Tassa artikkelissa tai sen osassa aihetta kasitellaan lahinna Suomen tai suomalaisten nakokulmasta . Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin nakokulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Oppivelvollisuudella ymmarretaan nykyaikaisissa yhteiskunnissa kaikille kansalaisille asetettua velvollisuutta hankkia itselleen tietty perussivistys.

Oppivelvollisuus Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomi otti kayttoon oppivelvollisuuden vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla , joka maarasi kaikille pakolliseksi vahintaan kuusivuotisen kansakoulun oppimaaran suorittamisen. Kayttoonotto tapahtui verrattain myohaan, silla oppivelvollisuudesta ei ollut onnistuttu saatamaan Venajan alaisuudessa. Oppivelvollisuutta myos vastustettiin, silla kansakoulun pelattiin olevan yhteiskunnalle kallis ja kasvattavan huonoja tyontekijoita. Kaytannossa oppivelvollisuus toteutui suurimmassa osassa maata jo 1920-luvulla, mutta Tunturi-Lapissa viimeiset syrjakylat saatiin kouluverkon piiriin vasta 1950-luvulla.

Oppivelvollisuuden suorittaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa oppivelvollisuus alkaa yleensa sina vuonna, kun lapsi tayttaa seitseman vuotta. Koulun aloittamista voidaan kuitenkin siirtaa vuodella myohemmaksi tai aikaisemmaksi. Yleisimmin oppivelvollisuus suoritetaan peruskoulussa , joka opettaa oppimaaraan kuuluvia oppiaineita , ja sita jatketaan toisella asteella. Oppivelvollisuus on mahdollista suorittaa myos muulla tavoin kuin peruskoulua kaymalla ? talloin oppivelvollisen huoltajat ovat vastuussa siita, etta oppivelvollinen saa perusopetuksen oppimaaran mukaiset tiedot. ^[1] Oppivelvollisuuden lisaksi Suomessa asuvien lasten on osallistuttava oppivelvollisuutta edeltavana vuonna esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan ^[2] .

Oppivelvollisuuden loppuminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1.8.2021 alkaen oppivelvollisuus paattyy, kun oppilas tayttaa 18 vuotta. Tama tarkoittaa, etta jokaisen nuoren on jatkossa jatkettava opintojaan peruskoulun jalkeen esimerkiksi lukiossa , ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa taysi-ikaisyyteen saakka. Samalla myos toisen asteen oppimateriaalit muuttuivat maksuttomiksi. Uudistus koskee ensimmaisena niita nuoria, jotka kayvat lukuvuonna 2020?2021 yhdeksatta luokkaa, eli paaosin vuonna 2005 syntyneita. ^{[3] [4] [5]}

Koulun paatyttya oppilas saa paattotodistuksen koululta, muulla tavalla oppivelvollisuutta suorittavan taas tulee osallistua erityiseen tutkintoon saadakseen oppimaaran suoritettua ja suorittamista osoittavan todistuksen. Naita tutkintoja saa jarjestaa perusopetusta tarjoava taho. Useimmat kotiopetuksen oppilaat suorittavat taman tutkinnon kotikunnassaan.

Pidennetty oppivelvollisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tuen tarpeessa olevien lasten oppivelvollisuutta voidaan pidentaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten 11-vuotinen oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana (PoL 25 §). Paatos pidennetysta oppivelvollisuudesta on samalla paatos erityisopetukseen ottamisesta.

Koulun keskeyttaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suurin osa oppivelvollisuusikaisista suoritti ennen oppivelvollisuuden pidennysta oppivelvollisuutensa 16 ikavuoteen mennessa. Joidenkin osalta tama viivastyy koulunkaynnin keskeyttamisen vuoksi. Siksi Suomessa keskusteltiin oppivelvollisuus ikarajan nostamisesta 18 vuoteen. Oppivelvollisuusika paatettiin nostaa 18 vuoteen joulukuussa 2020 ja se astuu voimaan 1.8.2021 alkaen. ^{[3] [4]}

Huoltajan vastuu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oppilaan huoltajan on huolehdittava, etta oppilas tayttaa oppivelvollisuutensa. Jos huoltaja laiminlyo taman velvollisuutensa, hanet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyonnista sakkoon . ^[6]

