Santahamina
Sandhamn
Kaupungin kartta, jossa Santahamina korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupunki	Helsinki
Suurpiiri	Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro	51
Pinta-ala	4,28  km²
Vakiluku	473 ( 2013 ) [1]
Vaestotiheys	95,6 as./km²
Osa-alueet	-
Postinumero(t)	00860
Lahialueet	Hevossalmi , Jollas , Suomenlinna , Itasaaret
Infobox OK

Santahamina ( ruots. Sandhamn ) on saari ja Helsingin 51. kaupunginosa, joka sijaitsee Laajasalon etelapuolella Ita-Helsingissa . Hevossalmen kaantosilta yhdistaa Santahaminan mantereeseen. Matkaa Helsingin keskustasta Santahaminaan maanteitse on noin 12 kilometria.

Saari on suljettua sotilasaluetta , jolle paasy edellyttaa kulkulupaa. HSL:n bussilinja 86 kulkee Santahaminaan. ^[2]

Rooli sotilasalueena [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Santahaminassa toimivat puolustusvoimien joukoista muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulu , Kaartin jaakarirykmentti seka osittain Logistiikkalaitos , Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merisotakoulu . Useat muutkin Etela- ja Ita-Suomen joukko-osastot seka rajavartiolaitoksen ja poliisin yksikot kayttavat saaren harjoitusalueita ja harjoitustoimintaan rakennettuja koulutustiloja ja -simulaattoreita. Saarella toimivat myos Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etela-Suomen maanpuolustuspiiri ja Puolustuskiinteistojen Etela-Suomen aluetoimisto. Saarelle on siirretty Maanpuolustuskorkeakoulun laitoksia ja kirjasto Sornaisista uuteen Santahamina-taloon. Santahaminaan paasevat henkilot, joilla on asianmukainen kulkulupa. Hevossalmen sillan takana Santahaminan puoleisessa paassa on sotilaspoliisin kulunvalvontapiste, Santahaminan portti, jossa saarelle pyrkivien kulkuluvat tarkastetaan. ^lahde?

Saarella varusmiespalvelustaan suorittaa yleensa noin 1 500 varusmiesta. Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelee vuosittain noin 750 akateemista sotilasta ja siviilia. ^lahde? Saarella oli vuoden 2009 alussa 418 vakituista asukasta. ^lahde? Santahaminan maa-alueet ja kasarmikiinteistot omistaa Senaatti-kiinteistot . Asuinkiinteistoista vastaa Kruunuasunnot ja osin Senaatti-kiinteistot. Saaren ymparoivia vesialueita hallitsee Metsahallitus. ^lahde?

Santahaminan saari luokiteltiin joulukuussa 2009 Valtioneuvoston paatoksella Valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimiljooksi. Santahaminan valtakunnalliset kulttuuriarvot koostuvan suomalaisen aikakauden arkkitehtuurista, josta tarkeimpana Maanpuolustuskorkeakoulun funkkiskasarmialueesta, venalaisesta punatiilikasarmialueesta ja 1800-luvun linnoituslaitteista ympari saaren. Paatos on Santahaminan alueen tulevaisuuden kannalta merkittava: koko saari on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriymparistoksi . Se maarittaa suuntaviivat maapohjan ja arvokiinteistojen omistajalle seka saaren kayttajille. Tama tarkoittaa olevien kulttuuriarvojen vaalimista ja niiden olemassaolon huomioon ottamista saaren ja rakenteiden sailyttamisessa ja kaytossa.

Saaren pinta-ala on 400 hehtaaria, josta 12 hehtaaria on vesijattomaata . ^[3]

Saarella on noin 900 vakituista tyopaikkaa. Puolustushallinnon palveluksessa on noin 850 tyontekijaa. Kaupungin virkoja on Santahaminan ala-asteen koulussa, paivakodissa, leikkipuistossa ja Helsingin oljyntorjuntavarikolla.

