Outokumpu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee Suomen kaupunkia. Outokumpu Oyj on suomalainen yritys.
Outokumpu

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°43′30″N , 029°01′05″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 309
Hallinnollinen keskus Kuusjarvi (?1956)
Outokummun keskustaajama (1956?)
Perustettu 1865
? kauppalaksi 1968
? kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Osia Kaavista (1921,1925)
Kokonaispinta-ala 584,06 km²
193:nneksi suurin 2022   [1]
? maa 445,86 km²
? sisavesi 138,20 km²
Vakiluku 6 409
145:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys 14,37 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [3]
? 0–14-v. 13,8 %
? 15–64-v. 53,2 %
? yli 64-v. 33,0 %
Aidinkieli 2023  [4]
? suomenkielisia 93,4 %
? ruotsinkielisia 0,1 %
? muut 6,5 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024   [5]
Kaupunginjohtaja Paivi Lintumaki [6]
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2021?2025 [7]
 ? Kesk.
 ? SDP
 ? PS
 ? Vas.
 ? Kok.
 ? KD
 
8
6
5
4
2
2
www.outokummunkaupunki.fi

Outokumpu (vuoden 1967 loppuun asti Kuusjarvi ) on Suomen kaupunki , joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa . Kaupungissa asuu 6 409 ihmista. [2] Outokummun pinta-ala on 584,06 km², josta 138,20 km² on vesistoja. [1] Vaestotiheys on 14,37 asukasta/km².

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Outokummun naapurikuntia ovat koillisessa Polvijarvi , kaakossa Liperi ja lounaassa Heinavesi , jotka kuuluvat Outokummun tavoin Pohjois-Karjalan maakuntaan, seka luoteessa Kaavi ja Tuusniemi , jotka kuuluvat Pohjois-Savon maakuntaan .

Outokummun keskustaajaman asuinalueita ovat muun muassa Jokipohja, Kaasila, Kalaton, Kyykeri, Mustikkakorpi, Mustola ja Partalanmaki.

Outokummussa on 112 vahintaan hehtaarin laajuista jarvea. Laajimmat ovat Juojarvi , Rikkavesi , Sysmajarvi , Lietukka ja Kolmikanta . [8]

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alavi (Alavi-Suvisranta-Herneaho), Harmaasalo, Kuusjarvi , Paloranta, Rikkaranta-Lahteva-Kuminvaara, Sysma-Satos, Toriseva, Viuruniemi [9] .

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 lopussa Outokummussa oli 7 003 asukasta, joista 4 691 asui taajamassa , 2 224 haja-asutusalueilla ja 88:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Outokummun taajama-aste on 67,8 %. [10] Kunnassa on vain yksi taajama, Outokummun keskustaajama. [11]

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Outokummussa toimi vuosina 1913?1989 Outokummun kaivos . Nykyisin kaivosalue on museona. Kaivoskumpu nakyy ymparistosta selvasti erottuvana makena, jonka paalta on laaja nakoala. Myos vanha kaivostorni on jaljella maamerkkina kaupungin keskustassa. Vuosina 1971?1985 kunnan alueella toimi myos Vuonoksen kaivos .

Alun perin Kuusjarven nimella tunnettu maalaiskunta muuttui vuonna 1968 Outokummun kauppalaksi , joka vuonna 1977 muuttui kaupungiksi. Kaivostoiminta vaikutti voimakkaasti kunnan identiteettiin. 18. huhtikuuta 1953 vahvistetussa vaakunassa kaytetty kuusikoro viittasi alkuperaiseen kunnan nimeen ja kuparin symboli kaivokseen. Vaakunan suunnitteli heraldikko Olof Eriksson . [12] Vaakuna otettiin muuttamattomana Outokummun vaakunaksi. Kauppalaksi tulemisen myota kaivoksen kumpu antoi nimen koko kunnalle.

Outokumpulainen kulttuurin monitoimija Esko-Pekka Tiitinen on kirjoittanut Outokummun historiaa kuvaavan romaanin Kiven sylissa (Tammi, 2011), jossa seurataan kuvitteellisen Vanskan suvun kautta kaivoskylan syntya ja myohempia vaiheita. Kaivoksen historiasta kertoo myos outokumpulaisen Arto Hakolan kirja Kaivostyon historia . [13]

Bertel Liljeqvistin ja Samuel Salvesenin suunnittelema rapatusta tiilesta tehty Outokummun kirkko valmistui 1955 . Laaninarkkitehti Ferdinand Ohman suunnitteli seurakunnan ensimmaisen Kuusjarven kirkon , joka rakennettiin 1878. Partalanmaen kaupunginosassa sijaitsevan, vuonna 1954 kayttoon vihityn, Outokummun ortodoksisen kirkon on suunnitellut rakennusmestari Uuno Korhonen.

