800-luvun
lopulla ja
1900-luvun
alussa. Varhainen sosiaalidemokratia kehittyi samalle ideologiselle perustalle kuin
marxilainen
sosialismi, mutta se asettui vastustamaan vallankumouksellisen
kommunismin
vaadetta vakivaltaisesta vallankumouksesta ja
proletariaatin diktatuurista
. Sosiaalidemokratian mukaan siirtyminen sosialistiseen yhteiskuntaan olisi mahdollista
parlamentaarisen
kehityksen kautta
vallankumouksen
sijaan. Sosiaalidemokratia pyrkikin muuttamaan yhteiskuntaa vahittaisten muutosten kautta demokraattisia vaikutuskeinoja hyodyntamalla.
[1]
[2]
1900-luvun jalkipuoliskolta alkaen sosiaalidemokratian valtavirta on irtautunut varsinaisesta
sosialismista
ja muuttunut aiempaa maltillisemmaksi. Sosiaalidemokratia tarkoittaa nykyaikana yha enemman
hyvinvointivaltioon
pyrkivaa
sekataloutta
tai sosiaalisin perustein ohjattua
markkinataloutta
. Varsinaiseen tuotantovalineiden yhteisomistukseen sen sijaan ei tyypillisesti pyrita, ja sosiaalidemokraattiset puolueet ovat ylipaansa etaantyneet marxismista ja
luokkataistelusta
. Nykyisin suuri osa sosiaalidemokraatisista puolueista ei myoskaan nae ristiriitaa
kapitalistisen
markkinatalouden ja sosiaalidemokraattisen yhteiskuntanakemyksen valilla. Myos Suomessa sosiaalidemokraattisen liikkeen valtavirta on siirtynyt kannattamaan markkinatalouden kontekstissa tapahtuvaa sekataloutta noin 1970-luvulta alkaen.
[1]
[2]
Sosiaalidemokratia jakaa sosialististen liikkeiden kasityksen siita, etta markkinoita, yhteiskunnan tulonjakoa ja yksityisia tuotantovalineita on tarpeellista kontrolloida sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi. Kuitenkin kasitykset siita, kuinka laajalti yhteiskunnan tulisi puuttua talouselaman toimintaan, ovat vaihdelleet historian aikana suuresti. Sosiaalidemokraattisten liikkeiden spektri onkin kattanut monenlaisia eri tulkintoja aina
valtiojohtoista
jarjestelmaa kannattavista liikkeista yksilon vapautta korostaviin
libertaristisiin
suuntauksiin. Nykyaikana varsinainen valtiojohtoinen sosialismi ei enaa ole sosiaalidemokratian piirissa yleisesti kannatettua, vaan sosiaalisesti oikeudenmukaista tulonjakoa pyritaan yleensa toteuttamaan vapaan markkinatalouden kontekstissa.
[3]
Tulonjaon sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ohella sosiaalidemokraatit ovat perustelleet taloudellisia tavoitteitaan esimerkiksi silla, etta tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen talousjarjestelma edistaa myos talouskasvua.
[2]
Sosiaalidemokraattiselle
hyvinvointivaltiolle
ominaista ovat laajat yhteisesti verovaroin rahoitetut julkiset palvelut, palkansaajan asemaa turvaavat kattavat tyoelaman sopimukset seka yhteiskunnan kaikille kansalaisille takaama
sosiaaliturva
ja
sosiaalivakuutus
. Naiden kautta syntyvan yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden nahdaan tuottavan myonteisia talousvaikutuksia.
lahde?
Hyvinvointivaltiopolitiikan ohella moderni sosiaalidemokratia on profiloitunut
totalitarismia
vastustavana ja
liberaalia demokratiaa
kannattavana aatesuuntana. Moderni sosiaalidemokratia avoimesti vastustaa marxilaista kasitysta, jonka mukaan liberaali demokratia olisi porvariston valtaa yllapitava rakennelma.
