Pertti Edvard Salolainen
(s.
19. lokakuuta
1940
Helsinki
) on
suomalainen
poliitikko
. Han on toiminut
kokoomuksen
kansanedustajana
(1970?1996, 2007?2019) ja puheenjohtajana (1991?1994) seka
ministerina
(1987?1995).
[2]
Salolainen tyoskenteli ennen kansanedustajan uraansa
Yleisradiossa
toimittajana
ja tuottajana vuosina 1962?1969. Vuosina 1996?2004 han oli Suomen
suurlahettilas
Lontoossa
.
[2]
Salolainen syntyi 19. lokakuuta 1940 Helsingissa
[2]
valirauhan
aikana ylikonstaapeli Edvard Salolaisen ja liikkeenharjoittaja Ella Salolaisen (o.s. Lundqvist) perheeseen.
[4]
Han valmistui ekonomiksi
Helsingin kauppakorkeakoulusta
1965 ja kauppatieteiden maisteriksi 1969.
[2]
Salolainen aloitti uransa
Yleisradion
tv-uutisten lukijana ja toimittajana 1962?1965. Han oli Ylen taloudellisten ohjelmien tuottaja 1965?1966,
BBC World Servicen
suomenkielisen toimituksen toimittaja
Lontoossa
1966 ja Ylen Lontoon-
kirjeenvaihtaja
1966?1969.
[2]
Salolainen valittiin kansanedustajaksi ensimmaisen kerran
vuoden 1970 eduskuntavaaleissa
. Eduskunnassa han toimi muun muassa
sosiaalivaliokunnan
varapuheenjohtajana (1970?1975) ja
valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtajana (1979?1987). Salolainen oli myos
Helsingin kaupunginvaltuuston
jasen vuosina 1972?1984.
[2]
Salolainen toimi
Holkerin hallituksen
ministerina ulkosiainministeriossa seka kauppa- ja teollisuusministeriossa (ulkomaankauppaministeri) vuosina 1987?1991.
[1]
Han sai kyseenalaista julkisuutta 1989 olemalla
Kiinan
ensimmainen lansimainen valtiovieras
Taivaallisen rauhan aukion
veriloylyn jalkeen. Paatos matkasta tehtiin hallituksessa ja silla oli tasavallan presidentti
Mauno Koiviston
hyvaksynta.
[5]
[6]
Salolainen jatkoi ulkomaankauppaministerina
Ahon hallituksessa
toimien myos paaministerin sijaisena 1991?1995.
[1]
1990-luvun alussa han vastasi Suomen
EU
-jasenyysneuvotteluista.
[7]
Salolainen oli
ETA
-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja 1990?1993 ja Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja ja neuvottelevana ministeri 1993?1995.
[2]
Salolainen on kertonut myohemmin haneen ja muihin silloisen hallituksen ministereihin kohdistuneista tappouhkauksista Suomen neuvotellessa EU-jasenyydesta. Han on kertonut joutuneensa tuolloin
Suojelupoliisin
suojelukseen, koska uhkauksia pidettiin vakavina.
[7]
Vuonna 1991 Salolainen valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi
[2]
Ilkka Suomisen
seuraajaksi.
[8]
Han toimi tehtavassa vuoteen 1994,
[2]
jolloin hanta seurasi
Sauli Niinisto
.
[8]
Salolainen jatti eduskunnan lokakuussa 1996 siirryttyaan Suomen
suurlahettilaaksi
Lontooseen
. Han toimi tehtavassa vuoteen 2004.
[2]
Hanen tilalle eduskuntaan nousi
Pirjo-Riitta Antvuori
.
[9]
Eduskuntavaaleissa 2007
Salolainen asettui kokoomuksen puheenjohtaja
Jyrki Kataisen
toivomuksesta puolueen ehdokkaaksi Helsingissa, vaikka oli ehtinyt jo kieltaytya ehdokkuudesta.
[10]
Han palasi eduskuntaan kokoomuksen Helsingin ehdokkaista neljanneksi suurimmalla aanimaaralla (8 621 aanta).
[11]
Aiemmissa vaaleissaan Salolainen oli ollut suurimpia aaniharavia.
[12]
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa
Salolainen valittiin jatkokaudelle 6 205 aanella.
[13]
Salolainen on ollut eduskunnan
ulkoasiainvaliokunnan
puheenjohtaja 2007?2011 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2011.