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Outokummun kaupunginjohtajana aloitti vuoden 2023 alusta Paivi Lintumaki, joka tyoskenteli aiemmin kaupungin hallinto- ja talousjohtajana. Hanen edeltajansa Pekka Hyvonen jai elakkeelle. [6] Hyvonen oli toiminut virassa vuodesta 2010 lahtien. [14]

Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaudella 2021?2025 kuuluu kahdeksan Keskustalle ja kuusi SDP:lle. [7]

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Outokummun vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
10 312
1985
  
9 678
1990
  
9 307
1995
  
8 887
2000
  
8 155
2005
  
7 758
2010
  
7 411
2015
  
7 139
2020
  
6 679
Lahde: Tilastokeskus. [15]

Elinkeinot, tyopaikat ja oppilaitokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Outokumpu on yksi Suomen teollistuneimmista kunnista, kun teollisten tyopaikkojen kokonaislukumaara suhteutetaan kunnan vakilukuun. Vuoden 2016 lopussa teollisten tyopaikkojen lukumaara Outokummussa oli 934. [16]

Teollisten tyopaikkojen suhteellisen suuri osuus selittyy kaupungin elinkeinorakenteen murroksella, jossa vuonna 1989 lakkautetulla Outokummun kaivoksella ja sita ennen tehdyilla aluepoliittisilla tukitoimenpiteilla on ollut iso merkitys. Kaivoksen tilalle merkittavaksi tyopaikkakeskittymaksi on vuodesta 1979 alkaen rakentunut Outokummun seudun teollisuuskyla, jossa sijaitsee noin 700 teollista tyopaikkaa. Teollisuuskylassa toimii myos valtaosa kaupungin merkittavimmista tyonantajista. [17] Outokummun suurimpia teollisia tyonantajia ovat Outotec Turula Oy, HK Scan Finland Oy, Piippo Oyj, Outokummun Metalli Oy, NS Group / Okun Hammaspyora Oy, Okun Koneistuspalvelu Oy, Finelcomp Oy seka Mondo Minerals. [18]

Tyopaikkoja Outokummussa oli tilastokeskuksen vuoden 2014 tilaston mukaan 2502, joista alkutuotannossa 4,2 %, jalostuksessa 42 % ja palveluissa 52,9 %. [19]

Outokummussa esi- ja perusopetusta tarjoaa kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, vuonna 2016 kokonaisuudessaan uusittuna avattu Kummun koulu . Kaupungissa toimii Outokummun lukio seka toisen asteen ammatillista opetusta tarjoava Riverian (ent. Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtyman PKKY) Outokummun yksikko.

Kulttuuri ja tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Outokummun kirjasto.
Kulttuuritalo Marita.
Kummunkatua Outokummun keskustassa helmikuussa 2023.

Outokummun kirjasto sijaitsee kaupungin keskustassa kaupungintalon ja Kummun koulun laheisyydessa. [20] [21] Lisaksi Liperin, Outokummun ja Polvijarven yhteinen kirjastoauto Ketunlenkki palvelee naiden kuntien asukkaita. [22] Kulttuuritalo Marita toimii esimerkiksi elokuvateatterina ja siella jarjestetaan esittavan taiteen tilaisuuksia ja luentoja. [23]

Kulttuurialan toisen asteen koulutusta tarjotaan Riverian Outokummun yksikossa. Siella toimii muun muassa Suomen ainoa toisen asteen pelialan koulutus. [24]

Tunnettuja outokumpulaisia kulttuurihenkiloita ovat muiden muassa kirjailija ja ohjaaja Esko-Pekka Tiitinen , tanssija Jyrki Haapala ja muusikko Anna Puu . Outokummusta ovat kotoisin myos muun muassa nayttelija Jari Pehkonen , elokuvaohjaaja Taneli Mustonen , kirjailija Leena Lehtolainen , kirjailija Terhi Rannela , uutisankkuri ja kirjailija Matti Ronka seka urheilutoimittaja ja tuottaja Marko Terva-aho . Salatuissa Elamissa Ismo Laitelaa naytteleva Esko Kovero on kotoisin Outokummusta, samoin kuin jalkapalloilija Timo Tahvanainen .

Outokumpua on kuvattu Leena Lehtolaisen romaaneissa, joiden sankari rikospoliisi Maria Kallio on alun perin kotoisin kuvitteellisesta ”Arpikylan kaivoskaupungista Ita-Suomessa”.

