Silkkitie oli joukko yhteenliittyneita kauppareitteja, jotka kulkivat Aasian halki Kiinan Xi’anista Syyrian Antiokiaan ja muihin Lahi-idan ja Euroopan kohteisiin. Silkkitien kautta kuljetettiin silkkia ja muita kauppatavaroita, kuten norsunluuta , kultaa ja jalokivia paaasiassa karavaaneilla .

Varsinainen kaupanteko Silkkitiella tapahtui valittajien kautta. Karavaanit koostuivat Silkkitien varrella asuvista kansoista. Kiinalaiset eivat itse rahdanneet suosittua silkkiaan Roomaan, vaan myivat sen intialaisille, jotka myivat sen taas eteenpain. Kiinalaisilla ja roomalaisilla ei ollut suoria kauppakontakteja.

Silkkitien juuret perustuvat Aleksanteri Suuren valloituksiin 300-luvulla eaa. ja etenkin Kiinan pyrkimyksiin saada poliittista ja sotilaallista valtaa Keski-Aasiassa toisella vuosisadalla eaa., mika johti kauppasuhteiden syntyyn lannen ja idan valilla. Reittien kayttaminen silkinvientiin alkoi roomalaisten kiinnostuttua silkista ajanlaskun ensimmaiselta vuosisadalta alkaen. Silkkitien kukoistuskausi oli Tang-dynastian aikana n. 600?700 jaa. Silkkitie taantui Mongolivaltakunnan hajaantumisen jalkeen 1300-luvulla ja hiipui lopullisesti 1400-luvulla Kiinan ja Euroopan valisten merireittien loytymisen myota.

Nimi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nimea Silkkitie ( saks. Seidenstraße ) kaytti ensimmaisena saksalainen maantieteilija Ferdinand von Richthofen vuonna 1877. ^{[1] [2]}

Reitti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Silkkitie koostui useista risteilevista ja polveilevista reiteista ja poluista. Koska maassa ei yleensa nakynyt valmista reittia, matkaajat palkkasivat aina matkan varrelta paikallisia oppaita etappien valille. Jos jokin reitti osoittautui vaikeakulkuiseksi, matkaajat vaihtoivat sen toiseen. Reitit kulkivat kaupunkien valilla. Monet kaupungit olivat puoli-itsenaisia kaupunkivaltioita, joiden hallitsijat valvoivat kauppaa seka ostivat tavaraa. ^[3]

Silkkitie alkoi Kiinasta Shaanxin maakunnasta Xi’anista , joka oli Kiinan paakaupunki 206 eaa. ? 25 jaa. Sielta reitti kulki lanteen Lanzhoun poikki ja jatkoi Kiinan muurin lansiosien myotaisesti Gansun kaytavan kautta Dunhuangiin . Siella reitit haarautuivat. Pohjoinen paareitti kulki Tien?an -vuorten etelareunaa pitkin ja Taklimakanin autiomaan pohjoispuolitse, kulkien Hamin , Turfanin , Korlan , Kuchan ja Aksun keidaskaupunkien kautta Ka?gariin autiomaan lansipuolelle. Sen pohjoispuolella kulki viela toinen reitti, joka kiersi Tien?an-vuoret pohjoisen kautta Almalikin, Balasagunin, Ta?kentin , Samarkandin ja Buharan kautta. Etelainen reitti kulki Taklimakanin etelapuolitse Charkhlikin, Cherchenin, Niyan, Keriyan, Hotanin ja Yarkantin kautta Ka?gariin . ^[4]

Ka?garista Silkkitie jatkui Pamir -vuoriston ohi joko pohjois- tai etelapuolelta. Kauppiaat kayttivat pohjoista reittia Samarkandiin ja Buharaan tai etelaista reittia Balkhiin nykyisessa Afganistanissa ja sielta Merviin . Mervista reitit veivat Bagdadin kautta Valimeren ja Mustanmeren rannikkokaupunkeihin ja muualle Lahi-itaan, kuten Damaskokseen , Antiokiaan , Konstantinopoliin ja Trabzoniin . ^[5] Satamista kauppatavara laivattiin lopuksi Valimeren yli. ^[6]

Olosuhteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Silkkitien Keski-Aasian vuoristoinen ja aavikkoinen osuus oli ilmastollisesti hyvin vaativa. Talvi kestaa alueella kahdeksan kuukautta, lampotilat vaihtelevat ?40 asteesta +40:een, alueella sataa alle 200 mm vuodessa ja tuuli on voimakasta ja puhaltaa hienoa hiekkaa ilmaan. Vetta oli vaikea saada, ja karavaanit saattoivat joskus joutua kulkemaan kolmekin vuorokautta kaivojen valilla. Reittia vaani myos paljon ryovareita. Elaimia seudulla on vain vahan, lahinna kameleita, aaseja, antilooppeja, gaselleja, villilampaita ja susia, jotka kaikki pystyvat liikkumaan pitkia matkoja ruoanhaussa. Lintuja on vahan. Silkkitien keskiosat olivat karuudestaan huolimatta etnisesti, uskonnollisesti ja kielellisesti hyvin monimuotoiset. ^[7]

Kulkeminen ja kauppatavarat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Silkkitieta matkattiin keskiajalla yleensa hevos- ja kamelikaravaaneilla. Koko matkan varrelle Turkista Kiinaan asti rakennettiin suuria tienvarsimajataloja eli karavaaniseraljeja ihanteellisesti yhden paivamatkan eli 30?40 kilometrin valein. Karavaaniseraljeissa kauppiaat paitsi lepasivat ja soivat, myos kavivat kauppaa paikallisten tai toistensa kanssa ja harjoittivat kulttuurinvaihtoa. ^[1]

Harvat kauppiaat kulkivat Silkkitieta paasta paahan, vaan useimmat matkasivat vain noin 500 kilometrin matkaa edestakaisin oman kotikaupunkinsa ja toisen kaupungin valilla. Kauppaa kaytiin suurimmaksi osaksi kaupungista toiseen. Pitkanmatkan karavaanit, joissa oli satoja elaimia, olivat harvinaisia, ja silloin kyse oli yleensa valtioiden valisesta lahettilaiden vaihdosta. ^[8]

Silkkitieta pitkin kuljetettiin silkin lisaksi monenlaista muutakin tavaraa, kuten kemikaaleja, mausteita, metallia, satuloita ja nahkatuotteita, lasia ja paperia. Silkkitiella kuljetetun tavaran maara oli melko pieni. Sita suurempi merkitys Silkkitiella oli ajatusten, teknologioiden ja taiteellisten aihelmien valittajana. ^[9]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Varhaiset kauppayhteydet hellenistisena aikana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Euroopan, Lahi-idan ja Pohjois-Afrikan valilla on ollut kauppayhteyksia jo hyvin varhaisina aikoina, samoin Kiinan ja Keski-Aasian. Ensimmainen merkittava askel kohti lannen ja Kaukoidan yhdistavaa kauppareittia otettiin kun Makedonian Aleksanteri Suuri tunkeutui 300-luvulla eaa. syvalle Keski-Aasiaan ulottaen valtakuntansa lahes nykyisen Kiinan rajoille. Kun yksi Aleksanterin entisista kenraaleista , Ptolemaios , nousi valtaan Egyptissa , alkoivat helleenit harjoittaa kauppaa Mesopotamiaan , Intiaan ja Ita-Afrikkaan maayhteyksien ja Punaisenmeren satamiensa kautta. Kauppaan osallistuivat monet valikadet, kuten nabatealaiset ja muut arabit . Kreikkalaisten valta Keski-Aasiassa kesti kolme vuosisataa ja laajeni edelleen idemmaksi etenkin Euthydemusin kaudella. Kreikkalaisten arvellaan lahettaneen retkikuntia aina Kiinan Turkestaniin asti.

Kiinalaiset avaavat Silkkitien [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraava askel otettiin n. 130 eaa. Kiinan Keski-Aasiaan suuntaamien lahetystojen myota. Keisari Wudi lahetti "Suuren matkailijan" Chang Chienin tugaanien luokse tarkoituksena solmia heidan kanssaan liitto hunneja vastaan. Tama ei onnistunut, mutta Chienin vaiheikas matka toi keisarille tietoja alueen vauraista ja aiemmin tuntemattomista kuningaskunnista, kuten Ferganasta , Baktriasta ja Parthiasta . Kiinalaiset pyrkivat niiden kanssa kauppasuhteisiin. He olivat erityisen kiinnostuneita ferganalaisten hallussa olleista kookkaista ja voimakkaista hevosista, joita kutsuttiin "taivaallisiksi hevosiksi". Kiinalaiset lahettivat kymmenia lahetystoja naihin maihin ja aina Seleukidien hallitsemaan Syyriaan saakka.

Varsinaisesti Silkkitie syntyi viimeisella esikristillisella vuosisadalla Kiinan Han-dynastian pyrkimyksista vahvistaa reittia Intiaan ja lansimaailmaan. Naihin pyrkimyksiin kuuluivat seka siirtokunnat Tarimin altaassa , jotta kauppasaattueita voitaisiin suojella rosvoilta, etta diplomaattisuhteiden luominen naapurivaltioihin. Merellinen Silkkitie avautui Kiinan hallitseman Jiaozhin (nykyisin Vietnamin alueella, Hanoin lahella) kautta. Se laajeni Intian ja Sri Lankan satamien kautta roomalaisten Egyptin ja nabatealaisten Punaisenmeren satamiin asti.