Santahamina on kuulunut vuodesta 1946 lahtien Helsinkiin ja sita ennen Helsingin maalaiskuntaan . Autonomian aikana 1800-luvun alkupuolelta vuoteen 1918 asti saari kuului Viaporin venalaiseen varuskuntaan. Keskiajalta 1800-luvulle Sandhamnin kyla ja paasaari lahisaarineen olivat osa Helsingin pitajaa.

Saari on ollut moneen otteeseen kansainvalisen politiikan kannalta merkityksellisten tapahtumien keskipisteessa. Erityisen tarkea asema merilinnoituksen osana silla oli Krimin sodassa ja Viaporin kapinassa . ^[4]

Santahaminan asema puolustusvoimien varuskuntasaarena on juridisesti vahvistettu Helsingin yleiskaavassa ja Uudenmaan maakuntakaavassa.

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Esihistoriaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noin 4500 vuotta sitten Itameresta kohonnut Santahaminan saari oli viikinkiaikainen merenkulkijoiden pysahdys- ja kauppapaikka. Saarelle vakiintui pysyva asutus 1200-luvulla. Ensimmainen kirjallinen maininta on vuodelta 1423, jolloin Viipurin linnan paallikko, ritari Krister Nilsson, kirjasi kirjeen Santahaminasta.

Strateginen asema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Santahaminan muistiinmerkitty historia on paaosin sotahistoriaa. Menneina vuosisatoina ovat Ruotsin , Venajan , Saksan , Englannin ja Ranskan sotatoimet kohdistuneet Santahaminaan naiden ajaessa erilaisia etujaan.

Santahaminalla on vuosisatojen varrella ollut tarkeitakin hetkia Suomen historiassa. Nahtyaan viikinkien ja varjagien lisaksi keskieurooppalaisia kauppiaita Santahamina oli kahteen eri otteeseen ehdolla Suomen paakaupungiksi.

Vantaanjoen ja saaristovaylien lisaksi Turun ja Viipurin valinen Kuninkaantie ja Hameen tie muinaisesta Vanajasta kohtasivat Helsingin pitajan alueella mahdollistaen tavaran valittamisen muualle Suomeen. Talonpojista tuli laivanvarustajia, syntyi useita vuosisatoja kestava talonpoikaispurjehdusten perinne. Helsingin seudun talonpoikien kaupankaynti Suomenlahden yli oli vilkasta vuonna 1219 perustetun ja alueen metropoliksi kehittyneen Tallinnan kanssa.

Vaasojen aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuningas Kustaa Vaasa etsi seudulta sopivaa paikkaa syrjaan jaaneen Turun tilalle perustettavalle uudelle kaupungille vuonna 1548. Kaupungin paikaksi suunniteltiin aluksi Santahaminaa. Hanke kariutui ankaraan talveen, maayhteyksien puutteeseen ja Uudenmaan talonpoikien vastustukseen. Sen sijaan noin kuusi kilometria pohjoisemmaksi, Vantaanjoen suulle perustettiin kaksi vuotta myohemmin Helsingin kaupunki.

Vuonna 1638 Pietari Brahe esitti valtioneuvostolle uuden kauppakaupungin perustamista Santahaminaan 100 vuotta hiljaiseloa viettaneen Vanhankaupunginlahden kauppapaikan tilalle. Hanke kariutui talloinkin talonpoikien vastustukseen. Helsingfors syrjaytti Sandoon merenkulkijoiden kartoista 1600-luvun puolivalissa. Suurten alusten ja valtiomiesten aika Santahaminassa vaistyi. Kaupankaynnin ehtyessa saari muuttui yli sadan vuoden ajaksi kalastaja- ja luotsikylaksi. Saarella sijaitsi kaksi pienta parinkymmenen ihmisen kruununkylaa.

Joukkohaudat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Santahaminan saareen on haudattu tuhansia vainajia muun muassa 1700- ja 1800-lukujen rutto- ja koleraepidemioiden seurauksena kun Helsingin ensimmainen kirkko tarvitsi hautausmaita. Santahamina toimi myos Viaporin epidemiahautausmaana.

Hattujen sota ja venalainen tykistoalue [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hattujen sodan ensimmaisena sotavuonna 1741 venalaiset rakensivat tykkipattereita Santahaminan Lehmasaareen.

