Patrice Lumumba

Patrice Lumumba
Kongon demokraattisen tasavallan 1. paaministeri
	24. kesakuuta 1960 ? 14. syyskuuta 1960
Seuraaja	Joseph Ileo
Henkilotiedot
Syntynyt	2. heinakuuta 1925 ; Onalua, Belgian Kongo
Kuollut	17. tammikuuta 1961 (35 vuotta) ; Elisabethville , Katanga
Ammatti	posteljooni
Puoliso	Pauline Lumumba
Tiedot
Puolue	Mouvement National Congolais
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Hakusana ”Lumumba” ohjaa tanne. Lumumba on myos juomasekoitus.

Patrice Emery Lumumba ( 2. heinakuuta 1925 ? 17. tammikuuta 1961 ) oli afrikkalainen itsenaisyysjohtaja ja Kongon demokraattisen tasavallan ensimmainen laillisilla vaaleilla valittu paaministeri heti sen jalkeen, kun maa oli hanen johdollaan saavuttanut itsenaisyyden Belgiasta kesakuussa 1960 . Vain kymmenen viikkoa myohemmin Lumumban hallinto kaadettiin Kongon kriisissa. Hanet vangittiin ja murhattiin epaselvissa olosuhteissa tammikuussa 1961 . Patrice Lumumbaa pidetaan edelleen Kongossa ja muualla Afrikassa esikuvallisena hahmona ja kolonialismin vastaisen taistelun marttyyrina .

Elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tie paaministeriksi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Patrice Lumumba syntyi 2. heinakuuta 1925 Onaluan kylassa Kasain maakunnassa silloisessa Belgian Kongossa vuonna 1925. Han kuului pieneen batetela-heimoon. Lumumba kavi protestanttisen lahetyssaarnaajien pitaman koulun. Han muutti paakaupunkiin Leopoldvilleen , jossa aloitti tyot postitoimiston virkailijana. Han kirjoitti runoja ja avusti kongolaisia lehtia. Han siirtyi seuraavaksi Stanleyvilleen edelleen postiin, mutta jatkoi kirjoittelua sanomalehtiin. Vuonna 1955 hanesta tuli vapaan valtion virkailijoiden ammattiliiton paikallinen puheenjohtaja. Tama liitto ei ollut sidottu kumpaankaan kahdesta belgialaisten kontrolloimasta virallisesta keskusliitosta (jotka olivat sosialistinen ja katolinen). Han liittyi myos Belgian Kongon liberaalipuolueeseen. 1956 han otti osaa Belgian opintomatkaan siirtomaaministerion kutsumana, jolta palattuaan han joutui syytteeseen virassa tehdysta varojen kavalluksesta ? ja tuomittiin vuoden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus radikalisoi Lumumban ja lokakuussa 1958 han perusti oman puolueen ? Kongon kansallisen liikkeen MNC:n ( ransk. Mouvement National Congolais ) ? jonka tarkoituksena oli ajaa Kongon itsenaisyyden ja yhtenaisyyden asiaa heimoristiriitojen vaivaamassa maassa. Puolueesta tuli Kongon ensimmainen maanlaajuinen poliittinen liike.

Lumumba otti osaa joulukuussa pidettyyn yleisafrikkalaisen kansankongressin kokoukseen Ghanan paakaupungissa Accrassa . Kokouksen isantana toimi Kwame Nkrumah . Lumumba alkoi erottautua nakemyksineen panafrikkalaisena ja militanttina poliitikkona. Taman panivat merkille myos Kongon siirtomaaisanta Belgia ja Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA . Lumumbaa alettiin karsastaa liian vasemmistolaisena ja mahdollisena uhkana lannen eduille luonnonrikkauksistaan kuulussa Kongossa.