[2]
Simon Wiesenthal -keskus
vaati joulukuussa 2012 Salolaisen erottamista ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan tehtavasta, kun Salolainen oli
Ylen Aamu-tv:n
keskustelussa esittanyt, ettei
Yhdysvallat
voi ottaa nakyvampaa roolia Lahi-idan rauhanneuvotteluissa maan vaikutusvaltaisen
juutalaisvahemmiston
vuoksi. Jarjeston mukaan Salolainen toisti ”
antisemitistista
uutisankkaa juutalaisten salakerhoista”.
[14]
Salolainen itse piti vaitettaan puhtaasti ulkopoliittisena analyysina ja totesi, ettei hanella ole mitaan tekemista antisemitismin kanssa.
[15]
Han oli
eduskunnan ikapuhemies
vuodesta 2015 lahtien ja ilmoitti vaalikauden 2015?2019 jaavan hanen viimeisekseen.
[16]
[17]
Salolainen on ollut pitkaan mukana
WWF:n
toiminnassa. Han toimi WWF:n Suomen rahaston hallintoneuvostossa ja rahaston varapuheenjohtajana 1972?1989 seka myohemmin puheenjohtajana 2006?2009.
[18]
Salolainen on myos rahaston kunniaperustaja vuodelta 1972.
[2]
Han on muun muassa puolustanut Suomen vanhojen metsien suojelua ”ennen kuin
biotalous
tuhoaa loputkin”.
[19]
Lontoon City
myonsi Salolaiselle vapaakansalaisen arvon 1998. Suomessa han sai
ministerin
arvonimen vuonna 2004. Salolaiselle on myonnetty myos
Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi
1994 ja
Suomen Luonnonsuojeluliiton
kultainen ansiomerkki.
[2]
[18]
Salolainen sai vuonna 2017 kuningatar
Elisabet II:lta
Brittilaisen imperiumin
kunnianosoituksen
Commander of the Order of the British Empire
,
CBE
. Arvonimi myonnettiin Salolaiselle tunnustuksena hanen tyostaan Suomen ja
Yhdistyneen kuningaskunnan
valisten suhteiden hyvaksi.
[20]
Salolaisen puoliso oli vuodesta 1964 laboratorionhoitaja Anja Salolainen
[21]
(o.s.
Sonninen
), joka sairastui luusyopaan vuonna 2000 ja kuoli helmikuussa 2005.
[22]
Heille syntyi kaksi lasta.
[23]
Salolainen on sotilasarvoltaan
majuri
(2000).
[2]
Sittemmin Salolainen on seurustellut Niina Kosken kanssa ja he kihlautuivat itsenaisyyspaivana 2018.
[24]
Salolaisen harrastuksia ovat muun muassa luonto, valokuvaus, uinti ja tennis.
[25]
Eduskuntavaalit
|
Vuosi
|
Vaalipiiri
|
Aanet
|
Tulos
|
1970
|
Helsinki
|
19 641
|
Valittu
|
1972
|
Helsinki
|
12 402
|
Valittu
|
1975
|
Helsinki
|
17 977
|
Valittu
|
1979
|
Helsinki
|
26 562
|
Valittu
|
1983
|
Helsinki
|
20 202
|
Valittu
|
1987
|
Helsinki
|
18 324
|
Valittu
|
1991
|
Helsinki
|
18 515
|
Valittu
|
1995
|
Helsinki
|
16 002
|
Valittu
|
2007
|
Helsinki
|
8 621
|
Valittu
|
2011
|
Helsinki
|
6 205
|
Valittu
|
2015
|
Helsinki
|
4 502
|
Valittu
|
- ↑
a
b
c
d
e
Ministerin tiedot: Salolainen, Pertti Edvard
Valtioneuvosto.
Arkistoitu
7.5.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
k
l
m
n
o
Pertti Salolainen
Suomen kansanedustajat
. Eduskunta.
- ↑
Konttinen, Jussi:
Kortti, juutalainen, muslimi ? HS selvitti kansanedustajien uskonnolliset vakaumukset
Helsingin Sanomat
. 17.5.2015.
Arkistoitu
17.5.2015. Viitattu 17.5.2015.
- ↑
Vares & Vesikansa:
Kokoomusbiografia ? Salolainen, Pertti
Porvarillisen Tyon Arkisto
. 5.12.2008. Viitattu 13.3.2019.
- ↑
Suokas, Janne:
Suomi ja Kiina ? 60 vuotta kumppanuutta
gbtimes.com
. 25.10.2010. GBTimes.