Oppivelvollisuuden pidentaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kok­ko­lan si­vis­tys­joh­ta­ja Pe­ter John­son ja Harvardin vieraileva kasvatustieteen professori Pa­si Sahl­berg kirjoittivat, etta oppivelvollisuuden pidentaminen olisi tehotonta ja turhaa ja olisi hyodyllisempaa panostaa lisaa varhaiskasvatukseen ja alaluokkiin. Tutkimusten mukaan juuri tama tehokkaimmin ehkaisisi koulun keskeyttamiseen johtavia ongelmia. Helsingin Sanomat tukee kantaa ja kirjoittaa, etta oppivelvollisuuden pidentaminen voisi vieda resursseja ja painvastoin kasvattaa luokkakokoja seka kiihdyttaa opetuksen eriarvoistumista. Opetuksen ammattilaiset eivat juuri oppivelvollisuuden nostamista kannata. ^{[7] [8]}

Eduskunta hyvaksyi joulukuussa 2020 oppivelvollisuusian nostamisen 18 ikavuoteen. Samalla toisesta asteesta paatettiin tehda oppilaille maksuton. ^[3] Oppivelvollisuusian pidentyminen astui voimaan 1.8.2021. ^[4]

Uutta laajennettua oppivelvollisuutta kutsutaan laajennetun oppivelvollisuuden piiriksi .

Laki maittain [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa taulukossa ilmoitetaan, missa vaiheessa pakollinen koulutus alkaa ja paattyy maittain. Pakollisen koulutuksen aloittamisen yleisin ika on 6, vaikka se vaihtelee valilla 3 ja 8. ^{[9] [10]}