Suomen sota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen sodassa maaliskuussa 1808 kaksi venalaiskomppaniaa miehitti Santahaminan saartaen Viaporin maitse. Santahaminan lansikarkeen rakennettiin 8-tykkinen morssari- ja kanuunapatteri. Muun muassa taalta tulitettiin Viaporia. Santahamina jai venalaisen varusvaen kayttoon, erityisesti Viaporin tykisto- ja jalkavakijoukkojen harjoitusalueeksi.

Suomen suuriruhtinaskunnan aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmainen kasarmi rakennettiin Santahaminan tiilitehtaan yhteyteen 1820-luvun lopulla Santahaminan keskiosan hiekkaisen tasanteen, myohemmin Saharana tunnetun alueen pohjoisreunalle. Saarelle rakennettiin 1832 tykiston kovapanosampumarata, joka toimi lahes koko 1800-luvun.

Viaporin vallien vahvistamiseksi rakennusmateriaaliksi tuotiin Santahaminasta suuret maarat savea, kivea ja hiekkaa. Myos mittava osa kantakaupungin 1800-luvun puolivalin vuosikymmenten kasarmien, nykyisten virastorakennusten, tiilista on puristettu Santahaminan sorasta ja savesta.

Krimin sotaan , mita Itameren osalta kutsuttiin Oolannin sodaksi Ahvenanmaan mukaan, liittyen Santahamina linnoitettiin. Saaresta tuli tykistosaari, jonka 12 patterissa palveli 1 100 tykkimiesta. Heista suomalaisia oli noin 700 miesta. Paaosa patterialueista on sailynyt naihin paiviin asti. Linnoitustykiston patterialueet sisaltavat rintavarustuksia, kallioluolia, bunkkereita, ammuskomeroita, mukulakivisia tykkiteita, aukioita, laitureita ja varastorakennuksia. Patterit luokitellaan muinaismuistoiksi.

Suomenlinnassa puhkesi 1906 Viaporin kapina , mika aiheutti Suomessa suojeluskuntien ja tyovaen jarjestyskaartien muodostumisen ja mika vaikutti myos Santahaminaan.

Venajan keisarikunnan Itameren laivastoa varten perustettiin 1908 Santahaminaan Santahaminan radioasema . Suomen tasavallan itsenaisyyden alussa tasta sotilasradioasemasta tuli hetkeksi myos ajoittain lahettava yleisradioasemakin, minka toimintaa yllapiti kenttalennatinpataljoona .

Suomen sisallissota ja itsenaisyyden aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saaren historian synkimmat ja katkerimmat hetket lienee koettu sisallissodan jalkeisina aikoina, jolloin saarella toimi Santahaminan vankileiri ja hautauspaikka. Sisallissodan jalkimainingeissa Santahaminan hautauspaikka toimi Helsingin vankileireilla, erityisesti Suomenlinnassa, kuolleiden hautauspaikkana. Nykytutkimuksen perusteella saareen on haudattu noin 1500 Helsingin vankileireilla kuollutta henkiloa.

Koko itsenaisyyden ajan Santahamina on ollut sotilasaluetta. Erityisesti jatkosodan aikana Santahamina toimi vahvana ilmapuolustuksen tukikohtana ja pelasti osaltaan paakaupungin taydelliselta tuholta. Santahaminan sotilastukikohdan luonne ja merkitys ilmenivat kylman sodan aikana useaan otteeseen: esimerkiksi Neuvostoliiton miehittaessa T?ekkoslovakian Suomen puolustusvoimat valmistautuivat suojamaan Helsingin koskemattomuuden muun muassa Santahaminasta. Alueen rooli kaupungin sivulle ja eteen tyonnettyna tukikohtana on tarkea Helsingin alueen ilma- ja merivalvontajarjestelmille seka sen puolustusjarjestelmalle.

