Permin Komin piirikunta
(
ven.
Ко?ми-Пермя?цкий о?круг
,
Komi-Permjatski okrug
,
komipermjakiksi
Коми-Пермяцкoй округ,
Komi-Permjatskoi okrug
tai Перым-Коми кытш,
Perym-Komi kyt?
) on
Permin aluepiiriin
kuuluva hallintoalue
Venajalla
. Vuoteen 2005 saakka se muodosti
Permin alueeseen
kuuluneen Permin Komin autonomisen piirikunnan, joka oli yksi Venajan federaation subjekteista. Piirikunnan keskus on
Kudymkarin
kaupunki. Hallintoalueen pinta-ala on 32 770 neliokilometria, ja siella oli vuonna 2008 asukkaita 128 700 henkea.
Permin Komi sijaitsee Permin aluepiirin luoteisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu
Komin tasavaltaan
ja lannessa
Kirovin alueeseen
.
Piirikunta kuuluu
Kaman
vesistoalueeseen. Kaman ylajuoksu virtaa alueen halki lansi-ita suunnassa. Sen tarkeimmat sivujoet ovat
Inva
,
Kosa
,
Leman
,
Lupja
ja
Vesljana
. Jarvet ovat yleensa jokien muodostamia.
Pinnanmuodostukseltaan alue on tasaisen kumpuilevaa. Pohjoisessa sijaitsee
Pohjois-Venajan selanteen
muodostama vedenjakaja, jonka korkein kohta on 270 metria. Lannessa sijaitseva
Yla-Kaman harjanne
on korkeimmillaan 280 metria merenpinnasta. Suurin osa alueesta on alavaa.
Ilmasto on
mantereinen
. Talvi on kylma ja luminen, kesa lammin ja melko lyhyt. Tammikuun keskilampotila on ?15,7° (Kudymkar) ? ?16,7° (Gainy) ja heinakuun 17,6° ? 17,3°. Vuotuinen sademaara on 500?550 millimetria. Talven lumipeite on 60?75 senttimetrin ja pohjoisessa jopa metrin paksuinen.
Maapera on etupaassa
podsolimaannosta
, Kudymkarin seudulla savi- ja hietasaviperaista podsoli- ja
turvemaannosta
, paikoitellen suoperaista podsolia ja turvetta. Alueen pinta-alasta yli 80 % on
taigametsaa
, jossa yleisin puulaji on kuusi ja pohjoisessa manty. Soita on noin 5 % pinta-alasta.
Elaimisto on tyypillista taigavyohykkeelle, mutta etelasta on levinnyt myos uusia lajeja kuten hilleri, rusakko ja harmaamyyra. Riistaelamia ovat orava, janikset, karppa, kettu, naata, pyy, metso, teeri seka erilaiset vesilinnut. Majava-, peura- ja hirvikannat ovat elpymassa.
[1]
Piirikunnan asukasluku oli 128 700 henkea vuonna 2008. Kaupunkivaeston osuus on 24,1 %.
[2]
Permin Komi on Venajan ainoa alue, jossa
suomalais-ugrilainen
kansa muodostaa yli puolet vaestosta. Vuoden 2002 vaestonlaskennan mukaan asukkaista 59 % on
komipermjakkeja
, 38 %
venalaisia
ja loput muun muassa
tataareja
,
ukrainalaisia
ja
valkovenalaisia
.
[3]
Piirikunnan koko vaestosta 98,4 % osaa
venajaa
ja 51,6 %
komipermjakkia
. Komipermjakeista 97,4 % osaa venajaa ja 83,1 % komipermjakkia. Venalaisista komipermjakkia puhuu 6,0 %.
[3]
[4]
Vuoteen 2005 saakka Permin Komin autonominen piirikunta kuului Permin alueeseen, mutta oli samalla suoraan yksi Venajan federaation jasenista eli subjekteista, jollainen myos Permin alue oli.
Huhtikuussa 2007 vahvistetun Permin aluepiirin peruskirjan mukaan Permin Komi kuuluu Permin aluepiiriin erityisen piirikunnan statuksen omaavana hallintoalueena, joka sailyttaa entiset rajansa. Piirikunnan hallinnollinen keskus on
Kudymkarin
kaupunki. Lisaksi siihen kuuluvat
Gainyn
,
Jurlan
,
Jusvan
,
Kosan
,
Kot?ovon
ja
Kudymkarin
kunnallispiirit. Kydymkar muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan.