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Outokummun perinteisia kulttuuritapahtumia ovat kesaisin jarjestettavat Outopia-paiva ja Kummun soitto seka syyskuun alun monitaiteellinen Kaivos-festivaali. Outokummuun kesakauden suurtapahtuma on Okufest-kaupunkifestivaali, joka jarjestettiin ensimmaisen kerran vuonna 2015. Kesalla 2019 Okufestin paaesiintyjana oli DJ Oku Luukkainen , joka on opiskellut ja asunut Outokummussa. [25]

Vuosina 2006?2011 Outokummussa jarjestettiin kevaisin kulttuurifestivaali Kevatkumpu. Ohjelmassa oli elokuvaa, tanssia, kuvataidetta ja seminaareja. Tapahtuma sai alkunsa ammattiopiston kulttuurialan opiskelijoiden toiden esittelysta. Se ehti laajeta eri taiteenalojen valtakunnalliseksi tapahtumaksi, jolla oli myos kansainvalista tunnettuutta. Outokummussa on aiemmin jarjestetty myos poikkitaiteellisia Aika Outo Aika -kulttuurifestivaaleja seka Artpora-taidenayttely kesaisin Vanhassa kaivoksessa. [26] [27]

Outokummun lukio ja Kummun koulu ovat jarjestaneet kevaisin ja syksyisin musiikki-iltoja. Esityksia on ollut kahtena paivana; esiintyjina ovat olleet koulujen oppilaat ja opettajat. Helmikuussa 2019 Outokummussa jarjestettiin ensimmainen Osallisuusviikko: kaikille avoin maksuton kaupunkitapahtuma, jossa jarjestot, yhdistykset ja kaupunki esittelevat toimintaansa seka harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia paikkakunnalla. Osallisuusviikon yhteydessa jarjestettiin myos ensimmainen Outokummun Jarjestogaala, jossa palkitaan ansioituneita yhdistys- ja jarjestotoimijoita. Tarkoituksena on, etta Osallisuusviikko ja Jarjestogaala vakiinnuttaisivat jatkossa paikkansa vuosittaisena tapahtumana.

Palorannan lava on Outokummun tanssilava. Siita aiotaan kehittaa kylatoiminnan keskus. [28]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on jarjestetty Outokummussa vuonna 1986. [29]

Ruoka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Outokummun pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihakeitto nimelta kaivossoppa seka ruis-puolukkapuuro . [30]

Matkailu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Outokummun Vanha Kaivos on kaupungin keskustassa sijaitseva historiallinen matkailu- ja elamyskohde, jossa toimii mm. Kaivosmuseo, Lasten Kaivos seka kesaravintola.

Outokummun Era- ja luontokeskus on monipuolinen, eramainen luontokohde Outokummun keskustan laheisyydessa.

CreaMentors Oy on laatinut vuonna 2010 Outokummun matkailun master plan -suunnitelman, jonka mukaan Vanhalla kaivoksella toimii vuonna 2015 Pohjois-Karjalan johtava, valtakunnallinen ja kansainvalistyva perhematkailukohde, jossa vierailee vuosittain 100 000 kavijaa. [31] Kaupungin asukkaiden keskuudessa suunnitelmaa pidetaan yleisesti utopistisena ja matkailun kehittamishankkeisiin kohdistuva voimakas vastarinta ja kritiikki on yleista. Vanhan kaivoksen kavijamaaraksi on ollut tapana ilmoittaa maara, joka on usein moninkertainen myytyjen lippujen maaraan verrattuna. Vanhan Kaivoksen operatiivisesta toiminnasta vastaa kaupungin tytaryhtio Matkakumpu Oy, jonka toimitusjohtajana toimii Ulla-Riitta Moilanen. [32]

Kansainvalinen matkailutie, Sininen tie , kulkee Outokummun kautta.

Suomen syvin reika 2005?2018 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosina 2004?2005 kairattiin Outokummussa reika , joka ulottuu 2 516 metrin syvyyteen. Reian halkaisija on 22 cm. Tutkimuskayttoon tehdyn reian kairasi venalainen valtionyritys Nedra, joka teki tyon valtionvelkana Suomelle. Sita kaytetaan geologisiin ja geofysikaalisiin tutkimuksiin. Vuonna 2018 Espooseen kairattu tutkimusreika ohitti syvyydessa Outokummun reian. [33]

Kuntaliitossuunnitelma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Outokumpu ja Liperi ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemista kuntaliitoksesta. Outokummun kaupunginvaltuusto paatti 27.11.2006 yksimielisesti liitosselvityksen tekemisesta ja hyvaksyi kuntaliitossopimuksen 18.6.2007. [34] Mahdollisesta kansanaanestyksesta ei tehty paatosta. Myos aikataulu oli avoin; liitos olisi voinut tapahtua vuosien 2008?2011 valilla. Kunnilla oli jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. Yhteensa kunnissa on noin 18 400 asukasta. [2] [35] Liperin kunnanhallitus kuitenkin torjui yhdistymissopimuksen kesakuussa 2007.

