Roy Harris Jenkins
, paroni Jenkins of Hillhead,
OM
,
PC
(
11. marraskuuta
1920
Abersychan
,
Monmouthshire
,
Wales
?
5. tammikuuta
2003
East Hendred
,
Oxfordshire
)
[1]
oli
brittilainen
poliitikko, joka oli pitkaan
Tyovaenpuolueen
edustajana
parlamentissa
, useissa ministerinasemissa 1960- ja 1970-luvulla, mm. valtiovarainministerina 1967?1970, seka puolueen varajohtajana. Han oli kuudennen
Euroopan komission
puheenjohtaja 1977?1981. Han oli yksi neljasta tyovaenpuolueesta eronneesta sosiaalidemokraattisen puolueen paaperustajasta 1981.
Jenkins kirjoitti 19 kirjaa, muun muassa palkitut elamakerrat
William Ewart Gladstonesta
ja
Winston Churchillista
. Jenkins aateloitiin vuonna 1987.
[1]
Jenkinsin isa oli kaivosmies ja ammattiyhdistyspoliitikko
Arthur Jenkins
, josta tuli myohemmin parlamentin jasen ja ministeri.
lahde?
Jenkins valmistui
Oxfordin yliopiston
Balliol Collegesta
vuonna 1941.
Toisessa maailmansodassa
han palveli Royal Artilleryssa. Parlamenttiin hanet valittiin ensimmaisen kerran vuonna 1948.
[1]
Vuoden 1964 vaalien jalkeen Jenkins toimi
Harold Wilsonin
hallituksen ilmailuministerina (1964?1965), sisaministerina (1965?1967) ja valtiovarainministerina (1967?1970).
[1]
Jenkins ajoi useita vapaamielisia uudistuksia kuten Obscene Publications Actin lieventamista 1959, avioeron helpottamista, teatterin sensuurin poistoa, abortin ja homoseksuaalisuuden laillistamista.
lahde?
Jenkins seurasi
James Callaghania
valtiovarainministerina marraskuun 1967 punnan devalvoinnin jalkeen ja toimi virassa aina tyovaenpuolueen
vuoden 1970 vaaleissa
kokemaan tappioon asti. Heinakuussa 1970 hanet valittiin puolueen varajohtajaksi.
Jenkins erosi tyovaenpuolueesta vuonna 1972, kun puolue tuki kansanaanestyksen jarjestamista Britannian jasenyydesta
Euroopan talousyhteisossa
(EEC).
[1]
Jenkins palkittiin 1972
Kaarle Suuren palkinnolla
"Euroopan idean edistamisesta."
lahde?
Vuonna 1973 han oli varjohallituksen sisaministeri ja tyovaenpuolueen voitettua vaalit 1974 han toimi sisaministerina vuoteen 1976.
[1]
Han ajoi lapi kiistellyn Prevention of Terrorism Actin, joka muun muassa pidensi aikaa jonka pidatettyja sai pitaa vangittuna.
lahde?
Jenkins oli ehdolla tyovaenpuolueen johtoon maaliskuussa 1976, mutta jai kolmanneksi kuudesta ehdokkaasta Callaghanin ja
Michael Footin
jalkeen. Jenkins pyrki ulkoministeriksi, mutta hanet nimitettiin Euroopan komission johtoon.
Jenkinsin komissio
ajoi lapi
Euroopan talous- ja rahaliiton
, josta tuli 1979
Euroopan valuuttajarjestelma
, nykyisen
euron
edeltaja.
lahde?
Jenkins tyoskenteli komission johdossa vuoteen 1981.
[1]
22. marraskuuta 1979 Jenkins piti vuotuisen Dimblebly-luennon otsikolla "Home Thoughts from Abroad", jossa han piti Britannian ongelmien syyna kaksipuoluejarjestelmaa. Han kannatti uuden "radikaalin keskustan" luomista ja rohkaisi uuden poliittisen ryhmittyman syntyyn.
lahde?
Niin sanottu neljan kopla, Jenkins,
David Owen
,
Bill Rodgers
ja
Shirley Williams
perusti tammikuussa 1981 Sosiaalidemokraattisen puolueen (Social Democratic Party; SDP), jonka ensimmaisena johtajana Jenkins toimi 1982?1983
[1]
.
Vuonna 1981 Jenkins pyrki parlamentiin Warringtonin vaalipiirista, mutta tyovaenpuolue piti paikan. Han paasi lapi seuraavan vuoden vaalissa
Glasgow’n
Hillheadista vieden konservatiivien paikan. Vuoden 1983 vaaleissa hanesta kampanjoitiin SDP:n ja liberaalien paaministeriehdokasta. Jenkinsin puheenjohtakauden jalkeen SDP:ta johti David Owen. Jenkins pettyi Owenin tukiessa
Margaret Thatcherin
politiikkaa. Jenkins piti paikkansa SDP:n edustajana parlamentissa aina vuoteen 1987 saakka.
Jenkins oli ylahuoneessa SDP:n ja liberaalien yhdistyessa 1988 muodostuneen
Liberaalidemokraattisen puolueen
johdossa vuoteen 1997. Hallitus nimitti hanet joulukuussa 1997 itsenaisen komission johtoon kehittamaan maalle uutta vaalijarjestelmaa. Jenkinsin komissio kehitti ennennakemattoman jarjestelman nimelta
Alternative Vote Top-up
, jossa suurin osa ehdokkaista valittaisiin yhden ehdokkaan piireista ja suhteellisuuden varmistamiseksi osa alueellisilta listoilta. Mitaan toimia vaalijarjestelman uudistamiseksi ei kuitenkaan tehty.
Jenkins oli Oxfordin yliopiston
kansleri
1987?2003.
[1]
Vuonna 1987 kuningatar
Elisabet II
aateloi Jenkinsin arvonimella Baron Jenkins of Hillhead, of Pontypool in the County of Gwent. Vuonna 1993 Jenkinsille myonnettiin
Order of Meritin
jasenyys.
Jenkins kirjoitti 19 kirjaa. Gladstonen elamakerta voitti
Whitbread-palkinnon
1995. Ennen kuolemaansa han valmisteli elamakertaa
John F. Kennedysta
.
Jenkins kuoli sydankohtaukseen tammikuussa 2003. Tata ennen hanelle oli tehty sydanleikkaus marraskuussa 2000.
|
|---|
| | Euroopan hiili- ja terasyhteison johtajat (1952?1967)
| |
|---|
| | Euroopan atomienergiayhteison komissio (1958?1967)
| |
|---|
| | Euroopan talousyhteison komissio (1958?1967)
| |
|---|
| | Euroopan yhteison komissio (1967?2009)
| |
|---|
| | Euroopan komissio
(2009?)
| |
|---|
| |
|
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|