Kauppakaravaanit kulkivat Keski-Aasian autiomaan reunoja keitailta toisille, mutta olivat alttiita alueen paremmin tunteville rosvoille. Kaupan valittajiksi syntyikin kaupunkeja, jotka sijaitsivat usein keitaiden lahella. Aavikon laajeneminen ja eroosio uhkasivat naita asutuksia alati, joten ne vaativat jatkuvaa asutusta ja huoltoa. Monet kaupungit ja asutuskeskukset tyhjenivat ja hautautuivat ajan saatossa hiekkaan, ja niista jaivat muistuttamaan vain paikalliset tarinat hiekkaan hautautuneista kaupungeista. Alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi vasta 1900-luvun tutkimusmatkailijat, kuten Sven Hedin , loysivat monet niista kulttuuriaarteineen.

Silkkikaupan kasvu Rooman aikana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Rooman ja Kiinan valiset yhteydet

Pian Rooman vallattua Egyptin 30 eaa., saannolliset kontaktit ja kauppayhteydet Intian, Kaakkois-Aasian , Kiinan, Lahi-idan, Afrikan ja Euroopan valilla lisaantyivat selvasti. Tuotteita, teknologioita ja ajatuksia alkoi levita maanosista toisiin. Intensiivinen kauppa Kiinan ja Rooman imperiumin valilla alkoi pian silkin voimalla, johon roomalaiset olivat hullaantuneet. Kauppa oli saannollista, organisoitua ja naiden aikakautensa suurvaltojen suojelemaa. Silkkikaupan valittajina toimivat parthialaiset .

Silkki, jonka roomalaiset luulivat kasvavan puissa, heratti Roomassa myos vastustusta. Sita pidettiin saadyttomana, koska sen ei katsottu peittavan vartaloa tarpeeksi. Silkin suosio johti myos valtakunnasta poispain suuntautuvaan kultavirtaan. Rooman senaatti laati tuloksetta asetuksia, jotka saantelivat silkinkayttoa moraalisin ja taloudellisin perustein.

Myohemman Han-dynastian kronikka kertoo, etta ensimmainen roomalainen lahettilas matkusti Kiinaan merellisen reitin kautta vuonna 166. Hanen jalkeensa tuli useita roomalaisia lahetystoja.

Keski-Aasian talous- ja kulttuurivaihto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Buddhalaisuus alkoi kulkeutua Silkkitieta pitkin Kiinaan ja sielta edelleen Japaniin ja Koreaan noin viimeiselta esikristilliselta vuosisadalta alkaen. Aleksanteri Suuren valloitukset olivat synnyttaneet nykyisen Pakistanin?Afganistanin-alueelle ns. grekobuddhalaisen kulttuurin , jossa intialaiset ja kreikkalaisperaiset vaikutteet sekoittuivat. Koska suoran tien Intiasta Kiinaan esti Himalajan vuoristo, oli Kaukoitaan levinnyt buddhalaisuus juuri tata kreikkalaisvaritteista muotoa. Esimerkiksi tapa kuvata Buddhaa ihmishahmoisena on kreikkalaista vaikutusta: vanhempi traditio ei voinut ajatella jumalaksi korottautuneen Buddhan kuvaamista ihmiseksi. Muita Silkkitien kautta Kiinaan levinneita uskontoja olivat manikealaisuus ja harhaopiksi Bysantissa nimetty kristinuskon muoto nestoriolaisuus .

Kushan keisarikunta , joka sijaitsi Intian niemimaan koillisosissa, oli kulttuurivaihdon keskus. Kushan synnyttamasta kulttuurien valisesta vuorovaikutuksesta ovat todisteina toiselle vuosisadalle ajoittuvat aarreloydot, jotka sisaltavat runsaasti esineita kreikkalais-roomalaisesta, kiinalaisesta ja intialaisesta kulttuuripiirista.

Kauppa lannen ja idan valilla kehittyi myos meritse paatepisteinaan Aleksandria Egyptissa ja Kanton Kiinassa. Silkkitie edusti varhaista poliittista ja kulttuurista integraatiota kaupan kautta. Kukoistuskautenaan Silkkitie loi kansainvalisen kulttuurin, joka yhdisti niinkin kaukaisia kansoja kuin unkarilaisia, armenialaisia ja kiinalaisia.

