Samuel Elmgren
(
13. maaliskuuta
1771
Turku
?
1. toukokuuta
1834
Ilomantsi
)
[1]
[2]
oli suomalainen taidemaalari. Han maalasi koristemaaluksia itasuomalaisiin kirkkoihin seka useita alttaritauluja. Elmgren tunnetaan erityisesti
Ilomantsin kirkon
erittain runsaista koristemaalauksista.
Samuel Elmgrenin isa oli turkulainen kirjansitoja David Elmgren (1738?1810) ja Magdalena Backstrom (k. 1815). Isa oli kotoisin Ruotsin
Smoolannista
. Vuonna 1771 syntynyt Samuel oli perheen ensimmainen lapsi. Vuonna 1785 hanet laitettiin kasityolaisoppiin. Seuraavana vuonna hanet ilmoitettiin tunnetun kirkkomaalarin, maalarimestari
Gabriel Gotthard Sweidelin
oppipojaksi. Mestarinsa mukana Elmgren lienee osallistunut mm.
Halikon
kirkon saarnatuolin maalaamiseen vuonna 1786 ja Mynamaen kirkon lehtereiden koristeluun vuonna 1789. Viiden vuoden oppipoika-ajan jalkeen Samuel Elmgren hyvaksyttiin 21.5.1790 Turun maalariammattikuntaan. Taman jalkeen han lahti Tukholmaan lisaoppiin maisema- ja koristemaalari Johan Fredrik Lindmanin tyopajaan. Tukholmassa Elmgren sai todennakoisesti oppinsa suurten katto- ja seinapintojen maalaamiseen.
[3]
Tukholmasta Samuel Elmgren palasi Turkuun viimeistaan vuonna 1793. Talloin han oli jo maalarimestari, joka piti tyopajassaan oppipoikia. Kilpailu toista oli Turussa kuitenkin kovaa, ja Elmgren lahti 1800-luvun alkuvuosina
Kuopioon
paremman toimeentulon perassa. Sielta han siirtyi pian
Leppavirralle
Vokkolan kartanoon
.
[4]
Elmgren oli viimeisia suomalaisia ammattikuntamaalareita.
- Halikon kirkon
alttaritaulu
Ristiinnaulittu
,1799.
[5]
- Joroisten kirkon
koristelu, 1802?1804. Elmgren maalasi kirkon seinat, katon ja penkit seka kolme figuuritaulua.
[6]
- Leppavirran kirkon koristelu ja kaksiosainen alttaritaulu
Ehtoollinen
ja
Ristiinnaulittu
, 1807?1812. Kirkko paloi vuonna 1834, mutta alttaritaulu ehdittiin pelastaa. Taulu sijoitettiin tulipalon jalkeen rakennettuun uuteen
Leppavirran kirkkoon
.
[7]
- Kuopion tuomiokirkon
pintamaalaus ja koristelu, 1814?1815. Ainakin enkelinpaita sisaltanyt koristelu tuhoutui viimeistaan vuoden 1926 korjaustoiden yhteydessa.
[7]
- Leppavirran Vokkolan kartanon salin maalatut tapetit ja ovenpaallystaulut, 1820?1834(?). Kartano purettiin vuonna 1967, jolloin Elmgranin maalaamat tapetit tuhoutuivat, mutta neljaa vuodenaikaa esittavat ovenpaallystaulut sailyivat. Tukholmaan paatyneet maalaukset lahjoitettiin vuonna 2002
Kansallismuseoon
.
[8]
- Leppavirran pappilan maalaus, 1822?1826. Myohemmin puretun rakennuksen maalauksista ei ole sailynyt tarkemia tietoja.
[9]
- Kiihtelysvaaran kirkon
koristelu ja alttaritaulu
Ristiinnaulittu
, 1829?1831. Kirkon alttaritaulu on identtinen samaan aikaan valmistuneen Ilomantsin kirkon alttaritaulun kanssa.
[10]
- Ilomantsin kirkon koristelu ja alttaritaulu
Ristiinnaulittu
, 1830?1832. Kirkko on erittain runsaasti koristeltu lukuisin pilvien paalle kuvatuilla Raamatun henkiloilla ja tapahtumilla. Henkiloiden ymparille on maalattu puolensataa vartalotonta enkelia. Enkelihahmoja on kaytetty runsaasti myos esimerkiksi lehtereiden koristelussa. Ilomantsin kirkko tunnetaankin "sadan enkelin kirkkona".
[11]
Kirkon alttaritaulun mallina Elmgren kaytti Tohmajarven kirkosta lainassa ollutta pastellimaalausta.
[12]
Myos
Kiuruveden kirkon
alttaritaulun
Jeesus siunaa lapsia
on epailty olevan Elmgrenin maalaama, mutta taytta varmuutta asiasta ei ole. Lisaksi myos Turun Katariinan, Akaan ja Tammelan kirkkojen alttaritaulut saattavat olla Elmgrenin maalaamia.
[13]
Samuel Elmgren oli naimisissa Lovisa Sofia Vallmanin (o.s. Modeen, 1766?1846) kanssa. Heille syntyi kolme poikaa, joista yksi kuoli vastasyntyneena. Aikuisiksi varttuneista pojista Johan Gabrielista tuli isosisansa tapaan kirjansitoja ja Viktor David jatkoi isansa uraa maalarina. Viktor lienee ollut isansa apuna myos Ilomantsin kirkon koristelussa.
[1]
[2]
Tunnettu suomalaisen sivistyselaman vaikuttaja
Sven Gabriel Elmgren
oli Salmuel Elmgrenin veljenpoika.
[14]
- ↑
a
b
Hanka 2003, s. 47.
- ↑
a
b
Kuvataiteilijamatrikkeli (ennen vuotta 1900 syntyneet): hakusana "Samuel Elmgren"
Viitattu 3.12.2015.
- ↑
Hanka 2003, s. 45?46.
- ↑
Hanka 2003, s. 47.
- ↑
Hanka 2003, s. 48.
- ↑
Hanka 2003, s. 48?49.
- ↑
a
b
Hanka 2003, s. 49.
- ↑
Hanka 2003, s. 49?50.
- ↑
Hanka 2003, s. 50.
- ↑
Hanka 2003, s. 50?51.
- ↑
Hanka 2003, s. 22?27.
- ↑
Hanka 2003, s. 28.
- ↑
Hanka 2003, s. 48, 51.
- ↑
Hanka 2003, s. 45.