Rosetta
on Euroopan avaruusjarjeston (
ESA
) miehittamaton komeettaluotain. Se laukaistiin
2. maaliskuuta
2004
kello 7.17 (UTC). Luotaimen tavoitteena on tutkia
komeetta
67P/T?urjumov?Gerasimenkoa
, jonka se saavutti vuonna
2014
. Missioon kuului avaruusluotain ja
Philae-laskeutuja
.
Luotain on nimetty egyptilaisen
Rosettan kiven
, jonka avulla ratkaistiin
hieroglyfikirjoitus
, mukaan. Rosetta-luotaimen toivotaan antavan uutta tietoa
aurinkokunnan
tilasta ennen planeettojen muodostumista.
Laskeutuja on saanut nimen
Niilin
Philae-saaren mukaan. Tuolta saarelta loytyi
obeliski
, jonka monikielisen tekstin avulla
Rosettan kivi
pystyttiin kaantamaan.
Rosetta kiersi ja tutki kohdekomeettaansa 789 Maan vuorokauden ajan. Tehtavansa paatteeksi luotain ohjattiin tormaamaan komeettaan. Yhteys Rosettaan menetettiin suunnitellusti
30. syyskuuta
2016
kello 11.19 (UTC).
[1]
1980-luvulla
Halleyn komeetan
ohilento aiheutti paljon kohua. Useat avaruusluotaimet lensivat komeetan ohi pyrkien tutkimaan sita. Tallaisia olivat mm.
NASAn
ICE
, Neuvostoliiton
Vega
ja ESAn
Giotto
. Niille kaivattiin jatkoa.
NASA ja ESA aloittivat yhteisten komeettamissioiden suunnittelun. NASA veti Comet Rendezvous Asteroid Flyby (CRAF) -lentoa, ja ESA johti sita seuraavaa Comet Nucleus Sample Return (CNSR) -lentoa. Molempien piti perustua Mariner Mark II -satelliittirunkoon. CRAF oli
Cassinin
sisaralus, ja kun Cassinin kustannukset nousivat vuonna 1992 liian suuriksi, NASA peruutti CRAF-mission. ESA pyrki taman jalkeen toimimaan itsenaisesti. Vuoteen 1993 mennessa ESAkin totesi naytteenhaun komeetalta Maahan liian kalliiksi. Taman jalkeen ESAn missiosta tuli CRAFin kaltainen, ohilentoon yhdistettiin kuitenkin laskeutuminen pinnalle.
Rosetta oli alun perin tarkoitus laukaista
12. tammikuuta
2003
kohtaamaan komeetta
46P/Wirtanen
vuonna 2011.
Ariane 5
:n laukaisu epaonnistui
11. joulukuuta
2002
, ja siksi Rosettaa ei uskallettu laukaista vuoden 2003 alussa. Taman takia komeetan uudeksi kohteeksi piti valita komeetta 67P/T?urjumov?Gerasimenkon, joka saavutettaisiin vuonna 2014.
Suomalainen
Patria
on suunnitellut ja rakentanut Rosettan runkorakenteen (alumiinihunajakennorakenne) seka sen sahkotehon jakelun laitteita.
Ilmatieteen laitos
on rakentanut osia Rosettan ja sen laskeutujan instrumenteista. Luotaimessa niista ovat COSIMA (Cometary Secondary Ion Mass Analyzer), MIP (Mutual Impedance Probe), LAP (Langmuir Probe) ja ICA (Ion Composition Analyzer). Laskeutujaan Ilmatieteen laitos toimitti veden etsintaan kaytettavan PP-laitteen (Permittivity Probe), massamuistin (CDMS/MEM) laskeutujan tietokoneyksikkoon seka maatukilaitteistot COSIMAlle ja MIP:lle.
[2]
Rosettan rata.