Arkistoitu
22.4.2016. Viitattu 14.3.2019.
- ↑
Liukkonen, Mauri:
Pallo omassa nilkassa
Savon Sanomat
. 8.6.2014. Viitattu 26.6.2014.
- ↑
a
b
Tanner, Matti:
EU-jasenyydesta neuvotellut Salolainen: Sain tappouhkauksia
Iltalehti.fi
. 11.1.2011.
Arkistoitu
18.8.2014. Viitattu 14.3.2019.
- ↑
a
b
Pertti Salolainen on Kokoomuksen konkari
Perttisalolainen.fi
. 2019. Viitattu 13.3.2019.
- ↑
Salolainen ja Louekoski nimitetaan perjantaina
- ↑
Anttila, Timo J.:
Pertti Salolainen sittenkin vaaleihin
Iltasanomat.fi
. 26.1.2007.
Arkistoitu
30.9.2007. Viitattu 26.1.2007.
- ↑
Eduskuntavaalit 18.3.2007: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri
Vaalit.fi
. 21.3.2007. Oikeusministerio. Viitattu 10.4.2016.
- ↑
Kotkavuori, Jouni:
Kuningas Sauli & Hertta kuningatar
Tilastokeskus, Tietoaika, 14.3.2003. Viitattu 8.12.2018.
- ↑
Eduskuntavaalit 17.4.20011: Valitut ehdokkaat Helsingin vaalipiiri
Vaalit.fi
. 13.5.2011. Oikeusministerio. Viitattu 10.4.2016.
- ↑
Nuutinen, Anna:
Natsien metsastajat hermostuivat Pertti Salolaisen puheista
Ilta-Sanomat
. 1.12.2012.
Arkistoitu
18.7.2014. Viitattu 25.6.2014.
- ↑
Pertti Salolainen Kanavassa: Nain minusta tekaistiin natsi
Suomen Kuvalehti
. 26.4.2013. Viitattu 13.3.2019.
- ↑
Eduskunnan jattava Pertti Salolainen hymahtaa kepulaisten valituksille: ”He eivat tieda mitaan sylkykuppina olemisesta”
Ilta-Sanomat
. 4.9.2018. Viitattu 8.1.2020.
- ↑
Eduskunnan jattavat konkarit ryopyttavat politiikan pinnallistumista: ”Politiikkaa hoidetaan solvauksilla”, ”pentujen tarha”, ”vaarin ymmartaminen nyppii”
iltalehti.fi
. Viitattu 5.9.2018.
- ↑
a
b
Curriculum
perttisalolainen.fi
. 2008. Pertti Salolainen. Viitattu 25.6.2014.
- ↑
Maria ohjala:
Kokoomuksen Pertti Salolainen: "Vanhat luonnonmetsat suojeltava ennen biotalouden iskua"
Maaseudun tulevaisuus
. 20.10.2017. Viitattu 21.10.2017.
- ↑
Pertti Salolaiselle Britannian korkea arvonimi
Verkkouutiset. Viitattu 12.3.2019.
- ↑
Pertti Salolainen suree vaimonsa kuolemaa
Ilta-Sanomat
. 18.2.2005. Viitattu 13.3.2019.
- ↑
Nieminen, Arja:
Pertti Salolainen puhuu vaimonsa tuskaisesta kuolemasta
Iltalehti
. 17.3.2012. Viitattu 25.6.2014.
- ↑
Mita ole oppinut: Pertti Salolainen
Apu
. 23.5.2014. Viitattu 14.3.2019.
- ↑
Tainola, Rita:
Kihlaparina Linnaan! 38 vuotta kansanedustajana toiminut Pertti Salolainen vaihtoi sormuksia rakkaansa kanssa
Ilta-Sanomat
. 6.12.2018. Viitattu 11.3.2019.
- ↑
Wirtavuori, Sanna:
Pitkaan leskena ollut Pertti Salolainen loysi uuden onnen ja kihlautui: ”Suhteen alkuvaiheessa olin vahan mustasukkainen”
Anna
. 21.2.2019. Viitattu 11.3.2019.
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
|
---|
| Eduskuntaryhma
(35)
| |
---|
|
- ↑
Kullervo Rainio erosi kokoomuksen eduskuntaryhmasta 1978 ja liittyi Perustuslaillisen kansanpuolueen eduskuntaryhmaan
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(47)
| |
---|
|
- ↑
Eeva Kuuskoski erosi kokoomuksen eduskuntaryhmasta 1980 ja liittyi Keskustan eduskuntaryhmaan.