[2]
Sosiaalidemokraattien mukaan julkisella ohjauksella voidaan myos ehkaista tuotannontekijoiden, kuten tyovoiman ja luonnon hyodyntaminen alihintaan tai jopa niiden riisto.
lahde?
Sosiaalidemokratiaa lahin poliittinen aate on
sosiaaliliberalismi
, jonka mukaan julkinen valta on mukana takaamassa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Valtion tulee hoitaa peruspalvelut kansalaisilleen, mutta muuten sen pitaa olla sekaantumatta kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja ihmisyksiloiden elamaan. Erityisesti sosiaalidemokraattien oikean siiven ideologia on usein lahella
sosiaaliliberalismia
.
lahde?
Aiemmin historiassa kasite sosiaalidemokratia on ollut osin yhtapitava
reformisosialismin
tai
demokraattisen sosialismin
kanssa. Talloin sosiaalidemokraattien viimesijainen tavoite on ollut siirtyminen sosialistiseen talousjarjestelmaan parlamentaarisin keinoin. Nykyaikana suurin osa sosiaalidemokraattisista liikkeista ei lainkaan kannata sosialistiseen talousjarjestelmaan siirtymista, joten nykyaikaista sosiaalidemokratiaa ei enaa voida pitaa reformisosialismi tai demokraattisen sosialismin muotona.
[3]
Sosiaalidemokraattinen liike sai alkunsa
saksalaisen
tyovaenliikkeen keskuudessa. Sosiaalidemokratian eraana alullepanijana voidaan pitaa
August Bebelia
. Bebel perusti vuonna 1869 yhdessa
Wilhelm Liebknechtin
kanssa
Saksan sosiaalidemokraattisen tyovaenpuolueen
. Vuonna 1875 puolue liitettiin yhteen
Saksan yleisen tyovaenyhdistyksen
(saks.
Allgemeiner Deutscher Arbeiterverein
, ADAV) kanssa, mista sai alkunsa
Saksan sosiaalidemokraattinen puolue.
[2]
Bebelin aatteellinen tausta oli suurelta osin peraisin marxilaisuutta edeltavassa tyovaenliikkeessa.
[4]
Hanen keskeinen nakemyksensa oli, etta sosialistinen yhteiskuntajarjestys tulisi saattaa voimaan laillisin keinoin vakivaltaisen vallankumouksen sijasta.
[2]
Bebel myos vastusti
Otto von Bismarckin
aggressiivista sotilaspolitiikkaa, minka vuoksi hanet tuomittiin lopulta pitkaan vankeusrangaistukseen.
[4]
Saksassa sosiaalidemokraattinen liike kasvoi nopeasti. Se sai ensimmaiset kaksi valtiopaivaedustajansa
Reichstagiin
vuonna 1871. Vuonna 1912 sosiaalidemokraattinen puolue onnistui nousemaan Saksan suurimman puolueen asemaan, saaden 110 edustajanpaikkaa 397:sta.
[2]
Liikkeen menestys johtui suurelta osin
Eduard Bernsteinin
tekemasta tyosta. Bernsteinin tutkielma
Voraussetzungen des Sozialismus und die Aufgaben der Sozialdemokratie
(1899, suom.
Sosialismin edellytykset ja sosiaalidemokratian tehtavat
) muodostuikin sosiaalidemokraattiselle yhteiskuntakasitykselle keskeiseksi perusteokseksi.
[2]
Bernsteinin kritisoi marxilaisten sosialistien kasitysta, jonka mukaan kapitalismi olisi romahtamassa lahitulevaisuudessa. Sen sijaan kapitalismi vaikutti menestyvan hyvin ja ratkaisevan ne tyottomyyteen, tuotannon kannattavuuteen ja tulonjaon epatasaisuuteen liittyvat kriisit, joita Marx oli kapitalistiselle jarjestelmalle ennustanut. Bernsteinin mukaan sosialistien ei tulisikaan enaa keskittya luokkasotaan ja kapitalistisen yhteiskuntajarjestyksen tuhoamiseen, vaan pikemmin tavoitteena tulisi olla sosiaalisten uudistusten laillinen ja rauhanomainen lapivienti parlamentaarisen jarjestelman kautta.