Syksylla 2012 Outokumpu ja Joensuu paattivat aloittaa kuntaliitosselvityksen, vaikka kunnilla ei ole yhteista maarajaa. [36] Outokummun kaupunginvaltuusto paatti tammikuussa 2014 olla hyvaksymatta liitosta [37] .

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaupungissa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Outokummun seurakunta (ent. Kuusjarven seurakunta). [38] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Taipaleen ortodoksinen seurakunta toimii Outokummun alueella. [39]

Itsenaisena helluntaiseurakuntana Outokummussa toimii Outokummun helluntaiseurakunta . [40]

Tunnettuja kuusjarvelaisia ja outokumpulaisia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b c Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Vainamo, Jouki: Paivi Lintumaki on Outokummun uusi kaupunginjohtaja 29.11.2022. Yle. Viitattu 17.1.2023.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Outokumpu Oikeusministerio. Viitattu 19.9.2021.
  8. ↑ Outokumpu . Jarviwiki. Viitattu 20.10.2021.
  9. ↑ Kylat Pohjois-Karjalassa, Outokumpu Pohjois-Karjalan kylat ry.. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 15.8.2016.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Mita-Missa-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 167. Helsinki: Otava, 1979.
  13. ↑ Arto Hakola:  Kaivostyon historia, . Outokummun kaivosmuseo, 2009. ISBN 9789519865218 .
  14. ↑ Pekka Hyvonen jatkaa Outokummun kaupunginjohtajana vuoteen 2018 Karjalainen . 2014. Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  15. ↑ Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
  16. ↑ Josek Oy:n esittely kaupunginvaltuustolle 27.2.2017
  17. ↑ ETUSIVU Outokummun seudun teollisuuskyla Oy . Viitattu 27.2.2017.
  18. ↑ Outokummun Seudun Teollisuuskyla Oy, tilinpaatos ja toimintakertomus 2016.
  19. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  20. ↑ Outokummun kirjasto  (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Viitattu 8.2.2021.
  21. ↑ Outokummun kirjasto Outokummun kaupunki, outokummunkaupunki.fi. Viitattu 8.2.2021.
  22. ↑ Liperin, Outokummun ja Polvijarven kirjastoauto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 8.2.2021.
  23. ↑ Kulttuuritalo Marita outokummunkaupunki.fi. Viitattu 8.2.2021.
  24. ↑ ?????????????????????Koulutustarjonta pkky.fi . Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtyma. Arkistoitu 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  25. ↑ Matti Pennanen: Outokumpu kaivostoiminnan jalkeen  (Arkistoitu sivu) Kaivosmuseo. Arkistoitu 9.12.2012. Viitattu 22.8.2017.
  26. ↑ Kevatkumpu tarjoaa taidetta ja tyopajoja 22.4.2009. Yle. Viitattu 22.8.2017.
  27. ↑ Kevatkumpu - Kulttuurifestivaali 2011. Pohjois-Karjalan Ammattiopisto. Viitattu 22.8.2017.
  28. ↑ Paloranta kylat.fi . 22.8.2017. Pohjois-Karjalan Kylat ry. Arkistoitu 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  29. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry . Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  30. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 134. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .
  31. ↑ Outokummun matkailun master plan julkistettu -tiedote, CreaMentors Oy ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  32. ↑ Laitinen, Lasse: Outokummun Aarrekaupunki-hanke vastatuulessa - "Tarkeampiakin kayttoa miljoonille olisi" Yle Uutiset . 12.9.2013.
  33. ↑ Mika Remss: Kurkistus Suomen syvimpaan reikaan. Tiede , 2011, nro 6, s. 26?27.
  34. ↑ Outokummun kaupunginvaltuuston poytakirja 18.6.2007
  35. ↑ Karjalainen 4.11.2006 ja 28.11.2006
  36. ↑ Joensuu ja Outokumpu suunnittelevat kuntaliitosta Turun Sanomat . 25.6.2012. Arkistoitu 4.10.2015.
  37. ↑ Laitinen, Lasse: Outokumpu itsenaisyyden kannalla - valtuusto kokousti pitkan kaavan kautta Yle Uutiset . 27.1.2014.
  38. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  39. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/taipaleen-ortodoksinen-seurakunta
  40. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko . Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  41. ↑ Kangosjarvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat , 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio . Viitattu 12.3.2024.

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kosunen, Sirkka (toim.): Kylateilla. Alavi, Herneaho, Suvisranta kylakirja. Outokumpu : Alavin kylayhdistys, 2013.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Outokumpu&oldid=22363748 ”