Meiji
(
jap.
明治天皇
,
Meiji-tenn?
,
3. marraskuuta
1852
Kioto
?
30. heinakuuta
1912
Tokio
)
[1]
, syntymanimeltaan
Mutsuhito
(
jap.
睦仁
), oli perinteisen vallanperimysjarjestyksen mukaan
Japanin
122.
keisari
. Keisari Meijilla oli keskeinen rooli Japanin
Meiji-restauraatiossa
, jossa keisarihuone palautettiin jalleen valtaan. Hanen syntyessaan Japani oli eristaytynyt, esiteollinen
feodalistinen
Tokugawa-sh?gunaatin
ja
daimioiden
hallitsema maa, joka oli jakautunut 250
laanitysalueeseen
. Hanen kuollessaan maa oli kaynyt lapi poliittisen, yhteiskunnallisen ja
teollisen vallankumouksen
ja siita oli tullut
suurvalta
.
Keisari Meijia edelsi valtaistuimella keisari
K?mei
. Meiji nousi valtaan isansa kuoleman jalkeen 3. helmikuuta 1867 ja oli ollut kuollessaan vuonna 1912 maan hallitsija yli 45 vuoden ajan. Hanta seurasi valtaistuimelle hanen poikansa
Yoshihito
.
Mutsuhito syntyi vuonna 1852 keisari K?mein ja taman jalkavaimon
Nakayama Yoshikon
pojaksi Gashon palatsissa
Kioton
kaupungissa. Nuori prinssi tunnettiin aluksi nimella
Sachi
.
[2]
[3]
Keisarinna adoptoi prinssin 16. elokuuta 1860 virallisesti ja tasta tuli potentiaalinen kruununperija. 11. marraskuuta hanet nimitettiin virallisesti kruununprinssiksi, jolloin han sai aikuisnimensa Mutsuhito.
[2]
Keisari K?mei kuoli akillisesti sairastuttuaan vakavasti 3. helmikuuta 1867, ja vain Mutsuhito nousi valtaistuimelle vain 14-vuotiaana.
[3]
Noustessaan keisariksi Mutsuhiton valtakausi sai nimekseen Meiji (
suom.
"valaistunut valta"
), jota hanesta kaytettiin tasta eteenpain ja hanen kuolemansa jalkeen japanilaisten perinteiden mukaan.
[2]
Meiji-restauraation uudistukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen luokkaa: sosiaalisiin, taloudellisiin ja sotilaallisiin. Feodalistiset yhteiskuntaluokat lakkautettiin virallisesti, mutta kaytannossa alempaan luokkaan kuuluneita syrjittiin edelleen. Japani alkoi Meijin kaudella myos teollistumaan todella nopeasti, ja vain parissa vuosikymmenessa halveksittu kauppias-luokka oli korvattu rikkaalla ja vaikutusvaltaisella porvaristolla, joka omisti teollisuuslaitoksia. Armeijaa uudistettiin myos isolla kadella, koska se avattiin kaikille yhteiskuntaluokille asevelvollisuuden kautta. Maahan perustettiin myos sotilaskouluja ja upseerioppilaita lahetettiin mm. Preussiin ja Ranskaan opiskelemaan lansimaista sodankayntia.
[4]
Lisaksi Meiji lopetti Japanin eristaytyneisyyden ja pyrki solmimaan ystavallismielisia suhteita ulkovaltoihin.
[5]
Keisarin uudistukset eivat kuitenkaan ajaneet lansimaalaista demokratiaa, vaan maarays uudistaa maan taloutta ja politiikkaa tuli ylhaalta kasin. Tama johti oligarkiaan ja japanilaisen imperialismin nousuun.
[6]
Vuonna 1868 Meiji siirsi paakaupungin Edoon, joka nimettiin uudelleen Tokioksi.
[7]
Taustalla oli se, etta ?ogunien vallan murennuttua Meiji ei halunnut keskittaa valtaansa vanhaan paakaupunkiin Kiotoon, minka lisaksi Edo oli kasvanut jo tarkeaksi taloudelliseksi ja poliittiseksi keskukseksi.
[8]
Meijin valtakauden tarkeisiin tapahtumiin lukeutuivat Japanin lansimaistamisen aloittanut
Viiden artiklan vala
vuonna 1868, feodalismin lopettaminen, modernin koulutusjarjestelman luominen,
Meiji-perustuslain
kayttoonotto vuonna 1890,
Japanin parlamentin
avaaminen ja lopulta sodat
Kiinaa
ja
Venajaa
vastaan. Keisari Meiji oli itse esikuva sille, miten lansimaisia keksintoja haluttiin omaksua osaksi japanilaista kulttuuria: han ”kaytti lansimaisia vaatteita ja soi lansimaista ruokaa, mutta kirjoitti samalla elamansa aikana 100 000 perinteista japanilaista runoa”.