Radioniemi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Santahaminan lansirannalla sijaitseva Radioniemi esiintyy vanhoissa kartoissa mm. nimilla Krakkosudden (1778) ja Krakbodsudden (1816). Paikka on saanut nykyisen nimensa radioasemasta, jonka venalaiset rakensivat Itameren laivastonsa tarpeita varten vuonna 1908. Suomen itsenaisyyden aikana radioasema oli Posti- ja lennatinlaitoksen hallussa. ^[5] Santahaminan itaosan Kissalampi, jonka nimi perustuu vanhoihin paikannimiin Kattsundet (1778) ja Kattsundsudden (1808), on syntynyt merenlahden (vuoden 1778 kartassa Grund Wiken) umpeutuessa. ^[6]

Santahaminan nimi eri vuosisadoilla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Saaren nimen kehittyminen 1400-luvulta nykypaivaan kuvaa hyvin eri kansojen vaikutusta Santahaminaan. Saaresta on vuosisatojen varrella kaytetty erilaisia nimityksia:

• Santhavne (1423)
• Santhaven (1429)
• Sandhaffn (1431)
• Sandhamffn (1509)
• ssant hauwen (1530)
• Sandhampn (1548)
• Sandhammer (-1550)
• Sandhamn (1571)
• Santam (1592)
• Sandhampnby (1593)
• Sandoo (1650)
• Sandholm (1690)
• Sandhams Landet (1749)
• Sandhamns o (1749)
• Ostrov Lagernyi (1808-1890)
• Ostrov Sandam (1890-1917)
• Sandhamn (1900-l)
• Santasatama (1900 ap.)
• Santahamina (1918)
• Sandham (1920)
• Sandhamns O (1921)
• Santahamina ? Sandhamn (1946 virallisesti)

Lahes kaikki nimet viittaavat saaren hiekkaiseen maaperaan ja saaren satamaan tai satamiin. Nimi on ilmeisesti tarkoittanut saarta, jolla Santahaminan kyla sijaitsee, ja saaren satamalahtea. ^lahde?

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• [1]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Santahamina Wikimedia Commonsissa

• Santahaminan kotisivut

• Halen, Harry 2002: Viaporin kapinassa 1906 teloitetut seka muut surmansa saaneet. Unholan Aitta 14, Helsinki.
• Halen, Harry 2007: Venajan sotavaki ja sen henkilotappiot Helsingin alueella 1. maailmansodan aikana. Unholan Aitta 27, Helsinki.
• Hautamaki, Erik:  Kotisaareni Helsingin sylissa : Santahaminaa 1921-39 . Helsinki: Santahaminan Saarenpojat], 2002. ISBN 952-91-4580-2 .
• Kronlof, Hans 2007: Santahaminan poikia 1937?1939. Karisto, Hameenlinna.
• Kuosmanen, Merja (toim.) 1989. Santahaminalainen. Kesa 1989. Santahaminan ala-aste. Desktop Oy, Helsinki.
• Nieminen, Jarmo 2009:  Santahamina ? sotilassaaren luontoaarteet . Maanpuolustuskorkeakoulu, 2009. ISBN 978-951-25-2014-5 .
• Nieminen, Jarmo 2012: Santahamina - Sinivalkoinen saari . Maanpuolustuskorkeakoulu 2012 (Juvenes Print), Helsinki.
• Manninen, Markus 2000: Viapori - maalinnoitus ensimmaisessa maailmansodassa 1914-1918 . Sotamuseo, Helsinki.
• Nieminen, Marko 2007: Santahamina ? Viaporin linnoituksen itainen lukko. Toimittanut Jarmo Nieminen. Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos. Maanpuolustuskorkeakoulu ja Edita Prima Oy, Helsinki.
• Santahamina Lapsuutemme sotilassaarella 1940- ja 1950-luvulla . Santahaminan Saarenpojat SA-SA RY. Edita Prima Oy, Helsinki.
• Santahaminasuunnitelma 2007 . Puolustusministerio. Kirjapaino Keili Oy.
• Saressalo, Jussi (toim. ) 1992: Santahamina ? Saari sillan takana. Santahamina Seura ry. Topografikunta, Helsinki 1992.
• Strang, Jan: ”Santahaminen saaret”,  Saaristounelmia Helsingissa ? Vartiosaaren ja Helsingin itasaariston pienten saarten historia , s. 276?291. Helsinki: Antiikki-Kirja, 2016. ISBN 978-951-98135-2-3 .
• Sadevirta, Sirkka: Laajasalon, Villingin ja Santahaminan historia. Hgin kaupunkisuunn.viraston julkaisuja 1994:14. Helsinki.