Peruskirjan mukaan Permin Komista valitaan kaksi edustajaa Permin aluepiirin lainsaadantokokoukseen. Aluepiirin toimeenpanoelinten yhteyteen perustettava Permin Komin piirikunnan asiain ministerio vastaa piirikunnan sosioekonomisesta kehityksesta seka koordinoi aluepiirin viranomaisten ja kunnallisten itsehallintoelinten toimintaa. Piirikunnan paamiehena toimii ministerion johtaja, joka kuuluu aluepiirin hallitukseen. Paamiehen nimittaa aluepiirin kuvernoori.
Aluepiirin viranomaiset luovat peruskirjan mukaan edellytykset Permin komien kielen, henkisen kulttuurin ja identiteetin sailyttamista ja kehittamista varten. Virallisissa yhteyksissa voidaan piirikunnan alueella kayttaa venajan kielen rinnalla myos komipermjakin kielta. Permin Komin asiain ministerio osallistuu kansallisen identiteetin sailyttamiseen seka aidinkielen ja kansallisen kulttuurin kehittamiseen tahtaavien ohjelmien laadintaan ja toteuttamiseen, elvyttaa ja kehittaa perinteisia elinkeinoja ja kasityotaitoja, luo edellytykset aidinkielen kaytolle joukkotiedotusvalineissa seka edistaa kansallisten koulutus- ja kulttuurilaitosten luomista ja toimintaa.
[5]
Piirikunnan paamiehena ja Permin Komin asiain ministerina toimii Igor Bykariz.
[6]
Permin Komilla on suuret metsavarat ja sen alueella on 3 oljyesiintymaa, joiden hyodyntaminen ei viela ole kovin mittavaa. Piirikunta ei ole kovinkaan teollistunut. Siella on vain jonkin verran metsa- ja puunjalostusteollisuutta seka elintarvike- ja elektroniikkateollisuutta (lentokoneen mittareita). Vain 5 % alueen tuottamasta raakapuusta jalostetaan piirikunnassa, suurin osa viedaan
Permin
paperi- ja sellutehtaille. Maa- ja varsinkin metsatalous ovat paaelinkeinoja. Karjatalous tuottaa maitoa ja lihaa. Alueella viljellaan
viljaa
,
perunaa
ja
vihanneksia
. Permin Komi on viljan suhteen omavarainen. Alueen pohjoisosissa on lisaksi turkistuotantoa.
Liikennemuodoista maantieliikenne on tarkein. Kesaaikaan on myos laivaliikennetta
Kamalla
. Rautateita ei ole lainkaan. Suunnitelmissa on kuitenkin rakentaa rautatie
Permista
Kudymkar
in kautta
Komin
paakaupunkiin
Syktyvkariin
. Tama rautatie myos edesauttaisi alueen oljyesiintymien hyodyntamista. Rautatien myota syntyisi myos yhteys Permin komien ja heidan Komin tasavallassa asuvien sukulaistensa valille. Talla hetkella naiden alueiden valilla ei ole yhtaan suoraa liikenneyhteytta, paitsi talvisin metsanajotiet.
Piirikunnassa ei ilmesty ainoatakaan
kominkielista
lehtea. Paikallisessa venajankielisessa lehdessa on kuitenkin kaksi kertaa viikossa komi-sivu. Radiosta tulee kominkielista ohjelmaa kahdesti viikossa. Kudymkarissa toimii kominkielinen draamateatteri.
Kansallisissa kouluissa opetus tapahtuu komiksi. Kudymkarissa on 4 keskiasteen oppilaitosta ja 3 ammattikoulua. Omasta yliopistostakin haaveillaan.
Permin Komin kansallinen piirikunta perustettiin 26. helmikuuta 1925 ja myohemmin sen nimi muutettiin autonomiseksi piirikunnaksi.
Vuonna 2004 paatettiin, etta Permin Komin autonominen piirikunta liitetaan Permin alueen kanssa
Permin aluepiiriksi
. Tama liitos toteutui
1. joulukuuta
2005
.
|
---|
| Itsenaiset valtiot
| |
---|
| Venajan liittovaltiosubjektit
| Tasavallat
| |
---|
| Autonomiset piirikunnat
| |
---|
|
---|
| Kulttuuris-historialliset alueet
| |
---|
|