Madridin junapommit 11. maaliskuuta 2004
olivat sarja
Espanjan
paakaupungin
Madridin
lahiliikennejunaverkkoa vastaan suunnattuja koordinoituja
pommi-iskuja
aamulla 11. maaliskuuta 2004. Iskuissa menehtyi 191 ja loukkaantui 2 050 ihmista.
Iskut koostuivat kymmenesta rajahdyksesta, jotka tapahtuivat keskella aamuruuhkaa neljassa lahiliikennejunassa. Tutkijoiden mukaan yhteensa kolmeatoista itserakennettua pommia kaytettiin, ja kolmea lukuun ottamatta kaikki rajahtivat. Iskut olivat tuhoisin
terrori-isku
Euroopassa sitten
Lockerbien pommi-iskun
vuonna 1988 ja pahin terrori-isku Espanjan nykyhistoriassa.
Viranomaiset leimasivat baskiterroristijarjesto
ETAn
iskujen tekijaksi heti tuoreeltaan. Ryhma, jolla on yleensa tapana ottaa vastuu iskuistaan ja ilmoittaa niista etukateen, kuitenkin kiisti osallisuutensa. Myohemmin saadut todisteet osoittivat marokkolaiseen aari-islamilaiseen GICM-ryhmittymaan (
Groupe Islamique Combattant Marocain
). Huhtikuuhun 2004 mennessa viisitoista henkiloa oli pidatetty ja seitsemaa muuta kuulusteltu koskien iskuja.
2. huhtikuuta yritettiin rajayttaa AVE-
suurnopeusjuna
, mutta isku saatiin estettya. Seuraavana paivana poliisi teki rynnakon Madridin etelapuolella
Leganesin
kaupungissa sijaitsevaan huoneistoon, joka saatujen todisteiden perusteella toimi iskujen toteuttajien tukikohtana. Poliisien aloittaessa siirtymisen kohti sisatiloja epaillyt rajayttivat rakennuksen tappaen itsensa ja yhden poliisin.
Myohemmissa tutkimuksissa selvisi, etta Leganesin rajahdyksessa kaytetyt
rajahteet
olivat samaa tyyppia kuin 11. maaliskuuta tapahtuneissa iskuissa ja epaonnistuneessa AVE-luotijunan pommituksessa kaytetyt. Tutkimukset siita, kuinka terroristit olivat saaneet rajahteet (yhteensa noin 200 kilogrammaa) haltuunsa ovat edelleen kaynnissa. Yleinen oletus on, etta Leganesin rajahdyksessa kuolleet henkilot olivat osallisia molempiin iskuihin.
Kynttiloita
Atochan rautatieasemalla
.
Maaliskuun 11. paivan tapahtumien selvittamiseksi perustettiin Espanjassa virallinen komitea,
Comision de Investigacion del 11-M
, silla paaministeri
Jose Maria Aznarin
hallitusta epailtiin mm. tietojen salailusta, manipuloinnista seka sen hetkisen hallituspuolueen
Partido Popularin
(PP) omien intressien asettamisesta yleisen turvallisuuden edelle. Espanjassa oli myohemmin samalla viikolla parlamenttivaalit, joiden tulokseen PP:n ja Aznarin uskottiin yrittaneen vaikuttaa. Julkisuudessa esitettiin jo muutama paiva tapahtumien jalkeen, etta Aznarin hallitus seka erityisesti itse Aznar ja ministerit Angel Acebes, Eduardo Zaplana ja Ana Palacio yrittivat kiinnittaa suuren yleison huomion pois islamistiterrorismin mahdollisuudesta, silla Aznar tuki Irakin sotaa lahettamalla espanjalaisia joukkoja Irakiin, vaikka mielipidetutkimusten mukaan yli 90 % espanjalaisista vastusti Espanjan osallistumista sotaan, ja nain ollen islamistinen terrori-isku voisi merkita myos valtaisaa vaalitappiota.
11-M-tutkimuskomitean loppuraportissa vuonna 2005 Aznarin hallituksen todettiin syyllistyneen tietojen manipulointiin vaalivoiton toivossa. Hallitus oli myos komitean mukaan laiminlyonyt julkisen turvallisuuden tiedottaessaan ETAn olevan vastuussa iskuista, vaikka hallituksen tiedossa oli, etta iskujen takana olivat islamistiterroristit.
| Tapahtumat (2001?2004)
|
Tapahtumat (2005–)
|
Erityisartikkelit
|
Operaatioiden osanottajat
|
Terroristijarjestot
|
|
2001:
2002:
2003:
2004:
|
2005:
2006:
2007:
2008:
|
|
|
|