Portland
on
Yhdysvaltojen
itarannikolla sijaitsevan
Mainen
osavaltion suurin
kaupunki
ja tarkea satamakaupunki. Sen asukasluku oli vuoden 2010 vaestonlaskennan mukaan 66 194 ja suuremman metropolialueen 514 098.
Portland sijaitsee
Mainen
osavaltion kaakkoisrannikolla noin 170 kilometria
Bostonista
koilliseen. Portlandin keskusta sijaitsee niemimaalla ja kaupunki on rakentunut sataman ymparille Cascolahdella.
[2]
Portlandin suurempi metropolialue kasittaa myos
South Portlandin
ja
Westbrookin
kaupungit, seka hieman pienemmat kaupungit
Falmouth
,
Cape Elizabeth
,
Cumberland
,
Freeport
,
Gorham
,
Scarborough
,
Windham
,
Yarmouth
ja
Old Orchard Beach
.
[3]
Nakyma Potlandin keskustaan.
Ensimmainen siirtolainen nykyisen Portlandin alueella oli
englantilainen
Christopher Levett, joka oli asettunut paikalle vuonna 1623. Levett lahti kuitenkin jo seuraavana vuonna takaisin Englantiin tarkoituksenaan saada tukea York-nimisen kaupungin perustamiselle Portlandin paikalle. Levett ei kuitenkaan koskaan palannut matkaltaan.
[2]
Sittemmin Portland tunnettiin useille eri nimilla, kuten Machigonne, Indigreat, Elbow, The Neck, Casco ja Falmouth.
[3]
Paikka liitettiin
Massachusettsin
siirtokuntaan vuonna 1652 ja vuoteen 1675 mennessa paikan asukasluku oli yli 400. Kaikki kaupungin siirtolaiset joutuivat kuitenkin pakenemaan
intiaanien
vastaisen sodan sytyttya vuonna 1676, jonka aikana koko kaupunki tuhottiin.
[2]
Seuraavan kerran siirtokunnan perustamista Portlandiin yritettiin vasta 1700-luvulla, jolloin Samuel Moody sai luvan perustaa linnakkeen Falmouthiin. Siirtokunta kasvoi sittemmin nopeasti ja siita tuli esimerkiksi laivanrakentamisen keskus ja yksi vauraimmista alueen siirtokunnista vuoteen 1770 mennessa. 1700-luvun loppupuoliskolla jannitteet
brittilaisten
siirtomaaherrojen ja paikallisten siirtolaisten valilla olivat kiristyneet ja Portsmouthissa alettiin jarjestamaan brittien vastaisia mielenosoituksia. Lopulta syttyi
Yhdysvaltain vapaussota
. Vuonna 1775 paikalliset ottivat vangiksi eraan brittilaisen laivastoupseerin, jota vaitettiin vakoojaksi. Taman luvattua palaavansa kutsuttaessa hanet paastettiin vapaaksi, mutta palatessaan hanella oli mukanaan nelja sotalaivaa. Paikallisia vaadittiin laskemaan aseensa ja kun tahan ei suostuttu, brittilaivat tuhosivat yli 400 rakennusta tykkitulella.
[2]
Portland sai nykyisen nimensa vuonna 1786 ja se kukoisti kaupankaynnilla brittien ja
ranskalaisten
kanssa. 1800-luvun alussa kaupunki karsi taantumasta, mutta se elpyi
vuoden 1812 sodan
myota teollisuuden ja paikallisten telakoiden kysynnan kasvun avulla. Vuosien 1820 ja 1831 valilla Portland oli Mainen osavaltion paakaupunki. Noin viidennes paikallisista osallistui
Yhdysvaltain sisallissotaan
vuosien 1861 ja 1865 valilla. 4. heinakuuta 1866 kaupunkia havitti suuri tulipalo, jonka jalkeen kaupunki kuitenkin jalleenrakennettiin.
[2]
Toisen maailmansodan
aikana Portland oli Yhdysvaltojen Pohjois-Atlantin laivaston tukikohta ja siita kehittyi myos merkittava
oljynvientisatama
. 1900-luvun loppuvuosikymmenina kaupunkiin levisivat korkean teknologian yritykset Massachusettsista.
[2]
Portlandin satama
.
Portland on yksi Mainen taloudellisista keskuksista. Kauppa- ja logistiikka-alan yritykset ovat merkittavia tyonantajia.
Portlandin satama
on tavaramaarassa mitattuna
Uuden-Englannin
suurin.
[2]
Se on myos merkittava oljysatama ja paikalle tulee oljyputki
Montrealista
.
[3]
Portland on myos yksi
hummerien
pyynnin keskuksista. Muita merkittavia talouden aloja ovat palvelut kuten terveydenhuolto ja finanssiala.
[2]
Kotitalouksien vuosittaiset mediaaniansiot Portlandissa aikavalilla 2016?2020 olivat 61 695
USD
ja henkiloa kohden 38 682 USD. 13,9 % vaestosta eli
koyhyysrajan
alapuolella.
[1]
Portlandin asukasluku oli vuoden 2010 vaestonlaskennan mukaan 66 194. Vuonna 2010 suuremman Portlandin metropolialueen asukasluku oli 514 098.
[3]
Vuoden 2020 vaestonlaskennan mukaan kaupungin asukasluku oli 68 408. Kaupungin asukkaista 15,4 % oli alle 18-vuotiaita, 69,2 % 18?64-vuotiaita ja 15,4 % yli 64-vuotiaita. Asukkaista 83,6 % oli taustaltaan valkoisia, 8,6 %
afroamerikkalaisia
, 3,9 %
aasialaisia
ja 2,7 %
latinoja
mista tahansa rodusta.
[1]