Seine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo joesta. Pariisin lahimpine esikaupunkeineen kasittaneesta entisesta Seinen departementista on eri artikkeli.
Seine
Seine ja Pont Royal Pariisin keskustasta nähtynä.
Seine ja Pont Royal Pariisin keskustasta nahtyna.
Alkulahde Cote-d’Or , Saint-Germain-Source-Seine
Laskupaikka Englannin kanaali , Le Havre
Maat   Ranska
Pituus 777  km
Alkulahteen korkeus 471  m
Virtaama 500  m³ / s
Valuma-alue 78 600  km²
Seinejoen sijainti kartalla.
Seinejoen sijainti kartalla.
Seine virtaa Pariisin halki. Kuva on otettu Eiffel-tornista .

Seine / sεn / on joki Pohjois-Ranskassa . Seine on yksi Ranskan tarkeimmista vesivaylista, ja se kulkee muun muassa Pariisin halki. Joki on 777 kilometria pitka ja siten Ranskan toiseksi pisin 1 020-kilometrisen Loiren jalkeen. Antiikin aikoina Seine tunnettiin latinalaisella nimellaan Sequana .

Seinen tarkeimmat sivujoet ovat Aube , Marne ja Oise pohjoisessa seka Yonne ja Eure etelassa. Seine on yhdistetty kanavilla Schelde - (Escaut), Meuse -, Rein -, Saone - ja Loirejokeen .

Seinea ei tule sekoittaa Brysselin halki Belgiassa virtaavaan paljon pienempaan jokeen nimelta Senne , vaikka nimet aannetaankin samalla tavalla.

Reitti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seine alkaa Langresin ylangolta 471 metrin korkeudelta. Joen lahteet ovat Burgundissa noin 30 kilometria Dijonin kaupungista luoteeseen. [1] Seinen pituus on 777 kilometria, ja sen valuma-alue on noin 78 600 neliokilometria. [2]

Seine on ylajuoksullaan vain pieni puro, joka virtaa Burgundissa luoteeseen. Champagnen alueelle se paatyy hieman ennen Troyes’ta . Champagnessa Seine virtaa kuivassa liitukivitasangolla ja on jo tuossa vaiheessa tehnyt itselleen levean uoman . [3]

Aube laskee Seineen Romillyn lahella, ja sen jalkeen Seine kaartuu lanteen ja jatkaa leveaa laaksoa aina Montereauhun , jossa Yonne yhtyy Seineen. Seine alkaa pian taman jalkeen kulkea taas kohti luodetta ja ohittaa ennen Pariisia muun muassa Melunin ja Corbeil-Essonnesin . [3]

Pariisin rajalla Seineen laskee oikealta rannalta Marnejoki ja Pariisin jalkeen samalta rannalta Oisejoki . Joki virtaa loppujuoksunsa verkkaisesti ja mutkitellen. Mantes-la-Jolien jalkeen Seine saapuu Normandiaan ja laskee 16 kilometria pitkaan estuaariin , joka alkaa Tancarvillesta ja jatkuu Le Havreen saakka. [3]

Liikenne, energia ja vesihuolto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seine on ruopattu ja merikelpoiset alukset voivat purjehtia sita pitkin aina Roueniin saakka, joka sijaitsee 120 kilometria sisamaassa. lahde? Rouen oli 1500-luvulta lahtien Ranskan tarkein merisatama, mutta Le Havre ohitti sen 1800-luvulla. [3]

Pariisin tarkein kaupallinen satama on Gennevilliers’n satama . [3] Kaupalliset rahtialukset voivat kulkea jokea pitkin aina Bar-sur-Seineen , joka on 560 kilometria merelta. Pariisissa, 445 kilometria merelta, joki on vain 24 metria merenpinnan ylapuolella, mika tekee joesta hitaasti virtaavan ja siten helposti purjehdittavan.

Seinen vesi on Ranskalle tarkea resurssi. Ydinvoimalaitokset ja kaukolampovoimalat saavat joesta lauhdevetensa . Puolet vedesta kaytetaan Pariisin alueella, niin teollisuuden kuin kulutuksenkin tarpeisiin. Le Havren ja Rouenin valisella alueella kaikesta vedesta kolme neljasosaa saadaan Seinesta.

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pariisissa joen uomaa reunustavat korkeat kivivallit. Joen pohjoista puolta kutsutaan oikeaksi rannaksi ( Rive Droite ) ja etelaista puolta vasemmaksi rannaksi ( Rive Gauche ). Sen vartta pitkin kulkevat molemmilla puolilla rantakadut ( ransk. Quai ). Naiden rantakatujen varsilla sijaitsevat muun muassa Ranskan kansalliskirjasto , Louvre , Place de la Concorde , Musee d'Orsay ja Eiffel-torni . Joella kulkee vesibusseja, rahtialuksia ja suuria turistiveneita ( bateaux-mouches ). Vasen ranta on taiteilijoiden suosiossa. Joessa on Pariisin kohdalla saaret Ile Saint-Louis ja Ile de la Cite , joista jalkimmaisella sijaitsee Notre Damen katedraali .

Seinen rannat Pariisissa liitettiin osaksi Unescon maailmanperintoluetteloa vuonna 1991.

Tulvat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seine ja sen sivujoet tulvivat vuosittain, mutta suurta tuhoa aiheuttavia tulvia on harvakseltaan. Edellinen suurtulva oli vuonna 1910, jolloin koko Pariisin keskusta oli veden vallassa. Tulvia on yritetty estaa rakentamalla tekojarvia ja altaita, joihin vetta voidaan ohjata. Jokea myos ruopataan jatkuvasti. Namakaan toimet eivat kuitenkaan auta, jos Seinen ja sen sivujokien Marnen, Auben ja Yonnen ylajuoksuilla sataa samanaikaisesti runsaasti. Talloin Suur-Pariisin tulva-alueen 850 000 asukkaalla on noin viikko aikaa valmistautua tulvaan. Suurtulvan uhatessa Pariisin metroliikenne pysaytetaan yhta linjaa lukuun ottamatta. Lisaksi useita rakennuksia, kuten sairaaloita ja vanhainkoteja evakuoidaan. Myos Louvrella on oma pelastussuunnitelma, jonka mukaan tuhansia alakerroksissa olevia teoksia siirretaan ylempiin kerroksiin turvaan. Siirtoa varten Louvreen on rakennettu hisseja ja ramppeja. [4]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Seine Basin UN Environment Programme/GRID-Geneva. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  2. ↑ D’ou vient l’eau de la Seine? GIP Seine-Aval. Viitattu 17.12.2023. (ranskaksi)
  3. ↑ a b c d e Dacharry, Monique & Smailes, Arthur Eltringham: Seine River Encyclopedia Britannica . 15.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  4. ↑ Patrick Le Louarn: Pariisilaiset odottavat pelolla vuosisadan tulvaa. Aamulehti , 13.1.2014, s. A10.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ranska
Unescon maailmanperintokohteet Ranskassa
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Seine&oldid=22053967 ”