Lokakuussa 1959 MNC:n johtohahmo Lumumba pidatettiin jalleen syyna siirtomaaherruuden vastaisten mielenosoitusten lietsominen Stanleyvillessa, missa kolmisenkymmenta ihmista oli saanut surmansa. Mielenosoitukset oli jarjestetty vastustamaan Belgian suunnitelmaa siirtaa Kongon itsenaisyytta viiden vuoden siirtymakauden yli, koska kongolaiset pelkasivat, etta tata kaytettaisiin hyvaksi muodostamaan maahan belgialaismyonteinen nukkehallitus . Hanet tuomittiin puolen vuoden vankeusrangaistukseen. Tarkoitushakuisesti oikeudenkaynnin alku 18. tammikuuta osui samalle paivalle, jolloin Brysselissa alkoivat pyorean poydan neuvottelut Kongon tulevaisuuden ratkaisemiseksi. Vaikka Lumumba olikin vankeudessa, hanen puolueensa MNC oli saanut vakuuttavan voiton joulukuun 1959 paikallisvaaleissa Kongossa. Lumumban vangitsemisesta raivostuneiden edustajien painostuksesta Lumumba vapautettiin, ja hanen sallittiin osallistua Brysselin kokoukseen. Konferenssi huipentui 27. tammikuuta Kongon itsenaisyysjulistukseen. Itsenaisyyspaivaksi paatettiin 30. kesakuuta 1960, ja valtakunnalliset vaalit sovittiin pidettaviksi 11-25. toukokuuta. 31. toukokuuta 1960 oli selvaa, etta Lumumban MNC oli saanut vaalivoiton, ja hanelle myonnettiin lupa hallituksen muodostamiseen. 23. kesakuuta Lumumba kokosi maan ensimmaisen hallituksen, jossa hanesta itsestaan tuli maan ensimmainen paaministeri 35-vuotiaana ja Joseph Kasavubusta sen presidentti. Kongon armeijan johtoon Lumumba nimitti puolueensa kuuluneen Joseph-Desire Mobutun . Perustuslain mukaisesti 24. kesakuuta 1960 hallitus lapaisi luottamuslauseaanestyksen, jonka Kongon ylahuone ja senaatti vahvistivat.

Kongon itsenaisyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kongo sai lopultakin itsenaisyytensa Belgian alaisuudesta 30. kesakuuta 1960. Itsenaisyyspaivan juhlaseremoniaan otti osaa maan eliitti, ulkomainen lehdisto ja Belgian ylaluokka kuningas Baudouinin johdolla, mutta Lumumba, maan vaaleilla valittu paaministeri, oli jatetty kutsuvieraiden ulkopuolelle. Siita huolimatta Lumumba saapui paikalle pitamaan kuuluisan itsenaisyyspuheensa, joka erosi radikaalisti muiden arvovieraiden sanahelinasta. Kuningas Baudoinin holhoava puhe ylisti Kongon ja Belgian kohtalonyhteytta ja siirtomaaherruutta, kun taas Kasavubun puhe ohitettiin harmittomana, mutta Lumumban kiihkomielinen kolonialismin vastainen puhe kaikessa suoruudessaan kosiskeli kongolaisten suosiota noyryyttaen entisia siirtomaaisantia, jotka paattivat hankkiutua eroon taipumattomasta paaministerista.

Erottaminen paaministerin virasta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Patrice Lumumban paaministerikausi alkoi huonoissa merkeissa. Jotkut armeijan osastot kapinoivat, Katanga irtautui keskushallinnon otteesta, mita Belgia kaytti heinakuun alussa tekosyyna lahettaa maahan (lahinna Katangaan) sotilaitaan "lansimaisen vaeston suojelemiseksi". Lumumba puhui YK:ssa Kongoa repivasta kriisista ja vetosi jarjestoon, jotta se ajaisi belgialaiset joukot maasta. YK:n paasihteeri Dag Hammarskjold lahetti rauhanturvaajia maahan 5. elokuuta 1960, mutta nama olivat kykenemattomia toimimaan suurvaltojen vastakkainasettelun halvaannutettua YK:n yleiskokouksen. Lumumba pyysi epatoivoisena Neuvostoliitolta teknista apua, jotta han voisi lahettaa armeijansa kukistamaan Katangan kapinaliikkeen. Katangan maakunta oli elintarkea Kongon ? ja Lumumban hallinnon ? talouden kannalta. Tama kasvatti lannen epaluottamusta Kongon tulevaan linjaan kylman sodan rintamien valissa. Yhdysvallat kaynnisti Belgian rinnalla oman salaisen operaationsa Lumumban eliminoimiseksi, johon Kasavubu ja Mobutu sitoutuivat. ^[1]

Lumumban oltua paaministerin virassaan 67 paivaa presidentti Joseph Kasavubu erotti hanet 5. syyskuuta 1960. Lumumba puolestaan yritti vastavetona siirtaa Kasavubun syrjaan, mutta turhaan. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA :n tukemat ja rahoittamat Mobutun joukot ottivat vallan kasiinsa 14. syyskuuta yhteisymmarryksessa presidentti Kasavubun kanssa, joka jai hallituksen keulakuvaksi. Ilman armeijan tukea Lumumba joutui epaviralliseen kotiarestiin paaministerin virka-asuntoon. YK:n rauhanturvaajat huolehtivat virka-asunnon vartioinnista ja Lumumban turvallisuudesta. Seuraavaksi Lumumba teki kohtalokkaan virheen: han paatti lahtea turvapaikastaan. Hanet salakuljetettiin ulos virka-asunnostaan eraan diplomaatin autossa 27. marraskuuta. Lumumba aloitti pitkan ja vaikean matkan kohti Stanleyvillea, joka oli hanen vankka tukialueensa. Mobutun joukot lahtivat peraan. Paivien takaa-ajon jalkeen Lumumba saatiin kiinni ylittamiskelvottoman Sankuru-joen rannalla.

Vangitseminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lumumba vetosi YK:n joukkoihin, jotta nama pelastaisivat hanet, mutta apu evattiin New Yorkista , koska han oli vapaaehtoisesti jattanyt turvapaikkansa YK:n suojeluksessa. Lumumba siirrettiin ensin lentokoneella Leopoldvilleen, jossa hanet nahtiin vangittuna ja pahoinpideltyna lehtimiesten ja diplomaattien ollessa paikalla. Hanta noyryytettiin lisaa Mobutun huvilalla, jossa televisiokamerat ikuistivat, kuinka sotilaat hakkasivat laillista paaministeria ja syottivat hanelle hanen vanhan puheensa paperilla. Leopoldvillesta Lumumba lahetettiin Thysvillen kasarmeille 150 km:n paahan paakaupungista.

Kun sotilaat Thysvillessa kapinoivat, Lumumballe taytyi loytaa tiukemmin vartioitu paikka. Belgialaiset ehdottivat hanen siirtoaan Katangaan , jossa hanen vanha vihollisensa Moise Tshombe johti Kongosta Belgian tuella irrottautunutta maakuntaa. Myohemmin asiaa tutkinut belgialainen tyoryhma tuli seuraaviin johtopaatoksiin: Belgia halusi Lumumban vangittavaksi; heita ei huolettanut Lumumban koskemattomuus tai hyvinvointi; belgialaisille oli kerrottu yksiselitteisesti, etta Lumumba oli hengenvaarassa, jos hanet siirrettaisiin Katangaan, mutta he eivat tehneet asian hyvaksi mitaan. ^[2]

Kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

17. tammikuuta 1961 tapahtuneella lennolla Elizabethvilleen Lumumbaa pahoinpideltiin edelleen. Hanet luovutettiin katangalaisille sotilaille, joita johti belgialainen komentaja, ja suljettiin Villa Brouween. Hanta hakattiin jatkuvasti, mihin ottivat osaa seka belgialaiset etta katangalaiset sotilaat. Samaan aikaan Moise Tshombe ja hanen hallintonsa miettivat, mita tehda Lumumballe.

Jo samana iltana Lumumba kuljetettiin eraiden muiden vankien saattueessa viidakkoon. Saattue pysahtyi suuren puun juurelle, jossa oli kolme teloitusryhmaa valmiina. Belgialainen tyoryhma tuli johtopaatokseen, etta teloituksen suorittivat katangalaiset, mutta belgialaiset olivat lasna. Lumumba ja kaksi muuta kohtalotoveria Kongon hallituksesta, Mpolo ja Okito, asetettiin suuren puun eteen. Nama kaksi kumppania surmattiin, koska heista olisi ollut Lumumban mahdollisiksi seuraajiksi kiistamaan Mobutun, Kasavubun ja Belgian tekema vallanjakosopimus. Katangan presidentti Tshombe, kaksi hanen ministeriaan ja nelja belgialaista upseeria olivat paikalla teloituksessa, jossa uhrit surmattiin yksitellen. Lumumban ruumis haudattiin teloituspaikan lahettyville. Belgialaisen tutkimuskomission raportin mukaan teloitus tapahtui suurella varmuudella 17. tammikuuta 1961 kello 19:40-19:43 valisena aikana.

