Maailmanpankki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maailmanpankki
World Bank
Maailmanpankin päämaja Washington DC:ssä.
Maailmanpankin paamaja Washington DC:ssa .
Perustettu 1. heinakuuta 1944
Tyyppi Yhdistyneiden kansakuntien erityisjarjesto
Toimiala kehityspankki
Paamaja Washington DC , Yhdysvallat
Jasenet 189 jasenvaltiota (IBRD) [1]
173 jasenvaltiota (IDA) [1]
Paajohtaja David Malpass
Kattojarjesto Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
Sivusto

Maailmanpankki ( engl. World Bank ) on kansainvalinen finanssilaitos, johon kuuluvat Kansainvalinen jalleenrakennus- ja kehittamispankki (IBRD) ja Kansainvalinen kehitysjarjesto (IDA). [2] Se perustettiin 1. heinakuuta 1944 .

Maailmanpankin tavoitteena on koyhyyden vahentaminen ja maailmanlaajuisen kestavan kehityksen edistaminen. Se lainoittaa jasenmaiden sosiaalisia ja rakenteellisia uudistuksia, neuvoo hallituksia, antaa teknista apua erilaisissa projekteissa seka toimii yhteistyokumppanina yksityisen sektorin ja muiden kansainvalisten yhteisojen ja rahoituslaitosten kanssa. Lisaksi Maailmanpankki pyrkii edistamaan jasenmaissaan hyvaa hallintoa ja korruption vastaista toimintaa. [2]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maailmanpankki ja Kansainvalinen valuuttarahasto (IMF) luotiin toisen maailmansodan jalkeen Bretton Woodsissa pidetyissa neuvotteluissa 1. heinakuuta 1944, [3] joita johtivat Ison-Britannian puolelta John Maynard Keynes ja Yhdysvaltojen puolelta Harry Dexter White . Neuvotteluissa Yhdysvallat oli voima-asetelmissa niskan paalla ja Keynes joutui luopumaan monista ideoistaan kuten kansainvalisesta rahayksikosta. Alun perin oli tarkoitus luoda myos Kansainvalinen kauppajarjesto, joka perustettiin vasta 1994 nimella Maailman kauppajarjesto (WTO). Neuvottelujen tuloksena syntyneiden Bretton Woods -instituutioiden (Maailmanpankki ja IMF) toimenkuva on myohemmin kaynyt lapi lukuisia muutoksia. lahde?

Maailmanpankki perustettiin vuonna 1944 rahoittamaan Euroopan ja Japanin jalleenrakentamista. Alussa pankki keskittyi infrastruktuurin , kuten maanteiden, lentokenttien ja voimaloiden, korjaamiseen ja jalleenrakentamiseen. Japanin ja Euroopan maiden kehittyessa pankin huomio keskittyi kehitysmaihin . 1990-luvun alkupuolella pankki alkoi myontaa lainoja myos entisille itablokin maille. lahde?

Suomen jasenyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomi liittyi Maailmanpankin jaseneksi 14. tammikuuta 1948. Maailmanpankilla ei ole toimipistetta Suomessa, vaan Suomella on edustaja Maailmanpankin Pariisin -toimistolla. Suomen suhteista Maailmanpankkiin vastaa ensisijaisesti valtiovarainministerio , ja Suomen korkeinta aanestysvaltaa kayttaa istuva valtiovarainministeri . Hanen varaedustajansa on istuva kehitysministeri . Suomi kuuluu Maailmanpankin paivittaisessa korkeimmassa paatoksenteossa Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteiseen aanestysryhmaan, jolla on Maailmanpankin johtokunnassa yksi yhteinen, vuorotellen eri maista valittava edustaja. [4]

Suomi sai 27. huhtikuuta 1966 Maailmanpankilta 20 miljoonan markan lainan tieverkoston kehittamiseksi. [5]

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maailmanpankissa on 189 jasenmaata, joista jokaisella on edustajansa pankin hallintoneuvostossa. Se kokoontuu kerran vuodessa varsinaiseen vuosikokoukseensa, joka pidetaan yhdessa Kansainvalisen valuuttarahaston kanssa. Hallintoneuvosto on delegoinut suurimman osan tehtavistaan pankin johtokunnalle, johon kuuluu 25 jasenta. [2]

Maailmanpankin paamaja sijaitsee Washington DC:ssa Yhdysvalloissa. Nykyinen paajohtaja on huhtikuussa 2019 valittu yhdysvaltalainen David Malpass . [2]

Paajohtajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nimi Virka-aika
Eugene Meyer 1946
John J. McCloy 1947?1949
Eugene R. Black 1949?1963
George D. Woods 1963?1968
Robert McNamara 1968?1981
Alden W. Clausen 1981?1986
Barber Conable 1986?1991
Lewis T. Preston 1991?1995
James Wolfensohn 1995?2005
Paul Wolfowitz 2005?2007
Robert Zoellick 2007?2012
Jim Yong Kim 2012?2019
Kristalina Georgieva (tp.) 2019
David Malpass 2019?

Kritiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maailmanpankin vastainen mielenosoitus Jakartassa vuonna 2004.

Monet vasemmistolaiset pitavat Maailmanpankkia (ja Kansainvalista valuuttarahastoa) liberaalin talouspolitiikan levittajana, kun taas monien liberaalien ja konservatiivien mielesta tallaiset maailmantalouden saantelyelimet ovat liberaalin talouspolitiikan vastaisia ja lisaksi usein hyvaksyvat kohdemaiden saantelyn. lahde?

Taloustieteilija Arnold Klingin mukaan IMF ja Maailmanpankki, kuten yleensa muutkin julkisen sektorin elimet, ovat oikeutettavissa teoriassa, mutta ne heikommin onnistuvat kaytannossa ja myos aiheuttavat tahattomia sivuvaikutuksia. Esimerkiksi kehityksen paaesteet ovat protektionismi ja lahjonta , joten Maailmanpankki on Klingin mukaan turha. Myos The Wall Street Journalin Mary O’Grady on arvostellut Maailmanpankin ja IMF:n vaaristavan markkinoita haitallisesti. [6]

Vuoteen 2005 asti Maailmanpankkia johtaneen James Wolfensohnin on kehuttu lahentaneen Maailmanpankkia kansalaisjarjestoihin . Useiden oikeistolaisten kriitikoiden mukaan han on liiaksi toteuttanut rikkaiden maiden aanekkaiden kansalaisjarjestojen tahtoa sen sijaan, etta olisi sijoittanut rahat sinne, missa niista olisi eniten hyotya kehitysmaille. Vasemmistolaiset taas nakevat Maailmanpankin usein yha talouspolitiikalta liian liberalistisena. lahde?

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b World Bank Group Members Maailmanpankki. Viitattu 27.12.2020.
  2. a b c d Maailmanpankki Valtiovarainministerio. Viitattu 3.4.2022.
  3. Bretton Woods and the Birth of the World Bank World Bank . Viitattu 2.2.2023. (englanniksi)
  4. Satu Santala becomes member of World Bank Board of Directors ( Arkistoitu ? Internet Archive) 11.4.2013. Valtiovarainministerio.
  5. Kaki, Matti & Kojo, Pauli & Raty, Ritva:  Mita Missa Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja , s. 38. Otava, 1966.
  6. Arnold Kling: Why the IMF and World Bank? Econlog . 15.9.2006. Library of Economics.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]