[1]
Meijin kaudella Japanin imperiumi alkoi kasvaa paasaarteen ulkopuolelle, kun Japani otti haltuunsa Korean niemimaan, Taiwanin, Ryukyu-saaret ja Mant?urian.
[4]
Lisaksi Japanin vakiluku tuplaantui Meijin kaudella 25 miljoonasta 50 miljoonaan.
[3]
Varsin pian valtaannousunsa jalkeen uudelle keisarille alettiin etsia puolisoa. Tallaiseksi ehdotettiin
Masako Ichij?a
, joka oli kolme vuotta Meijia vanhempi ja hovivakeen kuuluvan miehen tytar. Pari meni naimisiin 11. marraskuuta 1869. Keisarinna oli ensimmainen, joka osallistui julkiseen elamaan jollakin tavalla, mutta han ei kuitenkaan saanut Meijin kanssa yhtaan lapsia. Hovinaistensa kanssa Meiji sai ainakin 15 lasta, joista vain viisi selvisi aikuisikaan.
[3]
Meiji karsi paristakin terveysongelmasta, mm. diabeteksesta, ja kuoli vuonna 1912 ollessaan 59-vuotias.
[3]
Meiji ja hanen vaimonsa on haudattu
Meijin pyhakkoon
, jossa keisariperheen nykyiset jasenet kayvat toisinaan osoittamassa kunnioitusta talle.
[9]
Lahde:
[11]
- ↑
a
b
Meiji
Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.10.2011.
- ↑
a
b
c
Meiji, Emperor of Japan
National Portrait Gallery
. 2023. Viitattu 9.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
Emperor Meiji of Japan (Mutsuhito)
Unofficial Royalty
. 16.4.2019. Viitattu 9.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Learn About Japan's Pivotal Meiji Era
ThoughtCo
. 2023. Viitattu 9.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
Enshrined Kami
Meiji Jingu
. 2023. Viitattu 9.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
Hoffman, Michael:
When Emperor Meiji opened Japan, a little democracy sneaked in
The Japan Times
. 18.3.2023. Viitattu 9.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
History of Tokyo
Tokyo Metropolitan Government
. 2023. Viitattu 9.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
Heres Why Tokyo Became Japans Capital City
Culture Trip
. 28.9.2017. Viitattu 9.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
Imperial family visits Tokyo shrine to honor Emperor Meiji
Nippon TV News 24 Japan
. 22.7.2022. Viitattu 9.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
Hall Chamberlain, Basil:
Things Japanese: Being Notes on Various Subjects Connected with Japan for the Use of Travellers and Others
, s. 114. J. Murray, 1908.
Teoksen verkkoversio
(viitattu 8.11.2023).
(englanniksi)
- ↑
Types of Decorations
Cabinet Office Home Page
. 2023. Viitattu 8.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
Pedersen, Jørgen:
Riddere af Elefantordenen, 1559-2009
, s. 303. Syddansk Universitetsforlag, 2009.
ISBN 978-87-7674-434-2
.
Teoksen verkkoversio
(viitattu 8.11.2023).
(tanskaksi)
- ↑
Hof- und Staats-Handbuch des Konigreichs Bayern
, s. 8. Munchen, 1727.
Teoksen verkkoversio
(viitattu 8.11.2023).
(saksaksi)
- ↑
The Royal Tourist?Kalakaua's Letters Home from Tokio to London
(pdf)
(s. 76?77)
Hawaiian Journal of History
. 1881.
Arkistoitu
2019. Viitattu 8.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
Calendario generale del Regno d'Italia
, s. 54. Unione tipografico-editrice, 1900.
Teoksen verkkoversio
(viitattu 8.11.2023).
(italiaksi)
- ↑
Caballeros de la insigne orden del toison de oro
(s. 147)
Guia Oficial de Espana
. 1887. Viitattu 9.11.2023.
(englanniksi)
- ↑
???????????????????
???????????????
. 30.12.1887.
Arkistoitu
2019. Viitattu 9.11.2023.
(thaiksi)
- ↑
Kungl. Serafimerorden
(s. 613)
Svensk rikskalender
. 1909. Viitattu 8.11.2023.
(ruotsiksi)
- ↑
Issue 27913
(s. 3325)
London Gazette
. 15.5.1906. Viitattu 8.11.2023.
(englanniksi)
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|