- ↑
a
b
Irma Rihtniemi-Koski kuoli kesken vaalikauden 6. tammikuuta 1981.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(40)
| |
---|
|
- ↑
a
b
Mauri Miettinen siirtyi Kymen laanin maaherraksi huhtikuussa 1993. Tilalle nousi Timo Ihamaki.
- ↑
Riitta Kauppinen liittyi Kokoomuksen eduskuntaryhmaan Keskustan eduskuntaryhmasta kesakuussa 1994.
- ↑
Jouni J. Sarkijarvi siirtyi ymparistoministerion asunto- ja rakentamisosaston ylijohtajaksi heinakuussa 1993. Tilalle nousi Pekka Kivela.
- ↑
a
b
Ilkka Suominen siirtyi Alkon paajohtajaksi 1994. Tilalle nousi Kirsi Piha.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(39)
| |
---|
|
- ↑
a
b
Pertti Salolainen valittiin 1996 Suomen suurlahettilaaksi Lontooseen. Tilalle nousi Pirjo-Riitta Antvuori.
- ↑
a
b
Kari Hakamies valittiin Kuopion kaupunginjohtajaksi 1998. Tilalle nousi Heikki Jarvenpaa.
- ↑
a
b
Kirsi Piha valittiin Euroopan parlamentin jaseneksi 1996. Tilalle nousi Seppo Kanerva.
- ↑
a
b
Iiro Viinanen valittiin Pohjolan paajohtajaksi 1996. Tilalle nousi Jari Koskinen.
- ↑
a
b
Anssi Rauramo valittiin Helsingin liikuntajohtajaksi 1998. Tilalle nousi Sirkka Lekman.
- ↑
a
b
Tuula Linnainmaa jatti paikkansa kansanedustajana 1997. Tilalle nousi Jouni Sjoblom.
- ↑
a
b
Vaino Saario menehtyi vaalikaudella toukokuussa 1996. Tilalle nousi Outi Siimes.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(50)
| |
---|
|
- ↑
Merikukka Forsius erosi vihreista ja liittyi Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmaan helmikuussa 2008.
- ↑
a
b
Jari Koskinen valittiin Euroopan jalleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jaseneksi syyskuussa 2009, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Kalle Jokinen.
- ↑
a
b
Jukka Makela valittiin Espoon kaupunginjohtajaksi kesakuussa 2010, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Lasse Viren.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(44)
| |
---|
|
- ↑
a
b
Jyri Hakamies siirtyi marraskuussa 2012 Elinkeinoelaman keskusliiton toimitusjohtajaksi, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Anu Urpalainen.
- ↑
a
b
Jyrki Katainen valittiin kesakuussa 2014 komissaariksi Euroopan komissioon, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Elina Lepomaki.
- ↑
a
b
Henna Virkkunen valittiin toukokuussa 2014 jaseneksi Euroopan parlamenttiin, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Mikael Palola.
|
|
|
---|
| Eduskuntaryhma
(37)
| |
---|
| 1
Veera Ruoho erosi perussuomalaisista ja liittyi kokoomuksen eduskuntaryhmaan kesakuussa 2017.
2
Alexander Stubb siirtyi Euroopan investointipankin varapaajohtajaksi 2017. Hanen tilalleen eduskuntaan nousi Pia Kauma.
3
Outi Makela siirtyi Nurmijarven kunnanjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Mia Laiho.
4
Sanna Lauslahti siirtyi Laaketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi huhtikuussa 2018, jolloin hanen tilalleen eduskuntaan nousi Raija Vahasalo.
5
Hjallis Harkimo erosi kokoomuksesta huhtikuussa 2018.
6
Kaj Turunen siirtyi kokoomuksen eduskuntaryhmaan sinisesta eduskuntaryhmasta huhtikuussa 2018.
|
|
|
---|
| | | Puoluejohto
| |
---|
| Presidenttiehdokkaat
| |
---|
| Organisaatio
| Piirijarjestot
| |
---|
| Jasenliitot
| |
---|
| Laheisjarjestot
| |
---|
| Saatiot
| Puolue
| |
---|
| Oheisjarjestot
| |
---|
| Piiri- ja paikallisjarjestot
| |
---|
|
---|
| Media
| |
---|
|
---|
| Historia
| |
---|
| |
|