Nikosia Nikosian kunta Λευκωσ?α Δ?μο? Λευκωσ?α? Lefko?a
lippu
Nikosia
Koordinaatit: 35°10′46″N , 33°24′17″E
Valtio	Kypros
Alue	Nikosia
Hallintovallan kayttaja ( de facto )	Pohjois-Kypros
Alue	Lefko?a
Hallinto
? Asutustyyppi	kaupunki ja kunta
Vakiluku (2011)	116 392
Aikavyohyke	UTC+2
?  Kesaaika	UTC+3
www.nicosia.org.cy
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Nikosia ( kreik. Λευκωσ?α , Lefkosia , turk. Lefko?a ) on Kyproksen paakaupunki . Sen pohjoisosa eli Pohjois-Nikosia on samalla myos pelkastaan Turkin itsenaiseksi tunnustaman Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan paakaupunki.

Nikosia on Kyproksen tasavallan paitsi hallinnollinen myos taloudellinen keskus. ^[1] Kyproksen tilanteen vuoksi se on jaettu kaupunki, ja etelaosa siita kuuluu Kyproksen tasavaltaan ja sen Nikosian alueeseen , ja pohjoisosa eli Pohjois-Nikosia turkkilaiseen Pohjois-Kyprokseen ja sen Lefko?an alueeseen . Kaupunki on kummankin alueen hallinnollinen keskus. Etelaosa muodostaa Nikosian kunnan (Δ?μο? Λευκωσ?α?, Dimos Lefkosias ), jonka vakiluku on 55 014. ^{[2] [3]} Pohjois-Nikosian vakiluku on 51 836 ja sen kunnan vakiluku 61 378, ^[4] mika tekee koko kaupungin yhteenlasketuksi vakiluvuksi 116 392 (2011).

Nikosia sijaitsee Kyproksen saaren keskiosissa Pediaios -joen varrella. Kaupunki on Berliinin muurin sortumisen jalkeen Euroopan ainoa jaljella oleva kahtia jaettu paakaupunki. ^[1] YK valvoo kaupunkia jakavaa demilitarisoitua ”Vihreaa linjaa”. Pohjoispuolella sijaitsee miehitetty turkkilainen osa ja etelassa kreikkalainen osa. ^[5] Rajan voi ylittaa muutamista rajanylityspaikoista. ^[1]

Nikosian ytimessa on vanhakaupunki, jota ymparoivat venetsialaisaikaiset, 1500-luvulla rakennetut kaupunginmuurit. Muurien pituus on noin 4,5 kilometria. Muureissa on 11 bastionia ja kolme porttia. Vanhankaupungin ymparilla on uusi kaupunki, ja sen ymparille Mesaorian tasangolle levittaytyvat laajat esikaupungit. ^[1] Kyproksen tasavallan puoleisen Nikosian suurkaupunkialueen vakiluku on 244 200 ^[3] ja Pohjois-Nikosian suurkaupunkialueen vakiluku 82 539, mika tekee koko Nikosian metropolialueen vakiluvuksi 326 739 (2011). Pohjois-Kyproksen vaestosta yli puolet asuu Pohjois-Nikosiassa. ^[1]

Etaisyys Nikosiasta Famagustaan saaren itarannikolle on noin 62 kilometria, ^[6] Larnakaan kaakkoisrannikolle noin 45 kilometria, ^[7] Limassoliin etelarannikolle noin 85 kilometria ^[8] ja Pafokseen lounaisrannikolle noin 148 kilometria. ^[9]

Lampimimpia kuukausia ovat heina- ja elokuut, jolloin keskimaarainen ylin lampotila on 37,5 astetta. Kylminta on joulukuusta maaliskuuhun, jolloin alin lampotila kay 10 asteen alapuolella. Sateisin kuukausi on tammikuu; koko vuoden sademaara jaa 325 millimetriin. ^[10]

Antiikin aikana kaupunki tunnettiin nimilla Leukosia ( Λευκωσ?α ) ja Leukusia (myos Leukousia , Λευκουσ?α ), mika on sailynyt kaupungin nykyisessa kreikkalaisessa nimessa. Se ei ollut kaupunkivaltio eika kuulunut saaren merkittavien kaupunkien joukkoon. ^[11]

Leukosiasta tuli paakaupunki keskiajalla 900-luvun loppupuolella, ja se kasvoi tuolloin nopeasti, kun levottomina aikoina saaren asukkaat halusivat valttaa rannikolla sijainneita kaupunkeja ja siirtyivat mieluummin sisamaahan turvaan. Lusignanin hallitsijasuvun Kyproksen kuninkaat pitivat kaupungissa hoviaan vuodesta 1192. Venetsialaiset valloittivat saaren ja kaupungin vuonna 1489 ja osmanit vuonna 1571. Nimi Nikosia ( Nicosia ) tuli kayttoon Lusignanien hallituskaudella.

Nikosiasta tuli jaettu kaupunki Turkin vallattua saaren pohjoisosan vuonna 1974. Nykyisin liikkuminen kaupungin etela- ja pohjoisosan valilla on aikaisempaa helpompaa. ^[1]

Nikosian kreikkalaispuolen nahtavyyksiin kuuluvat muun muassa vanhakaupunki ja sen muurit ja portit, Pyhan Johannes Teologin katedraali ( Agios Ioannis ), Panagia Chrysaliniotissan kirkko , Trypiotiksen kirkko eli Arkkienkeli Mikaelin kirkko ( Archangelos Michail Trypiotis ), Arkkipiispan palatsi , kunnantalo (”kaupungintalo”), Chatzigeorgakis Kornesioksen talo seka Omarin moskeija. Merkittavimmat museot ovat Kyproksen museo , joka on saaren tarkein arkeologinen museo, seka Leventis-museo (Leventeion kunnallinen museo), vapaustaistelun museo, nykytaiteen museo ja kansantaiteen museo. ^[1]

Pohjois-Nikosian nahtavyyksiin kuuluvat muun muassa moskeijoiksi muutetut goottilaistyyliset kirkot, kuten Selimin moskeija (entinen Agia Sofia ) ja Haydarpa?an moskeija (entinen Agia Katerini ), seka basaarit ja turkkilaiset kylpylat. ^[1]

Nikosiassa toimivat seka Nikosian yliopisto , Kyproksen yliopisto etta Kyproksen kansainvalinen yliopisto .

Schwerin , Saksa (1974) Ateena , Kreikka (1988) Ankara , Turkki (1988) Odessa , Ukraina (1996) ??r?z , Iran (1999) Bukarest , Romania (2004) Shanghai , Kiina (2004)

Barcelona , Espanja (2004) Beirut , Libanon (2004) Mexico , Meksiko (2004) Milano , Italia (2004) Abu Dhabi , Yhdistyneet arabiemiirikunnat (2004) Comrat , Moldova (2006) Kumanovo , Pohjois-Makedonia

• Moskova , Venaja (2000)
• Nicosia , Sisilia , Italia (2000)
• Qingdao , Kiina (2001)
• Ateena , Kreikka
• Helsinki , Suomi (2003)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nikosia Wikimedia Commonsissa

• Δ?μο? Λευκωσ?α? . Nikosian (Lefkosian) kreikkalaisen kunnan verkkosivut. (kreikaksi)
• Lefko?a Turk Belediyesi . Nikosian (Lefko?an) turkkilaisen kunnan verkkosivut. (turkiksi)