Johan Jacob Ahrenberg
,
Anton Wilhelm Arppe
,
Charles Bassi
,
Johan Zacharias Blackstadius
,
Edla Blommer
,
Erik Cainberg
*,
Theodor Decker
,
Robert Wilhelm Ekman
*,
Erik Enroth
,
Gustaf Wilhelm Finnberg
,
Johan Erik Hedberg
,
Johan Gustav Hedman
,
Gustaf Erik Hedman
,
Theodor Hoijer
,
Karl Emanuel Jansson
,
Johan Knutson
,
Unto Koistinen
,
Helmi Kuusi
,
Aleksander Laureus
*,
Johan Erik Lindh
,
Frans Wilhelm Luchow
,
Erik Johan Lofgren
,
Karl Peter Mazer
,
Hjalmar Munsterhjelm
,
Martti Maki
,
Victorine Nordenswan
,
Johan Oldenburg
,
Antero Olin
,
Erik Palmstedt
,
Jacob Rijf
,
Mathilda Rotkirch
,
Carl Axel Setterberg
,
Carl Eneas Sjostrand
,
Frans Sjostrom
,
Anita Snellman
,
Erland Stenberg
,
Johan Henrik Stromer
,
Emanuel Thelning
,
Isak Wacklin
,
Ferdinand von Wright
,
Magnus von Wright
,
Wilhelm von Wright
*
agre
Johan Knutson
(
28. heinakuuta
1816
Allerum
,
Skane
,
Ruotsi
?
13. syyskuuta
1899
[1]
Helsinki
) oli ruotsalaissyntyinen
taidemaalari
, joka muutti Suomeen vuonna 1840. Knutson oli huomattava Suomen merkittavia maisemia kuvannut taiteilija.
Knutsonin vanhemmat olivat sorvari Knut Knutson ja Ingrid o.s. Larsson. Hanen puolisonsa vuodesta 1866 oli Olivia Constantia Ehrenstrom (k. 1911).
Han opiskeli Lundin
litografian
laitoksella,
Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
(Kungliga Akademien for de Fria Konsterna) Tukholmassa 1839?1840 ja Koopenhaminassa 1838. Myohemmin han opiskeli myos
Saksassa
ja
Itavallassa
. Knutson muutti Suomeen 24-vuotiaana.
[2]
Han oli
Suomen Taiteilijaseuran
jasen ja toimi piirustuksenopettajana
Porvoossa
1844?1890.
Hanen teoksiaan oli ensimmaisen kerran nayttelyssa 1858, Tukholmassa han osallistui nayttelyyn 1866 ja Suomen Taiteilijain nayttelyihin han osallistui vuosina 1894?1899.
Johan Knutson on haudattu
Nasinmakeen
Porvoossa
.
[3]
Vuosina 1845?1852 Knutson oli mukana kirjan "
Finland framstalldt i teckningar
" kuvittamisessa, mika oli hanen varsinainen syynsa tulla Suomeen
[1]
. Han laati teokseen 48 maisemakuvaa, muun muassa piirroksen
Karstulasta
.
[4]
Hanen teostensa pohjalta on kuvitusta myos vuosina 1872?1874 vihkoina ilmestyneessa kuvateoksessa
Matkustus Suomessa
(En resa i Finland). Poliisi kielsi Knutsonin aloittaman litografiasarjan
Tapainkuvia Helsingista
jatkamisen.
Knutson laati myos maisemamaalauksia kuten
Porvoon hevosmarkkinat
ja
Nakoala Helsingin Etelasatamasta
. Hanen teoksiinsa kuuluu myos muotokuva
Runeberg metsastajana
. Knutsonin teoksia on
Ateneumin
,
Turun
ja
Tampereen taidemuseoissa
,
Cygnaeuksen galleriassa
,
Helsingin Kaupunginmuseossa
,
Kansallismuseossa
,
Porvoon museossa
[1]
seka
Hiekan taidemuseossa
.
Kuten
J. L. Runeberg
, Johan Knutson ylisti tuotannossaan suomalaista luontoa ja pyrki
Snellmanin
hengessa toteuttamaan maisemissaan ja kansankuvauksissaan taiteen tehtavaa. Tasta esimerkkeja ovat muiden muassa teokset
Pyykinpesijat
,
Maisema Yla-Tornion Matinahosta
,
Nakoala Etelasatamasta Suomenlinnaan
ja
Rekolankoski Jamsassa
. Knutson rakensi Runebergin rinnalla Suomen kansalle sen omaa kansallista identiteettia.
[2]
Teoksistaan Knutson sai seuraavat palkinnot
[1]
:
- Toinen palkinto Suomen Taideyhdistyksen nayttelyssa 1869,
- Palkinto Suomen Taideyhdistyksen ylimaaraisessa kilpailussa 1869,
- Toinen palkinto ja hopeamitali taidenayttelyssa Helsingissa 1876.
-
Hevosmarkkinat Porvoossa
, 1845.
-
Piirros Somerolta 1840-luvulta.
-
Salinkaan kartano, 1870-luku.
-
Cygnaeuksen huvila Helsingissa, 1870-luku.
-
Nakyma Porvooseen koillisesta. Kuvitusta kuvateokseen
Matkustus Suomessa
(En resa i Finland, 1872?1874).
-
Nakyma Tampereelle pohjoisesta. Kuvitusta kuvateokseen Matkustus Suomessa (En resa i Finland, 1872?1874).
-
Maisema Lapista
(Saamenmaa), 1890.
- Ilmari Heikinheimo:
Suomen elamakerrasto
. Helsinki: Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1955.
Sivut 395-396.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
|