Silkkitien vauraudet loivat uuden mahdollisuuden alueen paimentolaisille ryostajina tai kauppaa suojelevina palkkasotureina ja monista paimentolaisheimoista tuli taitavia sotureita. Silkkitie synnytti osaltaan monia paimentolaislahtoisia sotilasmahteja, kuten Kasaarien imperiumin ja Mongolivaltakunnan .

Silkkitien huippukohta koettiin Tang-dynastian aikana 700-luvulla. Talloin Chang'an kasvoi jopa kahden miljoonan asukkaan metropoliksi , jonka asukkaissa olivat edustettuina kaikki aikansa ammatit ja useat kansallisuudet. Tang-dynastian jalkeisen viiden dynastian ajan poliittisen hajaannuksen aikana Silkkitie taantui. Song-dynastia yhdisti Kiinan uudelleen, mutta Silkkitie ei enaa saavuttanut Tang-dynastian aikaista loistoaan.

Mongoliaika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mongolien ekspansio yli Aasian vuosina 1215?1360 toi poliittista vakautta ja heratti Silkkitien uudestaan. 1200-luvun lopulla venetsialaisesta Marco Polosta vaitetaan tuli yksi ensimmaisia Silkkitien kautta Kiinaan matkustaneita eurooppalaisia. Hanta seurasivat Kaukoitaan useat kristityt lahetyssaarnaajat. Ylellisyystavarat liikkuivat Kiinasta lanteen valikadelta toiselle, joten niiden hinta nousi korkeaksi.

Monet tekniset innovaatiot nayttavat saapuneen Kaukoidasta Eurooppaan naihin aikoihin. Niihin kuuluvat muun muassa painotekniikka ja ruuti . Kiinalaiset ja islamilaiset kartat lienevat inspiroineet ensimmaisia kayttokelpoisia maailmankarttoja, kuten Da Virgan ja Fra Mauron karttoja. Kiinalaiset d?onkit saattoivat antaa mallin suurempien laivojen rakentamiselle Euroopassa. Nama keksinnot edesauttoivat renessanssin syntya.

Mongolien valtakunnan hajaantuminen aiheutti kuitenkin myos Silkkitien poliittisen, kulttuurisen ja taloudellisen hajaannuksen. Silkkitien poliittiset voimapiirit muuttuivat kiinteammaksi ja yhteydet niiden valilla vahenivat. Turkmeeniheimot sulkivat Silkkitien lantisen paan taantuvalta Bysantilta ja kylvivat siemenet turkkilaiselle kulttuurille, joka kulminoitui myohemmin osmanien valtakuntana . Osaltaan kiinteiden, alueellisten valtioiden muodostumiseen vaikutti musta surma , joka oli tuhoisa paimentolaisvaestolle, osaltaan ruudin tuottama sotilaallinen voima, joka vahvisti kiinteita valtioita.

Silkkitien kaytto silkinkuljetukseen paattyi vuoteen 1400 mennessa.

Loytoretket: Eurooppa tavoittelee Aasiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Silkkitien katoaminen oli tarkeimpia tekijoita, jotka motivoivat eurooppalaisia etsimaan uutta reittia Kiinaan. Valtavat voitot odottivat sita, joka kykenisi muodostamaan suoran kauppayhteyden Aasiaan. Kristoffer Kolumbuksen vuoden 1492 Amerikan loytoretken alkuperainen motiivi oli uuden Silkkitien luominen. Aluksi eurooppalaisille oli suuri pettymys havaita, etta Aasian ja Euroopan valissa oli uusi manner.

Pyrkimys tehda suoraa kauppaa Kiinan kanssa oli myos Portugalin motiivi sen ekspansiossa Afrikan taakse vuoden 1480 jalkeen. Sita seurasivat hollantilaiset ja englantilaiset 1600-luvulla.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Silkkitie , Japanin television tuottama dokumenttisarja

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Hansen, Valerie:  The Silk Road: A New History . Oxford University Press, 2012. ISBN 9780195159318 . (englanniksi)
• Wood, Frances:  The Silk Road: Two Thousand Years in the Heart of Asia . Berkeley and Los Angeles: University of California Press, 2002. ISBN 0-520-24340-4 . (englanniksi)

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Hopkirk, Peter:  Silkkitie . (alkuperaisteos Foreign Devils on the Silk Road: The Search for the Lost Treasures of Central Asia 1980). Karisto, 1996. ISBN 9512336014 .
• Hedin, Sven:  Aasian karavaaniteilla . Suomentanut Tauno Karilas. WSOY, Karavaani-sarja, 1962.