Valtio	Alkamisika	Paattymisika	Tietoa
Alankomaat	5	18	Oppilaat saavat lopettaa pakollisen koulunkaynnin aiemmin, jos he osoittavat kokeella hallitsevansa riittavat tiedot.
Argentiina	6	18
Australia	5	15?17	Ylempi ikaraja vaihtelee osavaltioiden valilla. Poistetaan, jos nuori hakee kokopaivatyota tai kokopaivaista koulutusta.
Belgia	6	18
Brasilia	4	17	Viimeksi muutettu vuonna 2009. [11]
Britannia	5 [12]	18	Kokoaikainen koulutus on pakollinen, mutta kouluunmeno ei ole pakollista (vuoden 1996 koulutuslain 7 §).
Bulgaria	5	16	Vuodesta 2012 lahtien pakolliseen koulutukseen sisaltyy kaksi vuotta esiopetusta ennen kuin lapset aloittavat peruskoulun. [13] [14]
Egypti	6	14
Espanja	6	16
Haiti	6	11	Haitin perustuslain mukaan koulutus on maksutonta, mutta myos julkiset koulut veloittavat huomattavia maksuja. 80 % lapsista kay yksityisia kouluja.
Hongkong	6	17	Hongkongin lain mukaan koulutus on ilmaista 12 vuoden ajan lukuun ottamatta yksityisia kouluja tai tukikelpoisia kouluja.
Indonesia	6	15
Intia	6	14	Elokuusta 2009 alkaen koulunkaynti on ollut kaikille 6?14-vuotiaille lapsille ilmaista ja pakollista.
Iran	6	12 [15]
Israel	3	18	Pakollinen koulutus tapahtuu lastentarhasta 12. luokkaan asti.
Italia	6	16
Itavalta	6	15	Yhdeksan vuotta kestava pakollinen kouluunmeno.
Kiina	6	15
Kroatia	6	15
Kypros	5	15	Pakollinen koulutus alkaa yhdella pakollisella esikouluopetuksen vuodella. [16]
Jamaika	5	16	Vanhemmat voivat saada syytteen lapsen laiminlyonnista, jos he estavat lapsensa menemasta kouluun ilman patevia syita.
Japani	6	15
Kanada	6	16?18	Useimmissa osavaltioissa oppivelvollisuus paattyy 16 vuoden iassa, mutta Ontariossa ja New Brunswickissa se paattyy 18 vuoden iassa. Joillakin provinsseilla on poikkeuksia 14 vuoteen.
Latvia	5	16 [9] [17]
Luxemburg	4	16 [9]
Malediivit	6	15
Malesia	6	12
Marokko	6	15
Meksiko	6	18	Koulutus on pakollista lukioon (Preparatoria) asti.
Norja	6	15	Norjassa 10 vuoden koulutus on pakollinen. Peruskoulu kattaa luokat 1?7 ja alempi keskiasteen koulu luokat 8?10. Myos kotikoulu on mahdollinen.
Portugali	6	18	Portugalissa asuvien lasten (jos asuvat maassa vahintaan nelja kuukautta) on lain mukaan mentava kouluun. Kotikoulu on mahdollinen ilmoittautumalla kouluun.
Puola	7	18	Puolan laki erottaa pakollisen oppivelvollisuuden ja pakollisen koulutuksen.
Ranska	6	16
Ruotsi	6	16?18	Ruotsissa koulunkayntivelvollisuus kattaa esikoulun ja yhdeksanvuotisen peruskoulun. Esikoulu tuli vuonna 2018 pakolliseksi kaikille lapsille, jotka tayttavat kyseisen vuoden aikana kuusi vuotta. Oppivelvollisuus paattyy yleensa sina vuonna kun nuori tayttaa 16 vuotta, mutta mikali peruskoulun oppimaaraa ei ole suoritettu, paattyy se viimeistaan nuoren tayttaessa 18 vuotta. [18]
Saksa	6	16	Vaihtelee hieman eri osavaltioiden valilla. [19]
Singapore	7	15	Pakollisen oppivelvollisuuden laki on vuodelta 2000. Lapset, joilla on erityistarpeita tai muuten lupa kayda kotikoulua, on vapautettu saadoksesta. Vuodesta 2019 kotikouluoikeuden saaminen erityistarpeen perusteella edellyttaa vahintaan kohtalaisia oireita. [20] [21]
Slovenia	6	15
Suomi	7	18 [3] [4]	Alkamisika on neuvoteltavissa ± 1 vuodella. Oppivelvollisuus paattyy sina vuonna, jolloin oppilas tayttaa 18 vuotta. [3] [4] Oppivelvollisuuden voi suorittaa ilman koulunkayntia, talloin lapsen huoltajan on varmistettava, etta peruskoulun oppimaara tulee suoritetuksi.
Sveitsi	4?6	15	Vaihtelee kantonin mukaan.
Syyria	6	15	Tyypilliset iat 9 vuoden pakolliselle koulutukselle.
Taiwan	7	18	Tyypilliset ikaluokat 12 vuoden pakolliselle koulutukselle (vuodesta 2014 alkaen).
Turkki	6	18	Koulutus on pakollista 1.?12. luokilla. Lukuvuodesta 2012?2013 alkaen koulutuksen uudistus astui voimaan pakollisen koulutuksen saamiseksi lukion loppuun asti. Jarjestelmaa kutsutaan yleisesti nimella 4 + 4 + 4.
Unkari	3	16	Vuodesta 2015 lahtien paivakoti on pakollinen 3-vuotiaasta alkaen, mutta poikkeukset ovat lapsen kehitystason mukaan mahdollisia.
Uruguay	6	14
Venaja	6	17	Oppilas voi lopettaa koulunkaynnin vanhempiensa ja paikallisviranomaisten hyvaksynnan jalkeen 15-vuotiaana. [22]
Viro	7	15?16	6-vuotiaat voivat aloittaa koulun, jos he tayttavat 7 vuotta viimeistaan 1. lokakuuta samana vuonna.
Yhdysvallat	5?8	15?18	Oppivelvollisuuden alkamis- ja paattymisiat vaihtelevat osavaltioiden mukaan. Alkuvuosi vaihtelee 5?8 ikavuoden valilla, oppivelvollisuus paattyy 15?18 vuoden iassa. [23] Wisconsin v. Yoderin oikeustapauksessa Yhdysvaltain korkein oikeus paatti vuonna 1972, ettei amissi -lapsia voi asettaa pakollisen opetuslainsaadannon alaisena 8. luokalle.
Zimbabwe	6	16	Tyypilliset iat 11 vuoden pakolliselle koulutukselle.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kansakoulu
• Peruskoulu
• Kotikoulu

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Opetushallitus
• Kuikka, Martti T. (toim): Koko kansan koulu ? 80 vuotta oppivelvollisuutta . Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirja 39. Helsinki, 2001. ISSN 0780-7694;39.