[2]
Saksassa sosiaalidemokraattien saavuttama menestys johti siihen, etta liike tuli laajemmin tunnetuksi ja aate alkoi levita myos Saksan ulkopuolelle. Toisaalta
Venajan vallankumous
vuonna 1917 aiheutti sen, etta skisma sosiaalidemokraattien ja kommunistien valilla kasvoi entisestaan. Naiden kehityskulkujen myota sosiaalidemokratiasta alkoi tulla paitsi laajasti tunnettu ja kannatettu, myos selkeasti kommunismista erillinen aatesuunta.
[2]
Ensimmaisen maailmansodan
jalkeen tapahtunut ns.
ministerisosialismin
leviaminen eli sosiaalidemokraattien ottaminen mukaan hallituksiin oli oleellinen osa sosiaalidemokraattisten puolueiden siirtymista oikealle. Keskusta-vasemmistolaisuudesta on myohemmin tullut sosiaalidemokratian valtavirtaa ja nykyaan keskusta-vasemmistolaista sosiaalidemokratiaa edustavat kaikki suurimmat sosiaalidemokraattisiksi julistautuvat puolueet.
lahde?
Toisen maailmansodan
jalkeen sosiaalidemokraattiset puolueet nousivat valtaan monessa
Lansi-Euroopan
ja
Pohjois-Euroopan
maassa. Esimerkiksi
Lansi-Saksan
,
Ruotsin
ja
Yhdistyneen kuningaskunnan
politiikassa sosiaalidemokratiasta tuli vaikutusvaltainen ja laajaa kannatusta nauttiva liike. Sosiaalidemokratiaan alkoi tassa vaiheessa myos syntya enenevissa maarin maakohtaisia eroja painotuksissa. Yleisesti nykyaikaisia sosiaalidemokraattisia liikkeita kuitenkin yhdistaa pyrkimys sosiaalisesti oikeudenmukaiseen talousjarjestelmaan markkinatalouden viitekehyksessa ja demokraattisen yhteiskuntajarjestyksen puolustaminen.
[2]
Suomessa sosiaalidemokratia on ollut historiallisesti tarkasteltuna merkittava liike. ”Suomen ensimmaiseksi sosiaalidemokraatiksi” on luonnehdittu 1890-luvun alkupuolella
Helsingin tyovaenyhdistyksessa
vaikuttanutta kirjansitoja
Vilho Virtaa
.
[5]
Jarjestaytynyt sosiaalidemokraattinen liike Suomessa sai alkunsa 1899 kun tyovaenyhdistysten edustajat ympari maan perustivat Suomen tyovaenpuolueen, joka myohemmin oli kehittyva Suomen Sosialidemokraattiseksi Puolueeksi. Edustajat julistivat
Forssan ohjelmassa
listan tavoitteita, jotka he asettivat puolueelle poliittisen paatoksentekoprosessin kautta toteutettaviksi.
lahde?
Heti
ensimmaisissa vaaleissa 1907
sosiaalidemokraatit saavuttivat suurimman puolueen aseman eduskunnassa. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue siirtyi keskustavasemmistoon vuoden 1918
sisallissodan
jalkeen, kun puolueen vallankumousta kannattanut tai siihen mukaan lahtenyt johto vangittiin tai pakeni maasta. Varsinkin
Vaino Tannerin
rooli oli tassa prosessissa keskeinen. Sittemmin SDP:n enemmisto on ollut parlamentarismin kannalla ja vakivaltaista vallankumousta vastaan.
lahde?
1900-luvulla SDP on suuressa osassa vaaleja onnistunut saavuttamaan suurimman puolueen aseman. Sosiaalidemokraattinen liike on myos kyennyt viemaan lapi monia esittamiaan muutoksia. Nykyinen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pitkalti naiden muutosten seurausta.
lahde?
|
|---|
| | | Poliittinen sijoittuminen
| | | | | | | | |
|