n k m Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittain Etelainen suurpiiri 1. Kruununhaka 2. Kluuvi 3. Kaartinkaupunki 4. Kamppi 5. Punavuori 6. Eira 7. Ullanlinna 8. Katajanokka 9. Kaivopuisto 13. Etu-Toolo 14. Taka-Toolo 20. Lansisatama Hernesaari Jatkasaari Lapinlahti Ruoholahti 31. Lauttasaari Koivusaari Kotkavuori Myllykallio Vattuniemi 52. Suomenlinna Lantinen suurpiiri 15. Meilahti 16. Ruskeasuo Pikku Huopalahti Vanha Ruskeasuo 18. Laakso 29. Haaga Etela-Haaga Kivihaka Lassila Pohjois-Haaga 30. Munkkiniemi Kuusisaari Lehtisaari Munkkivuori Niemenmaki Talinranta Vanha Munkkiniemi 32. Konala 33. Kaarela Hakuninmaa Honkasuo Kannelmaki Kuninkaantammi Malminkartano Maununneva 46. Pitajanmaki Marttila Pajamaki Pitajanmaen yritysalue Reimarla Tali Keskinen suurpiiri 10. Sornainen Hanasaari Kalasatama Sompasaari Vilhonvuori 11. Kallio Linjat Siltasaari Torkkelinmaki 12. Alppiharju Alppila Harju 17. Pasila Ita-Pasila Keski-Pasila Lansi-Pasila Pohjois-Pasila 21. Hermanni Hermanninmaki Hermanninranta Kylasaari 22. Vallila 23. Toukola Arabianranta Toukola 24. Kumpula 25. Kapyla 26. Koskela 27. Vanhakaupunki Pohjoinen suurpiiri 28. Oulunkyla Maunula Maunulanpuisto Metsala Patola Pirkkola Verajalaakso Verajamaki 34. Pakila Ita-Pakila Lansi-Pakila 35. Tuomarinkyla Haltiala Paloheina Torpparinmaki Tuomarinkartano Koillinen suurpiiri 36. Viikki Latokartano Viikinmaki Viikinranta Viikin tiedepuisto 37. Pukinmaki 38. Malmi Ala-Malmi Malmin lentokentta Pihlajamaki Pihlajisto Tattariharju Yla-Malmi 39. Tapaninkyla Tapanila Tapaninvainio 40. Suutarila Siltamaki Tapulikaupunki Toyrynummi 41. Suurmetsa Alppikyla Heikinlaakso Jakomaki Puistola Tattarisuo Kaakkoinen suurpiiri 19. Mustikkamaa-Korkeasaari 42. Kulosaari 43. Herttoniemi Herttoniemenranta Herttoniemen yritysalue Lansi-Herttoniemi Roihuvuori 44. Tammisalo 48. Vartiosaari 49. Laajasalo Hevossalmi Jollas Kruunuvuorenranta Tullisaari Yliskyla 50. Villinki 51. Santahamina 53. Ulkosaaret Itasaaret Lansisaaret Aluemeri Itainen suurpiiri 45. Vartiokyla Itakeskus Marjaniemi Myllypuro Puotila Puotinharju Roihupelto Vartioharju 47. Mellunkyla Kontula Kivikko Kurkimaki Mellunmaki Vesala 54. Vuosaari Aurinkolahti Kallahti Keski-Vuosaari Meri-Rastila Mustavuori Niinisaari Nordsjon kartano Rastila Uutela Ostersundomin suurpiiri 55. Ostersundom 56. Salmenkallio 57. Talosaari 58. Karhusaari 59. Ultuna Landbo Puroniitty Helsingin alueellinen jako