Kolmeen viikkoon asiasta ei puhuttu mitaan ? vaikkakin huhut kiersivat nopeasti kaikkialle. Kun Lumumban kuolemasta sitten kerrottiin virallisesti Katangan radiossa, totuutta oli vaaristelty siten, etta Lumumban olivat muka murhanneet raivostuneet talonpojat hanen paettuaan virka-asunnostaan. Teloituksen jalkeen belgialaiset kaivoivat Lumumban ruumiin ylos haudastaan ja liuottivat hanen jaannoksensa rikkihapossa . ^[3]

Ruumiin havitysta valvoneen belgialaisen poliisi Gerard Soeten mukaan ruumiista jai jaljelle vain kaksi hammasta ja kaksi sormea. Soete otti ruumiin osat itselleen omin sanojensa mukaan muistoksi. Vain yksi kultahammas on myohemmin loytynyt Belgiasta, muiden ruumiinosien kohtaloa ei tunneta. Lumumban tytar Juliana alkoi ajaa hampaan palautusta Kongoon. ^[4] Belgialainen tuomioistuin paatti vuonna 2020, etta hammas on palautettava. Hammas palautettiin Lumumban omaisille kesakuussa 2022. Lumumballe jarjestettiin 30. kesakuuta ensin yksityiset hautajaismenot, jonka jalkeen hammas haudattiin varta vasten rakennettuun mausoleumiin. ^[5]

Tuomitusta agitaattorista kansallissankariksi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Myohemmin vuonna 1966 Mobutu, joka oli suoranaisesti vastuussa Lumumban surmaamisesta, palautti kilpailijansa maineen Kongon itsenaisyystaistelun sankarina ja marttyyrina. Lumumban hahmo valjastettiin mobutulaisen propagandakoneiston kayttoon luomaan Kongoon illuusio afrikkalaisesta itsehallinnosta, vaikka tosiasiallisesti Mobutu pysyi vallassa etupaassa lannen tuella. Myos Mobutun seuraajat ovat jatkaneet myytin rakentamista: Joseph Kabila pystytti murhatulle paaministerille patsaan Kinshasan lentokentalle johtavan tien varrelle, joka sekin on nimetty Boulevard Lumumbaksi.

Vuodesta 1992 alkaen Lumumban perustaman liikkeen perintoon tukeutuvaa puoluetta MNC-L ( ransk. Mouvement National Congolais Lumumba ) on johtanut edesmenneen paaministerin poika Francois Lumumba. Heinakuussa 2006 maassa pidettiin ensimmaiset vapaat vaalit sitten vuoden 1960. Patrice Lumumban nuorin poika, Patrice-Guy, joka syntyi puoli vuotta isansa kuoleman jalkeen, oli sitoutumaton ehdokas vuoden 2006 presidentinvaaleissa, mutta hanen kannatuksensa oli 0,42 prosenttia kokonaisaanimaarasta ^[6].

Moskovassa 1960 perustettu Kansojen ystavyyden yliopisto (RUDN) nimettiin Patrice Lumumban yliopistoksi pian Lumumban kuoleman jalkeen 1961 ^[7], mutta vuoden 1991 jalkeen yliopisto on jalleen kantanut alkuperaista nimeaan ^[8].

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

↑ Africa Within Amerikkalaiset asiakirjat osoittavat, etta seuraavien kuukausien aikana CIA toimi yhteistyossa ja toimitti varoja kahdeksalle kongolaiselle huippupoliitikolle ? mukaan lukien presidentti Kasavubu, Mobutu (silloinen armeijan esikuntapaallikko), ulkoministeri Justin Bomboko, lahin talousneuvonantaja Albert Ndele, senaatin puhemies Joseph Ileo ja ammattiyhdistysjohtaja Cyrille Adoula ? joilla kaikilla oli osuutensa Lumumban tuhossa.
↑ Africa Within Tutkimus ei nayta toteen, etta Belgian viranomaiset olisivat aikoneet murhata Lumumban, kun he pyrkivat siirtamaan hanet Katangaan. On kuitenkin paivanselvaa, etta Lumumban henkilokohtainen turvallisuus ei kiinnostanut Belgian hallitusta lainkaan. Muut asiat menivat hanen turvallisuutensa edelle. Jattamalla huomiotta siirron mahdolliset riskit, olemalla pyytamatta takuita hanen ruumiillisesta koskemattomuudestaan tai vaatimatta inhimillista kohtelua tai oikeudenkayntia, Belgian hallitus ja eritoten Afrikan asiain ministeri osoittivat suurta harkitsemattomuutta ja perustuslaillisen valtion kunnioituksen puutetta.
↑ Africa Within Seuraavana paivana Katangan sisaministeri soitti eraalle belgialaiselle vanhemmalle konstaapelille hanen virkapaikalleen ja kaski peittaa murhan jaljet. "Han sanoi: 'havita ne, hankkiudu niista eroon. Kuinka sen teet ? ei kiinnosta minua.'", sanoo Gerard Soerte. Soete ja kumppanit kaivoivat ruumiit ylos mataloista haudoistaan, paloittelivat ne ja liuottivat rikkihapossa, joka saatiin lahettyvilla sijaitsevista belgialaisista kaivoksista.
↑ Damian Zane: Patrice Lumumba: Why Belgium is returning a Congolese hero's golden tooth BBC News . BBC. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)
↑ Damian Zane: Patrice Lumumba: DR Congo buries tooth of independence hero BBC News . BBC. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)
↑ Eye on Africa, haettu 14.9.2007 ( Arkistoitu ? Internet Archive) les resultats de l’election Presidentielle en RDC - Guy-Patrice Lumumba : 71.699 (0,42%)
↑ РУДН - Российский университет дружбы народов, Kansojen ystavyyden yliopiston sivut, haettu 15.9.2007 ( Arkistoitu ? Internet Archive) Kansojen ystavyyden yliopisto perustettiin 5. helmikuuta 1960 SNTL:n hallituksen paatoksella. 22. helmikuuta 1961 yliopisto nimettiin Patrice Lumumban mukaan.
↑ РУДН - Российский университет дружбы народов, Kansojen ystavyyden yliopiston sivut, haettu 15.9.2007 RUDN muodostettiin 1960, ja vuoteen 1991 sen nimena oli Patrice Lumumban nimelle omistettu kansojen ystavyyden yliopisto.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Patrice Lumumba .