- Maan ohilento ? 4. maaliskuuta 2005
- Marsin
ohilento ? 25. helmikuuta 2007
- Toinen Maan ohilento ? 13. marraskuuta 2007
- Asteroidi
2867 ?teinsin
ohilento ? 5. syyskuuta 2008
- Kolmas Maan ohilento ? 13. marraskuuta 2009
- Asteroidi
21 Lutetian
ohilento ? 10. heinakuuta 2010
- Horrostus heinakuu 2011 ? tammikuu 2014
- Komeetan lahestyminen tammikuu ? toukokuu 2014
- Komeetan kuvaus ? elokuu 2014
- Laskeutuminen komeetalle ? 12. marraskuuta 2014
- Komeetan tutkimus marraskuu 2014 ? joulukuu 2015
- Tutkimuksen loppu ? joulukuu 2015
- Philae-laskeutuja sammuu lopullisesti 28. heinakuuta 2016 sen ajauduttua varjoon ja akkujen tyhjennettya.
[3]
Mittalaitteet niiden tutkimuskohteiden mukaan.
- ALICE
(An Ultraviolet Imaging Spectrometer).
- OSIRIS
(Optical, Spectroscopic, and Infrared Remote Imaging System).
- VIRTIS
(Visible and Infrared Thermal Imaging Spectrometer).
- MICRO
(Microwave Instrument for the Rosetta Orbiter).
- ROSINA
(Rosetta Orbiter Spectrometer for Ion and Neutral Analysis).
- MIDAS
(Micro-Imaging Dust Analysis System).
- COSIMA
(Cometary Secondary Ion Mass Analyser).
- GIADA
(Grain Impact Analyser and Dust Accumulator).
- RPC
(Rosetta Plasma Consortium).
- 8. marraskuuta
2007
: julkaistiin tieto uudesta asteroidista, joka sai rutiininomaisesti luettelodesignaation
2007 VN
84
. Asteroidin radanmaaritys osoitti, etta se tulee ohittamaan
Maan
vain 0,000081
AU
:n eli 1,89 maapallon sateen etaisyydelta (vastaa noin 5 600 km:n korkeutta maanpinnasta).
[4]
Varsin nopeasti kuitenkin huomattiin asteroidin radan vastaavan Rosetta-luotaimen rataa ja osoittautui, etta kohde 2007 VN
84
todellakin on Rosetta, joka oli saapumassa Maan laheisyyteen hakemaan vauhdinlisaysta. Asteroidien luetteloinnista vastaava
IAU
:n
Minor Planet Center
jaadyttikin uuden ”asteroidin” luettelotunnuksen vuorokauden vaihduttua marraskuun yhdeksanneksi, vain vajaa kaksi tuntia loydon virallisen julkaisun jalkeen.
[5]
[6]
- 5. syyskuuta
2008
: asteroidi
?teinsin
ohilento. Tasta Rosettan ensimmaisesta tieteellisesta tutkimuskohteesta haettiin lisatietoa muun muassa asteroidin koostumuksesta.
[7]
Ohilennon aikana ilmeni, etta asteroidin muoto epasymmetrinen timantti. Sen mitat ovat 5,9 x 4,0 kilometria. ?teinsilla on suuri
kraatteri
pohjoispuolella ja seitsemasta pienemmasta kraatterista koostuva ketju.
[8]
Tampereen teknillisen yliopiston professori Mikko Kaasalaisen johtama tutkimusryhma onnistui kartoittamaan matemaattisen mallin avulla ?teinsin pimean puolen.
[9]
- 10. heinakuuta
2010
: asteroidi
21 Lutetian
ohilento 3 162 km:n etaisyydelta. Luotain otti runsaasti kuvia siita. Asteroidin muoto muistuttaa etaisesti perunaa ja sen halkaisija on 134 kilometria. Ohilennon aikana luotaimen nopeus oli 15 km/s, ja ohilento oli ohi minuutissa.
[10]
[11]
- 20. tammikuuta
2014
: luotain herasi 957 vuorokauden horroksesta ja lahetti Maahan viestin, joka ESA:n twitter-tililla julkaistiin twiittina: ”Hei maailma”.
[12]
- 15. syyskuuta
2014: luotaimen Philae-laskeutujalle loydettiin laskeutumispaikka. Laskeutumisen arvioitiin tapahtuvan marraskuussa.
[13]
- 12. marraskuuta
2014: luotaimen Philae-laskeutuja laskeutui onnistuneesti komeetan pinnalle.
[14]