[1] Africa Within Amerikkalaiset asiakirjat osoittavat, etta seuraavien kuukausien aikana CIA toimi yhteistyossa ja toimitti varoja kahdeksalle kongolaiselle huippupoliitikolle ? mukaan lukien presidentti Kasavubu, Mobutu (silloinen armeijan esikuntapaallikko), ulkoministeri Justin Bomboko, lahin talousneuvonantaja Albert Ndele, senaatin puhemies Joseph Ileo ja ammattiyhdistysjohtaja Cyrille Adoula ? joilla kaikilla oli osuutensa Lumumban tuhossa.

[2] Africa Within Tutkimus ei nayta toteen, etta Belgian viranomaiset olisivat aikoneet murhata Lumumban, kun he pyrkivat siirtamaan hanet Katangaan. On kuitenkin paivanselvaa, etta Lumumban henkilokohtainen turvallisuus ei kiinnostanut Belgian hallitusta lainkaan. Muut asiat menivat hanen turvallisuutensa edelle. Jattamalla huomiotta siirron mahdolliset riskit, olemalla pyytamatta takuita hanen ruumiillisesta koskemattomuudestaan tai vaatimatta inhimillista kohtelua tai oikeudenkayntia, Belgian hallitus ja eritoten Afrikan asiain ministeri osoittivat suurta harkitsemattomuutta ja perustuslaillisen valtion kunnioituksen puutetta.

[3] Africa Within Seuraavana paivana Katangan sisaministeri soitti eraalle belgialaiselle vanhemmalle konstaapelille hanen virkapaikalleen ja kaski peittaa murhan jaljet. "Han sanoi: 'havita ne, hankkiudu niista eroon. Kuinka sen teet ? ei kiinnosta minua.'", sanoo Gerard Soerte. Soete ja kumppanit kaivoivat ruumiit ylos mataloista haudoistaan, paloittelivat ne ja liuottivat rikkihapossa, joka saatiin lahettyvilla sijaitsevista belgialaisista kaivoksista.

[4] Damian Zane: Patrice Lumumba: Why Belgium is returning a Congolese hero's golden tooth BBC News . BBC. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)

[5] Damian Zane: Patrice Lumumba: DR Congo buries tooth of independence hero BBC News . BBC. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)

[6] Eye on Africa, haettu 14.9.2007 ( Arkistoitu ? Internet Archive) les resultats de l’election Presidentielle en RDC - Guy-Patrice Lumumba : 71.699 (0,42%)

[7] РУДН - Российский университет дружбы народов, Kansojen ystavyyden yliopiston sivut, haettu 15.9.2007 ( Arkistoitu ? Internet Archive) Kansojen ystavyyden yliopisto perustettiin 5. helmikuuta 1960 SNTL:n hallituksen paatoksella. 22. helmikuuta 1961 yliopisto nimettiin Patrice Lumumban mukaan.

[8] РУДН - Российский университет дружбы народов, Kansojen ystavyyden yliopiston sivut, haettu 15.9.2007 RUDN muodostettiin 1960, ja vuoteen 1991 sen nimena oli Patrice Lumumban nimelle omistettu kansojen ystavyyden yliopisto.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]